Piip kassalla, piip lainauksessa, mitä muuta tarvitaan?

Kalenterissani on tälle päivälle aineistonhankintaa eli kirjojen tilaamista. Tulemme harvoin ajatelleeksi kaupassa, kuinka monta toimintaa on ennen kuin kassa piippaa valitsemamme tavaran kohdalla. Kirjastossa on samoin monen toiminnan ketju ennen lainausta. Hyvässä kaupassa tai hyvässä kirjastossa palvelu on sitä, että asiakas saa helposti mitä tarvitsee. Mutta miten tähän päästään?

Lähtökohtana on, että pitää tietää mitä tarvitaan. Kaupassa arvioidaan kuluttajien tarpeet ja kuluttajakäyttäytyminen etukäteen ennakoiden. Kirjastossa sama juttu. Meidän on tiedettävä mitä opiskelijat tarvitsevat kursseille ja arvioitava mikä oheismateriaali syventää aihetta. Meidän pitäisi tietää  minkälainen aineisto tukee hankkeita ja painopistealueita, mitä kehitystä ylipäätään tapahtuu ympärillämme ennakoiden sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.

Kun kokonaisuus on hahmottunut,valinta olisi helppo jos tarjontaa tai tarjoajia olisi vähän. Kaupassa ja kirjastossa olemme kuitenkin sen tosiseikan edessä, että valinnat on tehtävä erittäin monipuolisesta tarjonnasta kustannustehokkaasti. Kävin pikaisesti muutaman verkkokirjakaupan etusivulla ja kotimaisten lisäksi tarjolla on noin 4 miljoonaa ulkomaista nimekettä. On siinä mistä valita juuri omalle asiakaskunnalle sopivaa aineistoa! Valinnan vaikeudesta ei pääse, vaikka olisi kyse e-kirjoista. Onneksi hyvä vainu on ammattitaitoamme.

Minulla olisi hyvä vainu, jos joku vain kysyisi. Kuva K. Puttonen

Tuotteiden valinnan jälkeen tehdään tilaukset. Käytännön hallinnoimisessa on jälleen samanlaisia piirteitä kaupan ja kirjaston välillä. Saapunut tavara tarkistetaan, vastaako se tilausta ja tehdään mahdolliset reklamaatiot. Laskut tarkistetaan summien ja tiliöinnin suhteen sekä seurataan vuosibudjettia.

Kun tilaus on saapunut, se pitää vielä saada asiakkaille.  Kaupassa hinnoitellaan, liitetään kampanjoihin, laitetaan esille. Kirjastossa analysoimme aineiston sisällön. Jos emme kuvaile nasevasti, kirjaa on vaikea löytää. Esimerkiksi ’Elämän logiikkaa : järkevä selitys järjenvastaiselta tuntuvalle maailmalle’ ei kohtaisi helposti tarvitsijaansa ellei kuvailussa olisi: taloustieteet, rationaalisuus, päätöksenteko, käyttäytymisen psykologia tai ’We are smarter than me’ sisältää tietoverkkoja, osallistumista, liiketoimintamalleja ja verkostoitumista.

Kun aineisto on kuvattu, tiedot kirjasta viedään tarkkojen sääntöjen mukaan tietokantaan. Systemaattinen työ mahdollistaa sen, että haku Lauruksesta tuottaa tuoloksia.  Sitten kun kirjan tietopohja on tehty, jokainen kirja viedään omistavansa yksikkökirjaston tietoihin. Nidetarra yksilöi objektin mahdollistaen lainauksen ja kannessa oleva luokka kertoo mistä hyllystä kirja löytyy. Sitten vielä hälyt ja kirja on valmis käyttäjälle. Kun lainaat kirjan, niin se on yksilöllisesti valittu ja käsitelty sinun tiedontarpeisiisi. Meitä aina ilahduttaa, kun aineisto ja tarvitsija kohtaavat – silloin valinta on osunut oikeaan.

Asiakaspalaute on tärkeää kaupassa ja kirjastossa. Sain eilen vinkin, että tietynlaisesta ohjelmoinnista on hyvin vähän tarjolla kirjoja, mutta tarvetta olisi. Aloitan siis hankintapäiväni etsimällä löytyisikö siitä ohjelmoinnista lisää tarjottavaa kokoelmaan.


7 thoughts on “Piip kassalla, piip lainauksessa, mitä muuta tarvitaan?

  1. Hienosti avattu, tuota kirjastossa tapahtuvaa piilotyötä. Rinnastus kaupan toimintaan teki siitä ymmärrettävämpää. Erityiskiitos jutun kuvituksesta!!!

    Ja jos saan arvata, ohjelmoinnista löytyi kyllä lisää tarjottavaa kokoelmaan..

  2. Asiakkaiden antama palaute onkin tärkeää ja aineistonhankkijan mieltä varmasti lämmittää, kun saa positiivista palautetta kirjaston kokoelmasta ja hyvistä kirjoista, joita hyllyistä on löytynyt. Yritin etsiä kirjaston sivuilta hankintaehdotuslomaketta, jossa opiskelijatkin voisivat toivoa tai ehdottaa kiinnostavia kirjoja hankittavaksi kirjastoon. Onkohan sitä vielä?

  3. Kiitos opiskelijan vinkin, osasin hakea Javaan ja verkkojulkaisemiseen liittyvää erikoissovellusta, ja pari löytyikin!
    Kaisa

  4. Hankintaehdotuslomake löytyy valitettavasti vain Intrasta, ei www-sivuilta – kiitos tiedonhallintajärjestelmän.

  5. Miten ja kuinka paljon yliopettajat ja opettajat osallistuvat kirjahankintojen valintaan?
    Irma

  6. Lyhytlainoista arviolta 95% on opettajien pyytämiä. Muista kirjoista opettajien ehdottamien kirjojen osuus on huomattavasti pienempi ja vaihtelee toimipisteittäin, prosenttiarviota en osaa sanoa niiden kohdalla tarkemmin – ehkä 5-10%. Riippuu myös paljon vuodenajasta: Syksyllä tulee paljon ehdotuksia opettajilta.

    Myös opiskelijat ehdottavat kirjoja – itse olen tainnut ostaa 100% opiskelijoiden kirjahankintapyynnöistä 🙂

  7. Ai niin ja aika vähän verkkolomakkeita käytetään. Hankintapyynnöt tulevat sähköpostitse tai paperille printattuina listoina – osa pyynnöistä tulee suusanallisesti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s