Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2010

Kirjaston jokavuotiset kesälainat lähtevät käyntiin taas tällä viikolla.  Poimi parhaat mansikat päältä!

Kesälainoja saa ke 26.5.2010 klo 9 alkaen

– Lehdet (lainat)
– Lyhytlainat (lainat ja uusinnat)
– Yleiskokoelma (lainat ja uusinnat)
– Opinnäytetyöt (lainat ja uusinnat)
– Käsikirjat (lainat)

Kesälainojen eräpäivä on
ke 8.9.2010.

Toimi seuraavasti:

  1. Uusi jo lainatut kirjat 26.5. tai sen jälkeen, aikaisemmin lainatut kirjat eivät automaattisesti saa eräpäivää 8.9.
  2. Vain uusimalla vältät myöhästymismaksut kesän yli pidetyistä kirjoista
  3. Ke 26.5. ja sen jälkeen lainatuista kirjoista eräpäivä on automaattisesti 8.9.
  4. Nauti pitkästä lukuajasta kaikessa rauhassa

Kirjat kannattaa uusia pian ennenkuin joku toinen ehtii tehdä varauksia!

Kirjasto sulkee kesäksi ke 23.6.2010 klo 12
ja avaa uudestaan syksyllä to 19.8.2010.

Hyvää kesälomaa!

Read Full Post »

Osallistuin Erasmus-henkilöstövaihtoon toukokuun alussa Espanjan etelärannikon pikkukaupungissa Huelvassa. Huelvan yliopisto oli järjestänyt Kansainvälisen viikon, johon tuhkapilvistä huolimatta oli saapunut noin 60 yliopiston opettajaa, opintosihteeriä ja kirjastonhoitajaa ympäri Eurooppaa. Kirjastonhoitajia viikkoon osallistui kaksi Stavangerista, yksi Belfastista, yksi Laureasta ja yksi Huelvasta. Teimme keskenämme innokasta benchmarkkausta. Tässä on muutamia ylöskirjaamiani hyviä käytänteitä.

Erinomaiset resurssit

Huelvan yliopiston kirjasto on pienehkön yliopiston kirjastoksi (n. 11 000 opiskelijaa) erittäin hyvin resursoitu: kirjastolla on 70 työntekijää, joista suurin osa työskentelee pääkirjastossa. Aineistobudjetti on melkein kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Stavangerin samankokoisen yliopiston kirjaston budjettiin ja kirjastolla on yhteensä 57 lisensoitua tietokantaa tarjottavanaan. Kirjastolla on oma it-osasto joka ylpeänä ylläpitää omaa palvelinta. Kaiken huipuksi kirjaston tiloissa toimi yliopiston ja kirjaston yhteinen tv-studio!

Open Access ja Espanjan opit meillä

Kaikkien viikkoon osallistuneiden kirjastonhoitajien kotikirjastoissa oli periaatteeltaan samat palvelut: Kirjastojärjestelmä, OPAC, jonkinlainen metahakupalvelu lisensoiduista aineistoista suomalaisen Nellin tapaan sekä kehitteillä tai jo käytössä oleva Open Access –julkaisutietokanta.

Huelvan yliopiston ylpeys on vuonna 2009 käyttöönotettu Open Access –julkaisutietokanta, joka on nimetty Huelvan alueella eläneen orientalistin Arias Montanon mukaan. Repositorio Arias Montano on rakennettu DSpace-ohjelmiston päälle samalla tavoin kuin Suomen ammattikorkeakoulujen Open Access –julkaisutietokanta Theseus ja julkaisun kirjoittaja määrittelee tekijänoikeudet Creative Commonsin avulla aivan samoin kuin meillä. Väitöskirjojen ja talon omien julkaisujen lisäksi tietokantaan tallennetaan myös kuvaa ja ääntä.

Arias Montanoon tallennetaan myös talon tutkijoiden ja opettajien kirjoittamia artikkeleita. Kirjasto selvittää jokaisen artikkelin kohdalla erikseen kansainvälisestä tekijänoikeuspalvelusta ja tarvittaessa vielä itse lehdestä, saako artikkelia tallentaa Open Access –tietokantaan ja vasta sitten vie artikkelin tietokantaan.

Jäin miettimään, olisiko Suomen ammattikorkeakouluissa resursseja samaan: selvitellä talon tutkijoiden tekemien artikkelien tekijänoikeudet sekä saada aikaan kokonaisvaltainen kulttuurimuutos. Theseus-verkkokirjaston yksi kantava idea on ollut rakentaa amkien julkaisemisen kattava tietokanta, mutta artikkelien rinnakkaisjulkaisemiseen ei ole vielä päästy  ARENEn antamasta Open Access -julkilausumasta huolimatta.  Tällä hetkellä tekemistä riittää kuvan ja äänen streamauksessa sekä jokaisen amkin omien painettujen julkaisujen saamisessa Theseukseen.

Sosiaalinen media

Huelvan yliopiston facebook –sivulla on 1770 fania ja espanjalaisessa facebookia vastaavassa palvelussa Tuentissa faneja on vielä enemmän. Miten ihmeessä kirjasto on onnistunut houkuttelemaan niin paljon opiskelijoita sivuilleen? Kirjaston yhteyshenkilömme Juan Gomézin mukaan fanimäärän takana on pari yksikertaista havaintoa: Kirjasto kertoo, että fanisivun kautta voi viestiä suoraan ja esimerkiksi ehdottaa hankintoja kirjastolle. Joka syksy uusille opiskelijoille tarjottavan materiaalin mukana annetaan kirjaston Tuenti-sivun mainos ja kerrotaan, miksi sivua kannattaa fanittaa.

Tunnelma

Huelvan kirjaston yleinen tunnelma on positiivinen ja rento. Kaikkialla näkyi, että tehtäviä oli aikaa hoitaa huolella. Espanjalainen kollega kehui, että kesäisin tehdään vain neljän tunnin päivää ja rannalle ehtii kuulemma päivittäin.

Long live the Librarianship – Kirjastonhoitajat Huelvasta, Belfastista ja Laureasta

Surullista sinänsä, että kun kerrankin näkee kirjaston jota yliopisto arvostaa ja resursoi kunnolla, samalla viikolla Euroopan lehdet uutisoivat Espanjan julkistalouden huonosta tilanteesta. Pelkään pahoin, että kohta rento latinomeininki vaihtuu kiristyvään vyöhön ja juustohöylään.

Lopuksi Sergio Contreraksen mahtipontinen Huelvasta tehty kappale Llena de luz y de sal ja vähän kitchmäistä videota kaupungista, satamasta ja rannoilta.

Read Full Post »

Laurean Leppävaaran yksikössä on tällä viikolla aloittanut toimintansa kirjojen vaihtohylly, johon opiskelijat ja henkilökunta voivat tuoda omia kirjojaan, joita eivät enää tarvitse. Samoin he voivat myös ottaa hyllystä heitä kiinnostavia kirjoja ja viedä ne kotiinsa luettavaksi. Luettuaan kirjat he voivat palauttaa kirjat hyllyyn tai pitää ne itsellään. Vaihtohyllyn idea perustuu bookcrossing ideaan ja sen takia ajattelinkin kirjoittaa muutaman sanan bookcrossingista.

Mitä on bookcrossing?

Bookcrossing on kansainvälinen kirjojen ”vapautusliike”, jonka toiminta perustuu yhdysvaltalaiseen internetsivustoon BookCrossing.com.

Monesti kirjoja luetaan vain kerran, jonka jälkeen ne jäävät kirjahyllyyn seisomaan tai ne heitetään roskiin tai paperinkeräykseen. Perusajatuksena bookcrossingissa onkin tällaisten kirjojen antaminen toisten, myös aivan tuntemattomien ihmisten luettavaksi.

Kuva: Swan-Scot (Flickr)

Yksinkertaisimmillaan kirjan vapautus tapahtuu jättämällä se julkiselle paikalle kenen tahansa kiinnostuneen poimittavaksi. Bookcrossing-kirjoja jätetään lähinnä erilaisille julkisille paikoille kuten joukkoliikennevälineisiin, kahviloihin, odotushuoneisiin ja julkisiin auloihin. Harrastajat päättävät vapautuspaikan ja -ajankohdan itse ja saattavat keksiä mitä mielikuvituksellisimpia vapautustapoja kirjoilleen. Kirjavapautuksia julkisille paikoille kutsutaan harrastajien kesken villeiksi vapautuksiksi; näiden vapautusten ajatus on se, että kuka tahansa saattaa löytää ja ottaa kirjan. Vapautukset voivat olla myös niin kutsuttuja teemavapautuksia, eli vapautuspaikka tai -ajankohta liittyvät kirjaan jollakin tavalla.

Jos kirjan rekisteröi BookCrossing-sivustolla, sille saa oman kirjaan merkittävän tunnuskoodin (BCID-tunnus), ja juuri tämän kirjan kulkua maailmalla voi jatkossa halutessaan seurata koodin ja sivuston avulla. Sivuston käyttö on maksutonta ja anonyymia. Kirjojen vapauttamisen lisäksi bookcrossingin yhteydessä harrastetaan nykyisin monenlaista kirjoihin ja lukemiseen liittyvää oheistoimintaa, ja kirjoja siirtyy bookcrossing-harrastajien kesken paljon myös suoraan kädestä käteen. Kirjoissa on yleensä merkkitarra, josta käy ilmi, että kyseessä on nimenomaan bookcrossing-kirja, ja usein myös jonkinlainen värikäs tarralappu, jossa lukee esimerkiksi ”vapaa kirja – ota ja lue!”

Kirjan kannessa on usein etiketti tai teksti, jossa selitetään lyhyesti mistä bookcrossingissa on kyse, annetaan internet-osoite BookCrossing.com ja kirjan BCID-tunnuskoodi sekä pyydetään löytäjää käymään sivustolla tekemässä kirjasta merkintä. Merkinnän voi tehdä anonyymisti tai halutessaan liittyä samalla sivuston jäseneksi.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bookcrossing

http://www.bookcrossing.com/

Read Full Post »

%d bloggers like this: