Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for kesäkuu 2010

Laurea-kirjasto toivottaa kaikille hyvää juhannusta ja mukavaa & aurinkoista kesää

"Summer brings us nice warm sun. For swimming, fishing, and lots of fun. For finding seashells in the sand. For sunbathing to get a tan. To do all these things and more At the beach and seashore"

Read Full Post »

Laurea-kirjasto Lohjan informaatikko Erja Huovila palkittiin AMK-kirjastopäivillä 9.6.2010 työstään hanketoiminnassa ja laatutyössä. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran ansioituneille kirjastolaisille. Tänä vuonna Erjan lisäksi palkinnon sai Harri Salminen Samkista.

Erja Huovila ja palkinnon luovuttaja Kauko Maskulainen

Mikä ihmeen KVAK?

KVAK eli  Kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen valitaan nimensä mukaisesti kahdeksi vuodeksi ja valinnan suorittaa Ammattikorkeakoulujen Työvaliokunta ehdotusten perusteella. Palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 2008 Tampereen ammattikorkeakoulukirjastopäivillä. Ensimmäisellä kerralla palkinnon saivat Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta, Gunilla Jansson Sydvästistä, Pirjo Ojanperä Seamkista sekä Hannu Hahto Piramkista.

Uraauurtava eNNI-hanke

Erja Huovila on toiminut eNNI-hankkeen informaatikkona lukuvuonna 2008 – 2009 ja eNNI-projektiryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuvuonna 2009 – 2010. Kouluttajan ominaisuudessa hän on kouluttanut 19 eri amkin informaatikkoa toimimaan hankkeessa ja alueryhmissä. Hankkeessa on tavoiteltu informaatikkojen osaamisen kehittymistä, yhteisohjaamista sekä toimimista työelämäyhteydessä. Projektiryhmän jäsenenä hän on ollut aktiivisena toimijana siten, että hankkeen tavoitteisiin on esim. kirjattu kirjaston roolin kehittäminen osaksi pedagogista toimintaa ja että informaatikot ovat hankkeessa mukana tasaveroisina asiantuntijoina. Huovila on lisäksi luennoinut suomen/englannin kielellä informaatikon roolista hankkeessa kolmessa eri seminaarissa. Hän on tehnyt aktiivista hanketyötä oman työnsä ohessa.

eNNI-hanke kehittää työelämässä toimivien sairaanhoitajien, opettajien, opiskelijoiden ja informaatikkojen yhteistyötä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin potilastietojen rakenteiseksi kirjaamiseksi tietojärjestelmään. Hanke on avannut aidon mahdollisuuden informaatikoille osallistua alueelliseen ja työelämää kehittävään toimintaan. http://www.amk.fi/enni/

Kollegat onnittelevat Erjaa

Laatutyötä, intohimoista luettelointia ja arkea

Erja on ollut amkit-konsortion laaturyhmässä vuosina 2002 (joulukuusta) – 2004 (vuoden loppuun) ja sen jälkeen Laurean asiakastyytyväisyyskyselyn yhteyshenkilönä ja kirjastomme virallisena laaduttajana.

Saatuaan laadukkaan toimintansa käyntiin, hän on pakertanut Laurean luettelointi-ryhmän vetäjänä. Erjan ansiosta amk-kirjastojen luettelointiajatukset ja ongelmatiikat ovat kulkeutuneet meille ja saaneet sofistikoidun muodon. Meillä ei ole ketään guru-luetteloijaa, eikä keskitettyä hankinta-luettelointiosastoa, joten tiedon jakaminen, käytänteiden yhtenäistäminen ja keskustelun mahdollistaminen ovat olleet meille Erjalta saamaamme keskeistä antia.

Erja toimii laurealaisittain pienessä yksikössä, reilut 400 opiskelijaa, ja on hyödyntänyt tuloksekkaasti pienuuden etua. Vuosien myötä hän on soluttautunut Lohjan yksikön kaikkeen mahdolliseen yhteistoimintaan, tuoden joka kerta kirjastoa esille, niin alueellisen kehittämisen, t&k&i- kuin pedagogiikankin kehittämistilaisuuksissa. Kirjasto on Lohjalla itsestään selvä ja elintärkeä kumppani näissä yhteyksissä.

Erja on esiintynyt viime vuonna Kever- ja STKS:n seminaareissa mallintaen koulutusalan, koko yksikön ja kirjaston yhteistyötä. Kaikki ei suinkaan ole yhtä juhlaa, vaan hän tuo selkeästi esiin myös kriittiset ajatuksensa ja toimintaan liittyvät haasteet. Hän onkin elinikäisen oppimisen elävä esimerkki.

Erja pitää itseään tavallisena arjen puurtajana osallistuen päivittäiseen asiakaspalveluun, hankinta-, luettelointi ja opetustyöhön, ja olikovin hämmästynyt valinnasta KVAKiksi. Hänen rakkain mottonsa liittyy painetun aineiston kokoelman huoltamiseen, ”vanhan tiedon poistaminen”, jotta kokoelma elää ja voi hyvin ja asiakkaat nauttivat kirjaston annista.

Read Full Post »

Muutama tunnelmallinen kuva AMK-kirjastopäiviltä 9. – 10.6.2010 Savonlinnasta sekä päivillä heränneitä ajatuksia.  Kuvissa kirjastolaisia Savonlinnasta, Hamkista, Laureasta ja Lahdesta. Kuvien kollegat säilyvät nimettöminä hyvän maun ja laadun takaamiseksi.

Kirjasto X.0

Sosiaalisen median työpajassa (Jutta Laino & Niina Viitanen) korostui viestintäsuunnitelman merkitys. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä lisäarvoa asiakas saa? Onko Facebook tiedotus-, markkinointi- tai mahdollisesti yhteydenpito- ja palautteenantokanava? Miksi ihmeessä asiakas haluaisi olla kirjaston facebookin fani?  ”Ei laiteta vain lehdistö- ja aukiolotiedotteita pyörimään facebookin tai twitterin päivityksiin non-stoppina.” Kirjastoilla on vielä aika hakusessa tehokas viestintä sosiaalisessa mediassa – ja samaa voi varmasti sanoa myös Laurea-kirjaston kokeiluista facebookissa ja blogissa. Kirjastoblogien sisältö kiinnostaa toisia alan ihmisiä – jos heitäkään – mutta minkälainen sisältö kiinnostaisi asiakkaita?

Sähköiset kirjat – Kauhukuvia vai lisää mahdollisuuksia

Sähköisten kirjojen läpilyönti on lähempänä kuin koskaan. Kirjaston kannalta mielenkiintoisia näkökulmia teknisten haasteiden (etäkäyttö, yhtäaikaiskäytön mahdollistaminen useammalle, toiminta eri käyttöjärjestelmissä ja selaimissa jne.) olivat seuraavat:

1. Tapa lukea on muuttumassa. Kirjoja ei lueta enää kannesta kanteen, vaan kerätään tarpeellinen aineisto ja käytetään sitä eteenpäin. Juha Kämäräinen toi ansiokkaasti keskusteluun mukaan Jannica Heinströmin (2005) ajatuksen erilaisista tiedonhakutavoista ja niihin liittyvistä erilaisista tavoista lukea: Fast surfing, broad scanning and deep diving. Yhä harvemman opiskelijan tiedonhaku- ja lukutapa perustuu syvälukemiseen.

2. Kuka muovittaa sähköisen kirjan? Kirjaston rooli muuttuu lähivuosina, mutta millä tavalla – siihen ei osaa kukaan varsinaisesti vastata. Pessimistit esittävät, että kirjastot lakkaavat kokonaan, optimistit ja realistit näkevät ohjauksen ja tietohuollon merkityksen vain kasvavan tulevaisuudessa.

3.Tekijänoikeuskysymykset ja Open access. Jo nyt kalliita kirjoja voi ladata vertaisverkoista ilmaiseksi, jatkossa varmasti entistä enemmän. Toisaalta yliopistot pyrkivät rinnakkaisjulkaisemisen myötä saamaan entistä suuremman osan tutkijoidensa artikkeleista ilmaiseksi verkosta. Mikä on maksullisen aineiston rooli tulevaisuudessa, jos materiaalia saa – laillisesti tai laittomasti – verkosta jatkossa suoraan ilman maksua?

4. Kirjaston käyttöliittymä vai Google? KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto aukeaa asiakaskäyttöön toivottavasti vuonna 2011 ja yhdistää laajasti niin kirjastojen kuin arkistojen ja museoiden tietoaineistot yhteen hakukäyttöliittymään. Ari Rouvarin mukaan KDK mahdollistaa tiedonhaun Googlen avulla niin, että KDK:n käyttöliittymää ei olisi pakko käyttää enää. Jo nyt Googlen avulla on mahdollista hakea erilaisten lisensoitujen tietokantojen aineistoja suoraan. Jäävätkö kirjastokäyttöliittymät tarpeettomiksi?

Keynote speaker Hollannista Eppo van Nispen tot Sevenaer määritteli tulevaisuuden kirjaston tavoitteet sanayhdistelmällä FTS (Fuck the system). Hän käski poistamaan erilaiset kieltokyltit ja tekemään kirjastosta hauskan paikan: Paikan, jonne haluaa tulla. Sitähän me olemme aina yrittäneet, mutta ymmärtääkö asiakas huumorianne ja meidän tapaamme ”to have fun”?  On helppo käskeä ihmisiä taistelemaan systeemiä vastaan, mutta toteutus on toinen asia.

Lopuksi vielä päivien ajatuksia tiivistävä Ismo Leikolan  stand up -pätkä siitä, kuinka herätellä opiskelijoita ja miehiä lukemaan.  Pätkä kertonee jotakin ajastamme ja lukemiseen suhtautumisen muutoksesta.

Lähteet:

Heinström, Jannika 2005: Fast surfers, broad scanners and deep divers as users of information technology – Relating information preferences to personality traits. Proceedings of the American Society for Information Science and Technology 40 2005 (1): 247-254.

Sillanpää, F.E. 1934: Ihmiset suviyössä. Otava.

Read Full Post »

”Joko te ootte liittyneet? Ai ette vai? Kaikkihan siellä ovat jo.”
”Ai missä? ”
”No Facebookissa tietty.”

Niinpä. Alkuvuoden 2010 ehdoton trendi ja muotitermi on ollut sosiaalinen media. Facebook, twiittaaminen ja blogit alkavat olla jo osa arkikieltä, jota viljelevät niin viestinnän alan ammattilaiset kuin tavalliset valveutuneet kansalaiset. Trendien nopeasti muuttuva tahti ja median kiihkeä tapa kuluttaa pinnalla olevia ilmiöitä ovat aiheuttaneet sen, että sosiaalisen median uutuusarvo on lievästi kärsinyt ja saanut tummentumaa uutuuden hohtoiseen pintaansa. Uusia yrityksiä ja organisaatioita ilmestyy päivittäin Facebookiin taistelemaan huomiosta ja pommittamaan käyttäjiä mainoksillaan. Yht’äkkiä kaikki ovat Naamakirjassa. Viestinnän ja markkinoinnin koulutuksia tarjoavat tahot takovat tällä hetkellä suuria rahoja ihmisten tiedonjanolla ja epävarmuudella sosiaalisen median hyödyntämisestä työelämässä.

Otin osaa viime viikolla sosiaalisen median koulutukseen, jossa oli mukana eri-ikäisiä ja  työelämässä eritaustaisia ihmisiä. Siellä ilmapiiriä leimasi epätietoisuus. Ihmiset ihmettelivät, mitä sosiaaliset mediat edes ovat ja heillä oli huoli siitä, mitä heidän edustamiensa yritysten tulisi tehdä sosiaalisen median käyttöönoton kanssa. Esimiesten taholta kuulee kovaa painostusta, että viestintä tulee siirtää Facebookiin välittömästi vaikka ko. mediaa ei tunneta. Ilmassa oli epäluuloa, tietämättömyyttä, innostusta ja mahdollisuuksien näkemistä, mutta harvoin tarkkaa kuvaa sosiaalisen median tehokkaasta hyödyntämisestä yrityksen kokonaisstrategiassa.

Koulutuksen tärkein sanoma kiteytyi seuraaviin kysymyksiin:

–              Mieti mitä haluat saavuttaa sosiaalisella medialla?

–              Mikä on kohderyhmäsi ja sen luonnollinen tapa viestiä?

–              Onko sosiaalisen median käyttö luonnollinen osa viestintästrategiaa ja  tukeeko se yrityksen kokonaisstrategiaa?

Entä mikä tilanne on parin vuoden päästä? Onko Facebookia enää olemassa ja twiittaavatko ihmiset enää kuulumisiaan? Keitä kiinnostaa tulevaisuudessa enää postata, monesko päivän kahvikuppi on meneillään tai miten Farmin pito sujuu. Sosiaaliset mediat ja yhteisöllisyys eivät katoa, mutta todennäköisesti hypetyksen jälkeen tilanne muuttuu ja nykyiset palvelut muuntavat muotoaan, yhdistyvät tai katoavat kokonaan. Yritysten ei pidä liiaksi nojata viestintästrategiaansa nykyisten sosiaalisen median palveluiden varaan. Pitää olla valmis ja rohkea siirtymään uuden median pariin. Lisäksi tulee olla taito muuntaa palvelujaan siten, että ne vastaavat asiakaskunnan käyttötapoja.

Parhaimmillaan sosiaalisen median käytöllä voi saavuttaa arvaamattoman suurta menestystä. Kuitenkin tärkeämpää tavallisille yrityksille ja organisaatioille on näkyvyys asiakkaidensa keskuudessa, verkostoituminen ja vuorovaikutusmahdollisuus. ”Jos Google ei löydä sinua, et ole olemassa”, Riku Vassinen ja Antti Isokangas toteavat yrityksen brändiä käsittelevässä kirjassaan Digitaalinen jalanjälki (Talentum, 2010.) Lisäksi sosiaalisessa mediassa pitää muistaa olla aktiivinen päivittäjä ja kestää myös asiakkailta saatua kritiikkiä.

Kannattaa tutustua lisää tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Sosiaalista mediaa käsitteleviä teoksia löydät Lauruksesta, tässä muutama esimerkki:

Antti Isokangas, Riku Vassinen: Digitaalinen jalanjälki. (Talentum, 2010)
Teemu Korpi: Älä keskeytä mua! Markkinointi sosiaalisessa mediassa. (Werkkommerz, 2010.)
Ari Haasio: Facebook-opas. (BTJ, 2009)
Maija Haavisto: Näin käytät Twitteriä. (Finn Lectura, 2009)

Read Full Post »

Oli vaikea keksiä aihetta, kun en ole kirjaihmisiä.

Kolmisen viikkoa kirjaston seinällä esillä olleet julisteet olivat herättäneet paljon kiinnostusta ja äänestyslappuja oli tullut runsaasti. Niin kirjaston työntekijöitä kuin opiskelijoita ja opettajia hämmensi, miten erilaisia näkökulmia kirjastosta oli löydetty – näkökulmia jotka eivät olisi tulleet kirjastoammattilaisilla mieleen. Julistekilpailun äänet laskettiin tänään ja äänestyksessä löytyi selkeä voittaja, vaikka kaikissa julisteissa oli hyviä oivalluksia ja kaikki julisteet saivat ääniä.


Julistekilpailun voittajat:

  • Eniten ääniä sai juliste numero kolme ”Olethan tarpeeksi kirjava?” positiivisella ja värikkäällä ilmiasullaan.
  • Seuraavaksi eniten ääniä sai juliste numero seitsemän ”Kirja on helppo avata”.

Eniten ääniä saaneen julisteen tekijät saivat kumpikin Akateemisen lahjakortin. Äänestäjien kesken arvottiin myös lahjakortti. Palkinnot toimitetaan tällä viikolla ja kirjasto kehystää voittoisat julisteet kirjaston seiniä koristamaan elokuussa.

Kirjasto kiittää kaikkia julisteiden tekijöitä ja onnittelee voittajia!

Read Full Post »

Kesäkuun 5. päivä on maailman ympäristöpäivä. Hyvinkään Laurea-kirjastossa on ke 2. – ti 8. kesäkuuta esillä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tervetuloa tutustumaan!

Koko kuluva vuosi 2010 on YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Luonnon kirjo koskettaa kirjastossa omalla tavallaan ihan joka vuosi. Meillä kaikki erilaiset, opetusta ja opiskelua sekä t&k&i:a tukevat, kukat (lue: kirjat) saavat kukkia YKL:n  mukaisessa hyllyluokkajärjestyksessä.

Luonto on lähellä Laurea-kirjastoa. Kirjastokorttia kuvittaa käpy ja aineistotietokanta Laurus on dinosaurusten sukua suoraan alenevassa polvessa tai sinne päin. (”Laakeriseppelettä’ tarkoittava latinan sana laurea pohjautuu substantiiviin laurus ’laakeri(puu)”).

Parhaillaan Laurea-kirjastossa on menossa Ota kesäkirja –kampanja; kesäkirja on helppohoitoisempi ja eläinystävällisempi vaihtoehto kuin kesäkissa. Sopii myös allergisiin koteihin.

Käsikirjat ovat normaalisti päiväsaikaan rauhoitettu vain kirjastossa käytettäviksi, ja niitä saa yöksi ja viikonlopuksi kotiin hellittäviksi, mutta kesälaina-ajat ovat niin villejä ja vapaita, että koskevat käsikirjojakin.

Lehtiä (esim. Uusiouutiset, Ympäristö, Ympäristöasiantuntija, Ympäristömerkki, Ympäristö ja terveys) meillä kirjastossa riittää melkein enemmän kuin luonnossa ja ne ovat ympäri vuoden täydessä väriloistossa. Ilmastovyöhykkeet, kasvukaudet ja levinneisyydet voi unohtaa: Nelli tarjoaa kotikoneellekin luettavaksi vaikka mitä eksoottista ulkomaista yötä päivää.

Bongareille kirjastossa on tarjolla erilaisia luontoääniä. Lainausautomaatin kutsuhuutoon on hauska yhtyä mukaan. Parvi- eikun pinolainaus on nopsa ja helppo. Tiskin viivakoodinlukijan lähtömerkki on korkeampi, lyhyt ja terävähkö vislaus. Vielä aidompaa linnunlaulua (tai oikeudellista osaamista) kaipaavia ohjaamme ottamaan suoraan yhteyttä Hievasen Jussiin.

Hsss, shhh (Kaislikossa suhisee?) – pyydä rohkeasti henkilökuntaa olemaan hiljempaa, kun häiritsemme työntekoasi. Huom. henkilökuntaa saa ruokkia, mielellään varsinkin suklaalla. Makea kiitos meitä jo muistaneille näin jälkikäteen ja myös tuleville muistajille, uuden edellä, etukäteen. 😉

Henkilökunta käyttää siviilissäkin luomua ja luonnonystävää ja on eläinrakasta. Suosikkejamme ovat mm. 100 ja varsinkin yksi dalmatialainen, Nalle Puh, kalat ja ravut (horoskoopeissa ja lautasella), vampyyrit, Ilves (Hämeessä esiintyvä keltamustavihreä) ja (keppi)hevoset sekä Farmvillen virtuaalielukat. Vihreytemme näkyy myös VR:lla kulkemisessa ja lähiruuan (Amica) suosimisessa. Pahvit ja paperit lajitellaan kun ne on ensin käytetty tarpeeksi monta kertaa.

Mene metsään, suksi suolle, lähde Lappiin, mutta käy ensin kirjastossa!

Vihreää palloilukesää toivottaa
Laurea-kirjasto Hyvinkää

Read Full Post »

%d bloggers like this: