IFLA for Dummies – Open Accessia, jännitteitä ja nuorkirjastolaista angstia

IFLAn konferenssi pidettiin tänä vuonna Göteborgissa 10- – 15.8.2010. Amkit osallistuivat konferenssiin Theseus-verkkokirjastoa promotoivalla posterilla sekä aikaisempia vuosia huomattavasti suuremmalla edustuksella – yhteensä suomalaisia tilaisuudessa oli lähes 200! Tässä tunnelmia sekä kuvakooste ensikävijän silmin.

Mikä ihmeen IFLA?

International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) perustettiin vuonna 1927 edistämään kirjastojen ja tietopalvelujen toimintaa sekä koordinoimaan kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä, koulutusta ja tutkimusta. IFLAan kuuluu noin 1700 jäsentä yli 150 maasta ja päämaja sijaitsee Koninklijke Bibliotheekissa Haagissa. IFLA järjestää vuosittain World Library and Information Congressin (WLIC), johon kokoontuu 3000-4000 alan edustajaa eri puolilta maailmaa.

Nykyisin IFLAn toiminta on muuttunut aiempaa poliittisemmaksi kirjastojen lobbaukseen ja globaalin tasa-arvon edistämiseen tiedonpääsyn varmistamisessa.

If IFLA was the answer what was the question?

IFLAn konferenssi koostuu kymmenistä yhtäaikaisista esitelmistä sekä jaostojen ja työryhmien osin avoimista kokouksista, joista ensikävijä (newcomer-kyltti kaulassa) pyrkii valitsemaan parhaat palat. Tänä vuonna konferenssin aiheena oli:”Open Access to Knowledge – Promoting Sustainable Progress”, mikä Theseus-koordinointiroolini takia kiinnosti kovasti. Esitelmien taso kuitenkin vaihteli valtavasti – Osa oli erittäin mielenkiintoisia, osa oli aiheen vierestä, osaa ei jaksanut kuunnella loppuun asti. Valtavasti uutta en esitelmistä oppinut, mutta IFLAn paras anti ilmeisesti kuitenkin on työryhmätyöskentelyssä sekä verkostoitumisessa.

Esitelmien takaa välittyvä maailmojen erilaisuus hämmensi. Kirjastoissa on periaatteessa hyvin samankaltainen peruspaketti tarjolla: Kirjastojärjestelmä ja OPAC, samat kansainväliset tietokannat ja mahdollisesti jokin metahakupalvelu. Silti työskentelytapa ja ajattelumallit palveluiden takana ovat varsin erilaisia.


Lauantaiaamun Open Access -julkaisemista käsittelevässä seminaarissa tämä ero tuli erittäin hyvin esiin. Puhujina oli Bas Savenije Hollannin kansalliskirjastosta, Olivier Charbornneau Montrealista, Chul-Min Mo Koreasta, Wang Zhigeng Kiinasta sekä Jan Hagerlid Ruotsin kansalliskirjastosta. Hollantilaisen, kanadalaisen ja ruotsalaisen esitelmät puhuivat kaikki samaa kieltä: Lyhyt katsaus Open Access -liikkeeseen, tehtyihin ratkaisuihin, creative commonsiin ja rahoitukseen. Sen sijaan korealainen ja kiinalainen esitelmöitsijä tuntuivat ymmärtäneen open accessin tarkoittavan lähinnä avointa pääsyä kirjastoon, eivät niinkään avointa tieteellistä julkaisemista.

Mielenkiintoisinta tilaisuudessa oli kuitenkin yleisön esittämät kysymykset. Miksi kansalliskirjasto haluaisi ylipäänsä edistää avointa tieteellistä julkaisemista? Miksi ihmeessä Korea, Japani ja Kiina tekevät kirjastoyhteistyötä ja avaavat kokoelmiaan yhteiseen käyttöön? Kustantajan epäili, kuinka rinnakkaisjulkaiseminen olisi realistisesti mahdollista tekijänoikeuskysymysten puitteissa. Siitä päästiinkin sopivasti budjettiin jne. Kaikki kysymykset esitettiin retoriseen sävyyn ja esiin nousi erilaisia jännitteitä, kuten rikas länsi ja köyhä etelä -vastakkainasettelu, tekijänoikeuksien kiristyvä silmukka kirjastojen kaulassa, taloudellinen kamppailu sekä kirjaston missio.

Nuorkirjastolaiset pussikaljalla Göteborgin puistossa

Nuorkirjastolaiset kokoontuivat konferenssipaikan lähellä puistossa Marjo Perälän ja Veera Ristikartanon koolle kutsumina. Istuttiin ringissä nurmikolla ja juteltiin innostuksen vallassa. Idea nuorkirjastolaisuudesta on lähtenyt liikkeelle vanhojen UDKlaisten tapaamisesta keväällä, jossa mietittiin alan tulevaisuutta ja todettiin, että jotakin pitäisi tehdä ennen kuin mennään lopullisesti metsään.

Työelämässä pitäisi jaksaa ja itsensä elättää ainakin seitsemänkymppiseksi, mutta mitä ovat ne työt, jotka tulevaisuudessa tiedonhankinnan, -haun ja -hallinnan ammattilaisia elättävät? Kuka niistä maksaa palkan ja mitä oikeastaan pitäisi osata? Keskustelussa esitettiin ajatuksia uuden suunnan etsimisestä kirjastojen vanhoista jarruista huolimatta (ikään katsomatta – pysähtynyttä ajattelua löytyy tunnetusti niin nuoremman polven kuin vanhempien keskuudessa).

Päätettiin järjestää paneelikeskustelu kirjastoalan tulevaisuudesta ja nuorten kirjastolaisten ajatuksista open mic –periaatteella Turun kirjamessuille syyskuun lopulla. Toiveena on saada johtoa tai ainakin esimiehiä paikalle ja haastaa heitä keskusteluun. Lisäksi määriteltiin nuorkirjastolaisuus keskusteluun (angstaamiseen) ja osaamisen välittämiseen keskittyväksi foorumiksi yli kirjastorajojen.

L. Ron Hubbard  ja mitä jäi käteen?


Yksi Iflan näytteilleasettajista Elsevierin, Sagen ja ProQuestin osastojen keskellä oli Ron Hubbardin kustantamo. Kyselin edustajalta useamman kerran, kuinka he olivat päässeet mukaan edustamaan aatettaan, mutta esittelijä väisti kysymyksen. Tämä herätti tinahattuisen kirjastonhoitajan mielessä ajatuksia illuminaattien ja Tom Cruisen maailmanvallasta kirjastoalan ylimmissä yhteistyöelimissä.

Ensikertalaisen näkökulmasta Iflan parasta antia oli moniäänisyyden löytäminen. Amkien omissa kehittämispäivissä asiat tulevat usein annettuina – peruskysymykset jäävät kysymättä.

Jos asiakkaat haluavat oppia porkkanoiden kasvatusta tai lainata lumilautoja, tehdään sitten sitä, heitti joku Nuorkirjastolaisten tapaamisessa. ”Missä nyt mennään?”, mietin. Suuri osa läsnäolijoista oli yleisistä kirjastoista, Kirjastokaistan, Kirjasto 10:n sekä lasten ja nuortenosastojen kirjastonhoitajia, siellä meininki on aika toinen kuin amkeissa. Piti lähteä kansankotiin kuokkavieraaksi tutustuakseen lähimmän naapurikirjaston ajatusmaailmaan.

Lisää aiheesta:

Marjo Perälän muistio Nuorkirjastolaisten kokouksesta

Kirjastokaista: Nuorkirjastolaiset matkaavat vapaan visionnin kautta konkreettiseen toimintaan

Iflan New Professionals Special Interest Groupin kirjoituksia aiheesta:
Mace Ojala: Two Sides to Every Gap
Mace Ojala: A Gathering of finnish, new library professionals at IFLA 2010


3 thoughts on “IFLA for Dummies – Open Accessia, jännitteitä ja nuorkirjastolaista angstia

  1. Suuri osa läsnäolijoista oli yleisistä kirjastoista, Kirjastokaistan, Kirjasto 10:n sekä lasten ja nuortenosastojen kirjastonhoitajia, siellä meininki on aika toinen kuin amkeissa. Piti lähteä kansankotiin kuokkavieraaksi tutustuakseen lähimmän naapurikirjaston ajatusmaailmaan.

    Kuten Timo kirjoitti Labsin blogissa otsikolla Merkintöjä IFLA 2010 -konferenssista, että paikan päällä tuli verkostoiduttua jopa oman yksikön sisällä 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s