Kindle-testi: 3G toimii, paljon mikään muu ei

Laurea-kirjastossa testattiin talvella ja keväällä 2010 Amazonin Kindle-lukulaitetta sekä kirjastolaisten kesken että asiakkaiden  kanssa. Tässä muutamia yhdessä tehtyjä havaintoja laitteesta.

Tekniset tiedot

Testaamamme Kindle-versio oli Kindle 2, jossa näyttö on vähän pienempi kuin kesällä lanseeratussa Kindle DX:ssä. Kindle tukee formaatteja Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG.  Koko: 203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm, näytön koko 6 tuumaa. Paino: 289,2 g. Tallennuskapasiteetti 256  MB/180 MB (original) eli noin 1500 kirjaa. 3G-verkkolataus. Laitteessa on Qwerty-näppäimistö.

Käsituntuma

Opiskelijat olivat avoimen uteliaita ja innostuneita e-kirjalukulaitteesta. Osa tuli asiakaspalvelussa itse kyselemään testausta, kun oli nähnyt aiheesta mainoksen. Kindle on käteen mukavan tuntuinen, ohut ja sopivan pieni kantaa mukana vaikka povitaskussa tai pienessä käsilaukussa. Toisaalta ulkoasu ei ole houkutteleva eikä seksikäs – Ulkonäkönsä puolesta Kindle häviää jo ensikättelyssä iPadille.

Näyttö ja käytettävyys

Kindle-lukulaitteessa on e-paperinäyttö, joka vastaa sanomalehtipaperia. Tekstiä on miellyttävä lukea ja silmät eivät väsy. Kindlen näytössä ei ole taustavaloa, joten sähköistä kirjaa täytyy lukea samaan tapaan kuin perinteistä kirjaa lukuvalon ääressä. Pieni koko sopii hyvin romaanien lukemiseen. Näyttö on kuitenkin liian pieni 500-sivuisten tenttikirjojen lukemiseen: esim. Philip Kotlerin Marketing Management olisi aika hankala ottaa haltuun Kindleä käyttäen pelkästään siksi, että ruudulle ei mahdu yhtä aukeamaa kokonaisena näkyviin eikä samaa aikaa voi lukea tekstiä ja katsoa kaavioita.

Kirjojen selausta ja zoomausta on kehuttu hyväksi ja näppäräksi, mutta meidän opiskelijoittemme vaikutelma ei ollut yhtä positiivinen.  Esim. e-kirjakokoelmassa Ebraryssa hakumahdollisuudet ovat huomattavasti näppärämmät, sillä Ebrary säilyttää ajatuksen sivuista ja niiden selailusta. Kindle yhdistää tietokoneen ja kännykän toiminnallisuuksia ja esim. näppäimistö sekä oikean laidan joystick-ohjain tuntuvat hieman epäluontevilta ja liikkuminen valikoissa on aluksi hankalaa.  Esimerkiksi Nokian E71:n näppäimistö pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu luontevammalta.

Kirjojen lataus ja tekijänoikeudet

Kindlessä on 3G-latausmahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että lukulaitteeseen voi ladata kirjoja käyttäen kännykkäverkkoa vaikka mökkilaiturilta. Toiminto tuli käyttöön Suomessa vasta kesäkuussa 2010. Latasin kirjan Philip Kotler: B2B brand management 357 sivua alle viidessä minuutissa bussissa. 3G on helppo ja kätevä Amazonin verkkokirjojen lataamiseen ja uusi kirja aukeaa saman tien latauduttuaan.

Huomattavaa kuitenkin on, Kindle toimii pääasiallisesti vain Amazonin verkkokaupasta ostettavien kirjojen kanssa eikä muualta hankittuja verkkokirjoja voi lukea sillä ilman korventointia.  Kindle kyllä lukee myös pdf-tiedostoja ja lisäksi Amazon tarjoaa sähköpostityökalua muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin, mutta konvertoinnissa on aina oma vaivansa.  Verkkoa Kindlellä ei voi selailla eli sillä ei voi lukea esim. amkien Theseus-verkkokirjastosta opinnäytetöitä bussimatkalla.

Amazonin omia e-kirjoja sen sijaan ei voi konvertoida muuhun formaattiin.  Tämä johtuu tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävistä DRM-suojauksista. Kindlen e-kirjoja ei voi käyttää muissa laitteissa kuin Kindlessä. Ostaessani kirjan Amazonin verkkokaupasta luottokortilla en varsinaisesti osta kirjaa vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.  Samaa kirjaa ei saa auki omalla työkoneella eikä sitä voi lainata kaverille johonkin muuhun vehkeeseen. Jossain tapauksissa Amazon on jopa poistanut jo ostetun e-kirjan käyttäjien Kindlestä tekijänoikeussotkujen takia.

Ostaisitko itse?

Moni opiskelija tykkäsi ajatuksesta,että koko syksyn kurssikirjat saisi kulkemaan povitaskussa kotiin, kouluun ja kapakkaan. Ladattavien kirjojen hinnat myös puhuttivat, romaneita saa noin 10-15 dollaria kirja, lataamani Kotlerin kurssikirjan hinta oli vajaa 40 dollaria.

Parasta Kindlessä on E-paperinäyttö ja keveys. Ongelmallisinta on sen käytön rajoittuminen Amazonista ostettujen (tai Amazonin palvelun avulla konvertoitujen) kirjojen lukemiseen. Kindleä ei voi käyttää 3G-yhteydestä huolimatta verkon selailuun. Olisi hienoa lukea Kindlen E-paperinäytöltä Google Booksin kirjoja ja käyttää Ebraryn kirjoja Nellin kautta Kindlellä – tämä ei valitettavasti vain onnistu.

E-paperinäyttö, verkkoyhteys, sähköpoisti ja laajemmat käyttömahdollisuudet niin erilaisten tiedostojen lukemiseen kuin niiden konvertointiin – Näillä ominaisuuksilla ottaisin e-kirjanlukulaitteen omaan käyttööni.

Kindle kirjastokäytössä?

Lukulaitteiden lainaamiseen kirjastosta ei meillä oikein innostuttu: Laite ei ole ilmainen eikä erityisen kestävän oloinen. Parempi olisi panna kirjaston e-kirjapaketti ensin kuntoon ja helposti etäkäytettäväksi omalla kotikoneella.

Huomattavaa on, että kirjaston yli 50 000 tarjolla olevaa e-kirjaa vaativat verkkoyhteyden, eikä tämmöisellä lukulaitteella voi niitä käyttää. E-lukulaitteista – vaikka niitä on hypetetty jo 80-luvusta asti – tulee varteenotettavia työvälineitä tieteellisten julkaisujen ja kurssikirjojen lukulaitteina vasta, kun niihin käy useampi  formaatti ja niillä voi lukea ilmaisia julkaisuja suoraan verkosta. Monipuolisempi pieni taskussa kulkeva laite voisi hyvinkin olla jokaisen opiskelijan todellisuutta muutan vuoden kuluttua.


14 thoughts on “Kindle-testi: 3G toimii, paljon mikään muu ei

  1. Kindlen e-kirjan lukuohjelma on ladattavissa omalle koneelle, jolloin kirjoja voi lukea ilman lukulaitettakin

  2. Kindle-lukuohjelman saa myös Applen iPadiin, joka kuulemma tulisi lokakuulla myyntiin Suomessakin, ja sen on jo saanut Applen iPhoneen – tosin kirjan lukeminen pienehköllä näytöllä ei ole ehkä kovin käytännöllistä. Kun iPadilla pystyy Applen iBookstoren omien ja muiden, esim. Amazonin e-kirjojen lukemisen lisäksi tekemään montaa muutakin asiaa, niin eiköhän Kindle ole auringonlaskun laite. Niin epäkiinnostavan näköinen se on iPadiin verrattuna.

  3. Amazonin kirjoja (tai oikeammin Amazonin kirjoista katkelmia) voi nyt lukea verkossa Kindle for the Web Betan avulla.

    Bloggaajat voivat myös viedä katkelmia Amazonin kirjoista blogiinsa. Täytyypä kokeilla tätä.

    Tästä ei ole kovin pitkä matka siihen, että Amazonin kokonaisia kirjoja voi lukea omalla selaimellaan maksua vastaan. Tämä on kehitystä järkevämpään suuntaan, ehkä Kindleäkin kehitetään vielä monipuolisemmaksi laitteeksi.

    http://www.amazon.com/gp/feature.html/?docId=1000579091

  4. Osuiko testissä kertaakaan sellaista kirjaa, jonka ostaminen ei ollut mahdollista Suomeen? Olen ymmärtänyt että kirjojen julkaisusopimuksista johtuen kaikkia Amazonin Kindlelle tehtyjä kirjoja ei olisi mahdollista ostaa Suomeen.

    Olen miettinyt jo pidemmän aikaa että ostaisin Kindlen, ja tosiaan ainut puute mikä tuossa laitteessa on se ettei se tue epubia, ja siten ostettu sisältö rajoittuu pitkälti vain Amazonin valikoimaan.

  5. Olen kuullut samanlaisesta ongelmasta, mutta itse en ole törmännyt siihen vielä.

  6. Kaikista kätevintähän olisi ei se, että saisin kirjastosta lainaan lukulaitteen, vaan että saisin kirjaston kautta ladattua teokset omaan lukulaitteeseeni sähköisesti. Se vaatisi kirjastolta jonkinlaista lisensointia esim juuri Amazonin kanssa oikeuksien saamiseksi, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa tällä tavoin kirjastot siirtyisivätkin enemmän lisenssien välittäjiksi fyysisten kopioiden ostamisen sijaan.

  7. @Ari K – Olen uumoillut vähän samankaltaista tulevaisuutta. Jää nähtäväksi kirjaston rooli e-kirjojen tekijänoikeusviidakossa.

    Lukulaitteiden lainaamiseen en oikein usko, ellei niillä sitten vain ole tarkoitus provosoida ihmisiä ylipäänsä kiinnostumaan e-kirjoista lukulaitehypetyksen voimalla.

  8. Kiitokset kattavasta informaatiosta. Latasin juuri iPadiini Kindlen ja se toimii todella näppäränä lukulaitteena Amazonin kirjoille.

  9. Hienoa kuulla, että se toimii hyvin. Itse en ole vielä kokeillut iPadissa Kindleä. Saako siihen myös himmeän e-paperinäytön?

  10. Ipadin ja lukulaitteiden vertailu on hieman hölmöä, koska usein lukulaitteeseen pääsee käsiksi noin 100euron sijoituksella. Kun taas ipadista saa maksaa kannettavan tietokoneen hinnan. Tietokoneen jolla kirjoittaisi samalla kaikki kouluprojektinsa ja opinnäytetyön, sekä korvaisi kotona peruskäyttäjän pöytäkoneen. Ipad on mukava lelu, mikäli on varaa sen lisäksi ostaa oikea tietokone. Tai ei yksinkertaisesti juurikaan hyödynnä tietotekniikkaa elämässään.

    Lisäksi kuka tahansa joka on lukenut edes yhdenkin kirjan taustavalaistulta näytöltä ja vilkaissutkin Kindlen näyttöä, tulisi huomata ero miellyttävyydessä. Näytön koko saattaa olla joillekkin kirjoille ongelma, mutta laitteesta on olemassa isompikin versio.

    Mutta toki hyviä huomioita Kindlen ja lukulaitteiden formaattiviidakoista. Yksinkertaisen sähköpostisovelluksen rakentaminen voisi olla nerokasta.

    Kindlen ja eri Kindle lukualustojen välillä pystyy synkronoimaan juuri lukemansa sivun. Eli sähköinen kirjanmerkki.

  11. @Tatu, kirjaston näkökulmasta ei ole ollenkaan niin hölmöä vertailla lukulaitteita ja iPadia toisiinsa. Meillä on tarjolla 45 000 sähköistä kirjaa, joiden käyttöön tarvitaan verkkoyhteys.

    Kindle tai muu lataukseen perustuva lukulaite ei ainakaan toistaiseksi toimi kirjaston sähköisten kirjojen kanssa. Siksi hyödyllisin olisi jonkinlainen Kindlen ja iPadin ominaisuuksien yhdistelmä.

  12. aivan samaa mieltä Tatun kanssa. Täysin hedelmätöntä vertailla ipadia lukulaiteeseen. Miksette vertaisi sitten ultrakeveitä 700 g kannettavia kindleen? Niillä kun voi tehdä huomattavasti monipuolisemmin asioita kuin ipadilla ja ovat yhtä kannettavia? Ja seksikkyyttä löytyy kyllä.
    Lukulaite on lukulaite ja siinä hommassa hakkaa taustavalaistut laitteet 100-0. Se että sisältöjä ei vielä saa kuin alustariippuvaisesti, on sitä samaa prosessia, jonka musiikkiteollisuus joutui käymään lävitse ja myöntymään todellisuudelle.

  13. Minna M

    Jos vertaillaan niin henkilökohtaisesti kotona luen useasti e-kirjat pöytäkoneeni näytöltä.

    24″ näyttö minkä voi laittaa pivot-toiminnon avulla kääntäen soveltuu erinomaisesti kirjojen lukemiseen siten että käyttäjä makailee esim. nojatuolissa kauempana.

    Mutta jos minun pitäisi matkalla lukea kirjoja niin joko kirja tai kindlen tyyppinen halpa lukulaite olisivat ensisijaisia vaihtoehtoja. Ainakin laitteen pitäisi tukea e-ink teknologiaa koska kuvaruutu on sen verran pieni, samaten kuin akunkesto, että tavallinen teknologia ei vain toimi miettien useampien tuntien tai jopa päivien (ulkomaan reissut) lukemista.

  14. Vielä muutama sana lukulaitteiden ja tablettien vertailusta, kun tätä juttua edelleen luetaan kahden vuoden jälkeenkin:
    Jutun kirjoittamisen aikoihin ja edelleen kirjastosta kysytään, kannattaisiko ostaa Kindle vaiko iPad ajatuksena lukea talon tarjoamia sähköisiä kirjoja. Kirjaston sähköiset kirjat vaativat verkkoyhteyden, jotta niitä voi käyttää. Tässä on lähtökohta tämän jutun kirjoittamiseen.

    Eli miniläppäri tai tabletti on kätevämpi laite kirjaston e-kirjojen lukemiseen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s