Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for marraskuu 2010

Joulukalenterin luukut aukeavat 1.12. alkaen kirjaston ja ruokalan välisellä lasiseinällä. Kalenteri pohjautuu johonkin vuoden uutuuskirjaan, jonka sisällön avulla esitellään Hyvinkään Laurea-kirjastoon sinä vuonna hankituttua aineistoa. Kalenterissa saavat osansa kaikki talossa opettavat alat: liiketalous, sosiaali- ja terveysala sekä luonnonvara-alan laarin rippeet.

Aikaisempien vuosien tonttuiluja ovat tahdittaneet:

2009 Naurudirektiivi / Risto Rante (BTJ) esim.

Euroopan työmarkkinaviraston ohjeistus 8721/45B Näin tulkitset työnhakijan CV:tä:
”Osaan käyttää aikaani hyvin” = Otan runsaasti tupakka- ja kahvitaukoja.
”Omaan vahvat kommunikaatiotaidot.” = Puhun liikaa.
”Olen ylpeä organisaatiokyvyistäni.” = Minusta on ihana kertoa muille, mitä heidän pitäisi tehdä.
”Olen tasapainoinen ja järkevä.” = Pidän maagisia kristalleja työpöydälläni ja joogaan kahvihuoneessa.
”Olen sopeutuvainen.” = Olen vaihtanut työpaikkoja tiuhaan.
”Olen aina menossa.” = En ole koskaan työpöytäni luona.

Kirjavinkkeinä:
– Miten työskentelen fiksummin, en kovemmin / Anja Kulovesi.
– Ryhmä toimimaan! : vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön / Eija Leskinen.
– Työelämä muuttuu, joustaako hyvinvointi? / toimittaneet Raimo Blom & Ari Hautaniemi.
– Ura unelmissa : matkaopas työelämään AMK-opiskelijalle / toimitus: Arja Haikola.

2008 Pihlajanorsu : selkärangattomia selityksiä / Jaakko Heinimäki, Kaarlo Kalliala, Vesa Sisättö (Otava) esim.

– Pikkumarjukka, asianharrastajien Laura Latvalan Pikku-Marjan eläinkirjan ensipainoksesta käyttämä lempinimi.
– Sinihuppu, Punahilkan vähemmän tunnetuksi jäänyt sisar, jota suden vatsasta ei löytynytkään.
– Telkkä, digitalisoinnin tarpeettomaksi tekemä perintövastaanotin, jota ei raaski heittää pois.
– Tselada, lukee klassikkoja julkkisoppineiden tapaan viidessä minuutissa.

Kirjavinkkeinä:
– Blogit ja bisnes : yritys 2.0 / Robert Scoble & Shel Israel.
– Tiedon partaalla :  kuinka hallita informaatiotulvaa / Kimmo Tuominen.

2007 Napapaju : sekovartisia selityksiä / Jaakko Heinimäki … [et al.] (Otava) esim.

– Kakiluumu, (geriatr.) lääkärin määräämä laksatiivi.
– Kaljukiviyrtti, luonnonlääkinnällä ja kiviterapialla tukanlähtöään hoiteleva ikääntynyt hämy.
– Kalmia, tappaa hivuttamalla.
– Sabadilla, henkilö, joka sairastuu flunssaan ensimmäisenä lomapäivänään.

Kirjavinkkeinä:
– Hoitamalla hyvää oloa / Kyllikki Anttila … [et al.]
– Terveydenhuollon juridiikka / Mirva Lohiniva-Kerkelä
– Menetelmien arviointi terveydenhuollossa.

2006 Pirkan jouluniksit / koonnut Anssi Orrenmaa (Otava) esim.

Lahjapaperin voi käyttää uudelleen, kun sen ensin rypistää kunnolla. Rypytetty kääre kelpaa kalliillekin lahjalle.

Kirjavinkkeinä:
– Kuntien roskasota / Jouni Kaipainen.
– Ongelmajäteopas / Teuvo Heinonen.

Tänä vuonna syksy eteni pitkälle eikä sopiva ”alkuteos” ottanut löytyäkseen. Kirjakaupassa kokonainen myyjäkaarti nouti näytille Fennicasta etsittyjä potentiaalisia ehdokkaita, jotka karsiutuivat yksi toisensa jälkeen esimerkiksi liian kuvapitoisina tai muuten sopimattomina. Osa vaihtoehdoista päätyi tosin henkilökohtaisiin pukinkontteihin.

K18-osuus: Asiasanojen -sananmuunnokset, sanaleikit ja vitsit- perusteella innostuimme jo kovasti teoksesta Sukkelin kielioppi ja saimme sen jättekivasti kaukolainaan Åbo Akademin kirjastosta. Riemu repesi kun teoksen (ala)tyylilaji paljastui. Kirja-Huuma, Lukijamatka, Patinoitu Runo ja Runon Panttaus esimerkkeinä pitkästä aakkosellisesta sananmuunnoslistasta. Kalenteriainekseksi vaan ei siitäkään ollut.

Tämän vuoden joulukalenterikirjaksi valikoitui lopulta Kitarat kanissa : Bazi & Mazi musavitsikiertue / toimittanut ja kuvittanut Timo Huhtala (Otava, 2010), joka löytyi lainaksi Keravan kaupunginkirjastosta. Basistien jutut vaan jotenkin koskettivat valtaosin rytmitajutonta ja sävelkorvatonta trioamme, josta yksi on myös tanssin suhteen totaalikieltäytyjä.

1.12. se lähtee, päivä kerrallaan kohti joulua. Tip tap!!

tonttuterveisin
Laurea-kirjasto Hyvinkää (HIH)

Read Full Post »

Kirjaston henkilökunta kouluttautuu kansainvälistymällä Hollannissa nelipäiväisellä vierailulla tiistaista 30.11.2010 alkaen. Kirjastot Hyvinkäällä, Leppävaarassa, Lohjalla ja Porvoossa ovat vain osittain avoinna. Otaniemessä ja Keravalla kirjastot ovat suljettuina. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa kirjaston www-sivuilta.


Kehittämismatkan tavoitteena on vahvistaa kirjaston kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä osaamista. Matkan aikana tutustumme erityisesti e-aineistojen ja niitä tukevien järjestelmien, portaalien ja muiden välineiden kehitysnäkymiin. Panostaminen e-aineistojen hankintaan mahdollistaa kirjaston tilojen luovan kehittämisen, joten tilat ja niiden kokeminen ovat matkan aikana tarkkailukohteena. Matkalla luotujen yhteyksien avulla toivotaan löytyvän hankekumppaneita kirjaston valmisteilla olevaan verkostohankkeeseen.

Kirjaston tavoitteet 2015 –ohjelmaa valmisteltiin viime lukuvuonna kirjastohenkilöstön yhteisenä työskentelynä. Tavoitteiden tarkoituksena on kirkastaa Laurean strategian mukaiset kirjaston kehittämistehtävät ja vastuut seuraavan viiden vuoden aikana.

Keskeisinä kirjaston kehittämistavoitteina ovat palvelujen ja järjestelmien kehittäminen yhä käyttäjäkeskeisemmiksi, sähköisten aineistojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen, käytettävissä olevien kirjaston tilojen muuntaminen vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle otollisemmiksi, monimuotoisempi osallistuminen tki-prosesseihin sekä oman toiminnan yhteisöllisempi ja systemaattisempi suunnittelu ja seuranta.

Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja sähköisten aineistojen lisääntyminen muuttaa kirjaston toimintatapaa ja vaatii uutta osaamista. Matka on osa kirjaston tavoitteiston mukaista kehittämistoimintaa, jossa mahdollistetaan ja vahvistetaan uusien näkökulmien ja kokemusten kautta kirjaston uudistumista.

TUTUSTUMISKOHTEET:

1.    LivingLab-verkosto, Waag Society
–       innovatiivinen tki-toiminta
–       labien toiminta
–       verkostotoiminta

2.    Kirjakauppojen englanninkielinen /kansainvälinen tarjonta
–       kolme kirjakauppaa

3.    Swets & Zeitlingerin pääkonttori Lissessä
–       maailmanlaajuinen lehtiaineiston välittäjä
–       Laurealla kilpailutettu sopimus vuosille 2010 – 2012 lehtiaineiston hankkimisesta Swetsin kautta

4.    DOK-Library Concept Center, Delft
–       teknisen alan korkeakoulu
–       visio: the most modern library in the world
–       kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008
–       Hollannin paras kirjasto 2009

5.    Elsevierin pääkonttori, Amsterdam
–       maailman suurin tieteellisten julkaisujen kustantamo
–       julkaisee noin 2 000 tieteellistä julkaisusarjaa ja 19 000 kirjaa vuosittain
–       työntekijöitä 24 maassa
–       Laurea-kirjastossa käytettävissä Elsevierin ScienceDirect – tietokanta

6.    Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA
–       suurin yleinen kirjasto Euroopassa
–       avattu 2007
–       suunniteltu käyttäjien ja e-aktiviteettien näkökulmasta

7.    House of Bols Coctail and Genever Expierience
–       maailman vanhin tislaamo. Katsele, kuuntele, maista! kaikki aistit ovat tarpeen

8.    Royal Delft
–       kuninkaallinen posliinitehdas
rekonstruktio Vermeerin View of Houses in Delft, tunnetaan myös nimellä The Little Street

9.    Coster Diamonds
–       timanttimuseo

KOHDEKAUPUNGIT HOLLANISSA


Read Full Post »

Miten saada korkeakoulun tutkimukselle lisää näkyvyyttä talon ulkopuolella? Yksinkertainen ja halpa ratkaisu on Open Access -julkaiseminen. Google löytää julkaisuarkistoihin tallennetut opinnäytteet ja tutkimusartikkelit varsin tehokkaasti verrattuna siihen, että tutkimus olisi vain lisensoidussa tietokannassa tai painettuna kappaleena kirjaston hyllyssä. Monelle tulee yllätyksenä, että omaa työtä on ladattu verkossa satoja kertoja. Tässä lyhyt katsaus Theseukseen käyttötilastoihin.

Kuva: Matti Helariutta

Julkaisuarkisto on nimetty Kreikan mytologian sankarin Theseuksen mukaan Kuva: Matti Helariutta

Mikä ihmeen Theseus? Theseus on ammattikorkeakoulujen avoin julkaisuarkisto, johon tallennetaan opinnäytetöitä ja korkeakouluissa tehtyjä julkaisuja. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ovat mukana tallentamassa Theseukseen opinnäytetöitään, osassa ammattikorkeakouluja on myös aloitettu henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallenus tietokantaan ARENEn Open Access -lausuman mukaisesti.

 

 

Miten selvittää, kuinka paljon Theseusta oikeasti käytetään?

Tavallisin ratkaisu verkkosivujen tilastointiin olisi Google Analytics, mutta Theseuksesta erityislaatuisuuden vuoksi Kansalliskirjasto on kehittänyt Simple Stats –tilastointiohjelman. Ohjelman avulla voi seurata dokumenttien kokotekstilatausmääriä  (per item, per kokoelma, per yhteisö ja per koko Theseus) sekä yhteisö- ja kokoelmahierarkiakohtaisia lataustilastoja.

Mittarina käytetään kokotekstitiedostojen (pdf) latauskertoja, minkä on ajateltu tavoittavan parhaiten nimenomaan julkaisujen käyttöä. Tämä ei ole suoraan verrattavissa lainalukuihin tai käyttölukuihin, osa kävijöistä saattaa vain nopeasti vilkaista työtä. Toisaalta kiinnostusta ja kävijöitä kyseisen opinnäytetyön esittelytiedoissa voi olla enemmänkin, mutta itse työtä ei vain ole ladattu. Hakuja ei tilastoida, sillä ne tapahtuvat pääosin muissa järjestelmissä, kuten Googlessa. Suuri osa kävijöistä ja erityisesti ulkomaiset kävijät tulevat Googlen kautta.

Amkien Top Ten ja keskiarvo

Theseukseen on 24.11.2010 mennessä tallennettu yhteensä 18 816 julkaisua, joita on yhteensä ladattu 3 134 137 kertaa. Tämä tekisi siis noin 166 kertaa / julkaisu. Käytännössä julkaisujen kesken latausmäärissä on erittäin suurta vaihtelua ja tilastoinnin kannalta huomattavaa on, että uusilla töillä on luonnollisesti vähemmän latauksia kuin vanhemmilla joten kokonaislatausmäärät työkohtaisesti eivät ole suoraan verrattavissa.

Suomen AMK-opinnäytetöiden Top Ten (24.11.)

  1. Haavanhoitokansio Isojoen terveyskeskuksen vuodeosasto Koivukartanon ja asumispalveluyksikkö Koivukodin hoitohenkilökunnalle Samk, 4965 latausta
  2. Narsistin uhrin ominaisuuksista, tuntemuksista ja selviytymiskeinoista parisuhteessa Laurea 4947 latausta
  3. Strategy Implementation Solution for a Medium Sized Company : How to use the C4I framework to implement international business strategy? Haaga-Helia 4282 latausta
  4. Thoracic outlet syndrooma: diagnosointi ja rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten voimaharjoittelu Metropolia  3688 latausta
  5. Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla : testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta Lamk 3677 latausta
  6. Piirikaavioiden kehittäminen UTU Elec Oy:n käyttöön Samk 3656 latausta
  7. Opas hoitajille nielemisvaikeuksien tunnistamisesta ja nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä Samk 3619 latausta
  8. 1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa? Metropolia 3478
  9. Hammasta purren? : suuhygienistin asiantuntijuus purentafysiologisessa suun terveydenhoidossa Metropolia 3383 latausta
  10. Small Scale Industry: Problems of Establishing Small Business Enterprise in Nigeria : Case: Alahteef Nigeria Limited Vamk 3280 latausta

Syksyn Top Ten (elokuu – marraskuu)

  1. Tekninen dokumentointi sähkökeskustoimituksissa Samk  2297 latausta
  2. Strategy Implementation Solution for a Medium Sized Company : How to use the C4I framework to implement international business strategy? Haaga-Helia  2269 latausta
  3. Small Scale Industry: Problems of Establishing Small Business Enterprise in Nigeria : Case: Alahteef Nigeria Limited Vamk 1506 latausta
  4. Parturi-kampaamo Blandoksen yrityskuva ja toiminnan kehittäminen Turku 1339 latausta
  5. Asiakastyytyväisyyskysely – Lauttasaaren liikuntakeskus Kajaani 1319 latausta
  6. Narsistin uhrin ominaisuuksista, tuntemuksista ja selviytymiskeinoista parisuhteessa Laurea 1282
  7. 1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa? Metropolia 1233
  8. Turvallinen lääkehoito vanhusten palvelutalossa Piramk 1093 latausta
  9. Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla : testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta Lamk 1068 latausta
  10. Haavanhoitokansio Isojoen terveyskeskuksen vuodeosasto Koivukartanon ja asumispalveluyksikkö Koivukodin hoitohenkilökunnalle Samk 1037 latausta

Tilastollinen jakauma

Simple Stats ei tarjoa systemaattista välinettä Theseuksen latausten tilastollisen jakauman tarkasteluun / työ, mutta tässä jotakin suuntaa antavaa. Tarkastelin Laurean Turvallisuusalan koulutusalan ja Palveluliiketoiminan koulutusohjelman (Ylempi AMK) töitä ja niiden latauskertoja. Suurinta osaa töistä on ladattu varsin matalia määriä, mutta joukossa on aina töitä, joilla on poikkeuksellisen korkeat latausluvut. Huomattavaa on, että kaikissa tapauksissa matalat latausluvut eivät selity työn tuoreudella.

  • Turvallisuusala  latausta / työ
    0-100 latausta  20 työtä
    100-200 latausta   16 työtä
    200-300 latausta  12 työtä
    300-400 latausta 6 työtä
    400-500 latausta 5 työtä
    500-600 latausta  0 työtä
    600-700 latausta  1 työtä
    700-800 latausta 4 työtä
    800-900 latausta 1 työtä
    900-1000 latausta  2 työtä
    1000-1690 2 työtä
    Yht.  71 työtä
  • Palveluliiketoiminta latausta / työ
    0-100 latausta  4  työtä
    100-200 latausta  4  työtä
    200-300 latausta  4 työtä
    530 latausta  1 työ
    919 latausta  1 työ
    Yht.   14  työtä

Sama tendenssi näkyy muillakin koulutusaloilla ammattikorkeakoulurajojen yli, tosin tarkempaan tilatolliseen analyysiin tarvittaisiin yksityiskohtaisempi työkalu ja enemmän vaivannäköä.

Lyhyestäkin tarkastelusta voi havaita, että Theseukseen tallennetut julkaisut eivät jää vain jonnekin tietokannan uumeniin pölyttymään, vaan saavat huomattavan määrän lukijoita. Korkeakoulun projektista syntynyt opinnäytetyö on helppo jakaa luettavaksi yhteistyökumppaneille verkossa.

Read Full Post »

Kirja on filosofinen esine

Näin maalaili Akuliina Saarikoski  Hesarin e-kirjaraadissa ja herätti hilpeyttä nörteissä.  Tänä syksynä jos jonkinlaiselta kulttuurihenkilöltä on kysytty kantaa asiaan, lehdet ovat täyttyneet lukulaitearvosteluista ja e-kirja on viimeistään nyt noussut tavisten tietoisuuteen. Entä kirjasto – voisiko kirjasto tarjota e-kirjoja luettavaksi samaan tapaan kuin Amazon tai iBookstore? Laurea-kirjasto tarttuu härkää sarvista ja järjestää e-kirjatapahtuman Otaniemen Laureassa ma-ke 22.-24.11. ja Leppävaaran Laureassa to 25.11. Tapahtumassa pääsee testaamaan lukulaitteita ja e-kirjoja. Glögitarjoilu. Leppävaarassa mukana myös WSOYPro,SWETS My iLibrary ja EuroPublications.



iPad ihan käden ulottuvilla

Laurea-kirjastoon on hankittu e-kirjalukulaitteita (iPad, Kindle, Sonyn eReader) henkilökunnan ja asiakkaiden testattavaksi. Laitteet kiertävät Laurean kirjastoja Roadshow –periaatteella tänä talvena.

IPad on paras tähän asti testaamistani lukulaitteista yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä voi tehdä muutakin kuin lukea laitteeseen ladattuja maksullisia kirjoja:  iPadia voi käyttää sim-kortin avulla missä tahansa ja sillä voi selailla verkossa ilmaiseksi tarjolla olevia julkaisuja (esim. osoitteessa www.theseus.fi) ostettujen verkkokirjojen tapaan – tosin sim-korttia ei ole saatavilla vielä Suomessa.  iPad ei ole hirttäytynyt omaan kirjakauppaansa kuten Amazonin Kindle ja käyttöliittymä on seksikäs ja helppo. Samalla voi tehdä muistiinpanotiedostoja ja viihdyttää itseään vaikkapa youtuben videoilla.

Vaikka iPad on ylivertainen muihin tämän hetken lukulaitteisiin nähden ja isolle osalle käyttöliittymä on tuttu iPhonesta, flashin toimimattomuus, ongelmat muutamien verkkosovelmien käytössä (esim. Google Docs)  ja alussa hiiren ja näppiksen puute jossain määrin häiritsevät tottuneenkin macin käyttäjän kirjojen selailua: iPad ei kuitenkaan ole MacBook pienoiskoossa. 500-sivuisten romaanien lukijalle e-paperinäytön puute on alkaa myös tuntua pidemmän päälle silmissä.

Lukulaitteiden kehitystä on mielenkiintoista seurailla, tällä hetkellä vielä pidättäydyn ostamasta itselleni iPadia ainakin ennen iPad 2:n ilmestymistä huhtikuussa, vaikka mieli tekisi. Näillä näkymin Laurea keskittyy tarjoamaan sisältöä eikä lähde lukulaitteiden lainaukseen mukaan.

Saako e-kirjoja lainata kirjastosta?

Monelle tavikselle tulee yllätyksenä, että kirjastoista saa jo tätä nykyä luettavakseen e-kirjoja omaan lukijaan tai tietokoneelle – ja vielä ilmaiseksi. Tarvitaan vain peruspalvelutunnus ja sillä pääsee Nellin kautta liikkeelle.

Nellin kautta Ebrarystä löytyy 45 000 e-kirjaa, Springer Linkistä 650 tietojenkäsittelyjn kirjaa  ja World Public Librarystä 900 000 tieteen ja kaunokirjallisuuden klassikkoa. Lisäksi kirjasto on tänä vuonna rakentanut valmiuksia laajamittaisempaan yksittäisten e-kirjojen hankintaan My iLibraryn kautta. Laurea-kirjasto panostaa jatkossa e-kirjojen hankintaan ja käyttöön laajemminkin.  Torstain tapahtumassa keskustelemme henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa tarkemmin e-kirjojen hankinnasta ja lisäksi voimme ostaa jo paikan päällä painettuja EuroPublicationsin business-kirjoja.

Pieniä kiviä rattaissa

E-kirjojen laajamittaisemman ostamisen ongelma on e-kirjojen yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoitus sekä hinta. Toistaiseksi yksittäisten e-kirjojen hinnat ovat lähes samoja tai jopa korkeampia kuin painettujen kirjojen. Sähkökirjan hintaa selittää osaksi se, että sen arvolisävero on kovempi 23%, kun taas paperikirjan pelkkä 9%.

Toisaalta käyttöä häiritsee se, että sähköisten kirjojen myynti ja käyttö toimii osaksi vielä samalla logiikalla kuin painettujen kirjojen. Kotimainen Lingsoftin Ellibs-kirjakauppa on pitkään tehnyt kirjastojen kanssa yhteistyötä ja tarjoaa käyttöliittymän e-kirjan lainaamiselle kirjastojärjestelmän sisällä omalla kirjastokortilla; Laurea on käyttänyt Ellibsin palvelua 2000-luvun alkuvuosista asti. Ongelmana Ellibsin palvelun käytössä on se että kirjat ostetaan kappalehintaan ja yhtä kirjaa kohti on mahdollista tarjota vain yhtä lukuoikeutta kerrallaan. Lukuoikeutta ei voi lisätä joustavasti niin että tentin alla käytettävissä olisi 100 lukuoikeutta ja taas hiljaisempina aikoina yksi.

Käyttäjän kannalta ongelma on palveluntarjoajien käyttöliittymien moninaisuus ja erilaiset kirjautumiset. Jos kirjan löytäminen ja käyttöönotto on hankalaa, se jää tekemättä, jos samaa kirjaa voi lainata painettuna perinteisellä menetelmällä.

Nämä ongelmat ovat toivottavasti vain lastentauteja, jotka poistuvat e-kirjabusineksen vakiintuessa Suomessa.


Videoita aihesta:

Sofi Oksanen pohtii sähkökirjojen tulevaisuutta
Taustapeili: Uteliaalla asenteella tekniikasta

Read Full Post »

%d bloggers like this: