Hollannin tuliaisia I: Näköala e-kustantajan ansaintamalleihin

Kehittämismatka Amsterdamiin huvitti talon henkilökuntaa kohteen maineen takia. Harva kirjastoalan ulkopuolinen tietää, että alan innovatiivisemmat maat ovat tällä hetkellä Hollanti ja Tanska – siksi kirjastohenkilökunta matkustaa Hollantiin oppiin. Yksi keskeinen tavoite oli luoda käsitystä e-kirjan liiketoimintamalleista ja käyttöönotosta. Vierailimme Swetsin ja Elsevierin pääkonttorilla ja kävimme keskustelua. Tässä on muutamia heränneitä ajatuksia.


Amsterdamista löytyy muutakin kuin punaisia lyhtyjä

E-kirjabusineksen liiketoimintamallit

E-kirjahypestä syntyy helposti vaikutelma, että e-kirjat ovat jo selkeä ja valmis tuote. Viimeistään SWETS:in ( Swets on valittu Laurean e-kirjatoimittajaksi vuonna 2009) ja Elsevierin vierailulla ymmärtää, että e-kirjabusiness hakee vielä liiketoimintamallejaan.

Tilannetta tällä hetkellä kuvaa hyvin se, että vierailu SWETSin pääkonttorissa alkoi Laurean e-kirjojen ja marc-tietueiden toimitukseen liittyvien ongelmien selvittämisestä. E-kirjoja voi tällä hetkellä ostaa yksittäin, tietokantapakettina sekä uutena käyttöperusteisesti (patron based) jolloin maksetaan varsinaisesta käytöstä sen sijaan, että ostetaan pakosta valtava kokoelma, jonka käyttöaste on varsin alhainen. Käsittääkseni myös DawsonEra tarjoaa samantapaista palvelua. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin malli toimii.

Yksi e-kirjoihin liittyvä ongelma on se, että suurin osa korkeakouluissa käytössä olevista e-kirjoista tarvitsee verkkoyhteyden. Tästä syystä niitä ei voi lukea kaikissa e-kirjalukijoissa ja niissäkin joissa gsm tai wifi verkkoyhteysvaatimus hankaloittaa lukemista esim. junassa tai bussissa. Lukulaitteisiin on tietoni mukaan mahdollista ladata kirjaston e-kirjoista ainoastaan Ellibsin palvelusta. Kysymykseemme siitä, olisiko jatkossa mahdollista saada e-kirjoja ladattaviksi lukulaitteisiin Elsevierillä ja SWETS:illä ei ollut vastausta.

Tietokantaan perustuva myyntimalli on varsin jäykkä nopealiikkeiselle amk-kirjastolle eikä tietokanta  ole kovinkaan hyvin räätälöitävissä esimerkiksi tutkimuksen uudelleen suuntautumisen ja asiakkaiden mukaan. Toisaalta loppukäyttäjän kannalta metahakupalvelujen kehittäminen on tärkeää e-kirjojen käyttöönotossa.

Itse e-kirja ja –artikkelikin kehittynevät tulevaisuudessa: Elsevierin myyntijohtaja arvioi, että sähköinen artikkeli muuttuu perinteisestä pdf:stä monipuolisemmaksi hyperilinkkien, kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmäksi. Tekijänoikeusasiat ja Open Access sen sijaan eivät juuri nousseet palveluntarjoajien kommenteissa esiin: Ilmeisesti rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvät käytänteet ovat vielä varsin kesken. Oma johtopäätökseni on, että kirjoittamisen, julkaisemisen ja kustantamisen raja-aidat sekoittuvat ja koko kustannusala voi olla varsin toinen tulevaisuudessa. Tässä myös kirjaston on etsittävä uusi rooli.

Entä kotimainen e-kirjabusiness?

E-kirjakustantajat ja palveluntarjoajat ajavat voimakkaasti e-kirjoja painettujen kirjojen tilalle. Niin SWETSin kuin Elsevierinkin kanta oli, että kirjoissa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama ilmiö kuin musiikissa: Digitaalinen aineisto korvaa painetun aineiston.

Suomen kirjastojen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys e-kirjojen yleistyessä on, saadaanko kotimaisia julkaisuja laajemmassa määrin lainattaviksi e-kirjoiksi.

Tekijänoikeudellisesti ongelman ydin on se, että painettujen kirjojen ja sähköisten kirjojen lainaamiseen sovelletaan periaatteessa erilaisia tekijänoikeuslain periaatteita. Painettuun kirjaan tekijänoikeuslain 19§ mukaan ”Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen.” WIPO:n tekijänoikeussopimuksen mukaan verkkoteoksen tekijänoikeudet ovat oikeudenhaltijalla.

Käytännössä ongelma on kustantajan ja kirjastojen välisissä sopimuksissa ja kustantajien kiinnostuksessa luoda liiketoimintamalleja palvelemaan kirjastoja.  Toistaiseksi kotimaista aineistoa on saatavilla kirjastojen lainattavaksi tai välitettäväksi vain vähän ja se on tietokirjallisuutta – omien tietojeni mukaan yksittäiskappaleina lähinnä Ellibsin kautta ja tietokantamallin mukaisesti WSOYPron ja Juridica kautta. Kuinka luoda sopiva malli laskuttaa bestsellerin lainauksesta kaupungin kirjastolle, jonka asiakaskunta verkossa voisi olla koko suomenkielinen kielialue? Osin fatalistisen epäuskoisista näkökulmista huolimatta valoa on näkyvissä, mm. ruotsalainen e-lib on aloittanut kaunokirjallisuuden myymisen e-kirjoina ruotsinkielisille kirjastoille ja palvelu on otettu käyttöön mm. Pietarsaaressa.

Kirjaston maksullisuus

Suomalaisille koulutuksen ja kirjaston maksullisuus on punainen vaate. Hollannissa oli mielenkiintoista huomata, että kirjaston käyttö oli vierailemissamme kirjastoissa maksullista. Mm. DOK Library Concept Centerissä kirjastomaksu oli 35€ työssäkäyvältä aikuiselta, muiden oli mahdollista saada palvelu ilmaiseksi. Tämän lisäksi käyttäjä maksoi samaan tapaan myöhästymismaksuja kuin Suomessa.  Tilanteeseen linkittyy mielenkiintoisesti SWETSin markkinointijohtajan kertomus Hollannin politiikassa tänä syksynä esitetystä aloitteesta kirjastojen lopettamiseksi kalliina kulturellina ylellisyytenä. Keskustelua kirjaston tulevaisuudesta tässäkin mielessä tullaan varmasti käymään jatkossa myös Suomessa.

Mitä jäi käteen?

Tällä hetkellä parhaaksi ratkaisuksi oman toimintamme kehittämisessä seuraavan viiden vuoden aikana näen, että Laurea-kirjasto seuraa e-kirjojen kehitystä, tutustuu lukulaitteisiin ja jakaa tietoa e-kirjoista ja niiden mahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätös ostaa lukulaitteita on ollut erittäin järkevä ja lukulaitteiden esittely on ollut positiivisinta kirjastomarkkinointia vuosiin.

Kehitysideoita palvelun kehittämiseen:

  • Kirjasto ottaa roolin e-kirjojen ja lukulaitteiden tuntijana ja kehityksen seuraajana, asiantuntijatahona
  • Kirjasto profiloituu Open Access -liikkeen edistäjäksi
  • Kirjasto hankkeiden esilletuojana Laurean julkaisujen kautta, kirjasto hankeikkunaksi
  • Kirjasto linkittyy Laurean julkaisuosaston kanssa ja pyrkii saamaan roolia tietohallinnossa
  • Painettujen kirjojen/e-kirjojen suhdetta muutetaan vähitellen, tekniikan ja sisältöjen kehittyessä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s