Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for huhtikuu 2011

Lohjan Laurean t&k&i-väkeä, yliopettaja, kehittämispäälliköitä ja informaatikko sekä ‎Lohjan sairaalan hoitajia lensi Vejleen maaliskuussa tapaamaan yhteistyökumppaneita, ‎sairaanhoitajakoulutuksen ja sairaalan väkeä.

Kävin rentojen, välittömien tanskalaisten maassa; Lillebaeltin yliopistokirjaston johtaja sanoi ‎käsipäivää painottaen etunimeään, kirjastonhoitajat ja informaatikot kyselivät oitis – kahvia ‎siemaillen ja kursailematta – onko ”librarian” tai ”information specialist” kuinka koulutettu tai ottaisitko lisää kahvia.‎

Kerroin Lohjan hoitotyön kehittämishankekäytänteistä kirjaston kannalta kirjastoihmisille. Lohjalla ‎informaatikko ja opettajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä tiedonhallinnan opetuksen ihan ‎oikeissa työelämän kehittämishankkeissa. ”Collaboration between information specialist and LbD ‎project group” otsikko oli houkutellut paikalle eri puolilta yliopistoa seitsemän kirjastolaista, ‎hoitoalan ja opettajakoulutuksen kirjastoista. Tiedonhallinnan opetuksen perusteet ovat ‎nyökyttelyistä päätellen samanlaiset. Kuinka helppoa ja hauskaa kohdata ammattisisaria ja –veljiä ‎ja puhua omasta työstään. ‎

Tanskan kollega osoittautui hymyileväksi vejleläiseksi informaatikoksi, jonka kanssa saattoi ‎iltapäivän vertailla tiedonhallinnan opetusta, laatua ja määrää. Ja aatelkaas: Vejlessä on ‎suunnitteilla kaikille opettajille pakolliset tiedonhallinnan opinnot!‎

Isäntäväki tarjosi keskustelujen ja kehittämishanke-esittelyjen lomassa lounaita ja välipaloja. ‎Voileipiä! Marsipaanimakeisia, sokeriliemessä muhineita kakkusia ja hedelmiä.‎

Vejlen hoitoalan kirjasto oli pieni, kuin omamme Lohjalla. Kirjasto oli siisti, kuten kaikki ‎Tanskassa näkemäni.

Kävin myös Koldingin kaupunginkirjastossa, joka on uusi ja komea. Taidetta oli ‎joka puolella ja nenä lasissa tuijottelin palautusmasinaa, joka lajitteli kirjoja ja kuljetti hihnallaan ‎eri pinoihin. ‎

Yleissivistystä tarjosi kollegan järjestämä kiertoajelu. Ensimmäiset tanskalaiset ‎miessairaanhoitajat aloittivat opiskelunsa kuusikymmentä vuotta sitten. Näistä ja muista rohkeista ‎miehistä oli valokuvanäyttely sairaanhoitomuseossa Koldingissa.

Erja H.‎

Read Full Post »

Asiakkaiden kävijämäärät kirjastoissa ovat yleisen trendin mukaan laskusuunnassa, aineistot digitalisoituvat, e-lukulaitteet vyöryvät markkinoille ja tiedonhankintatavat ovat muuttuneet pysyvästi. Uudet käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Googlea tiedonhankintaan kirjaston sijaan.

Kaikki muuttuu vauhdilla, mutta muuttuuko kirjasto? Tätä on tivattu monella suunnalla viimeaikoina

Kirjastoalan ammattilaisina meidän tulee miettiä toimintamme idea uusiksi – mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa ja miten se toteutetaan muuttuvassa maailmassa. Onko kirjasto ensisijaisesti kokoelmalähtöinen vai asiakaslähtöinen? Tässä kirjoituksessa on asiakaslähtöisiä ideoita vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen.

Tavallisen ammattikorkeakoulukirjaston arjen pyörittäminen vastaa pienen yrityksen toimintaa. Meillä on asiakaskunta ja yhteistyökumppanit, tavoitteet ja strategia toiminnallemme sekä budjetti, jonka varassa toimimme. Keräämme myös asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme, teemme hankintoja ja ”myymme” asiakkaille tuotteita ja palveluitamme. Kuulostaa ihan kaupankäynnille, eikös juu? Eikö sitten voitaisi hyödyntää kirjastossa kaupankäynnissä hyväksi havaittuja elementtejä ja miettiä myytävien tuotteiden eli kirjojen ja elektronisten aineistojen esillepanoa sekä asiantuntijuutemme eli palvelun markkinointia samalla tapaa kuten kaupoissa on tehty?

Kaupoissa tuotteiden esillepano ja osastot on tarkoin mietitty kuluttajien ostokäyttäytymistä ajatellen: houkuttelevat ja värikkäät tuotteet luovat kiinnostusta ja vetävät asiakkaita puoleensa, katteellisimmat tuotteet sijaitsevat silmän korkeudella. Asiakasta helpotetaan valinnassa markkinoimalla tuotteita näkyvästi. Uutuudet tuodaan näkyvästi esille sekä erilaisia asiakkaita ja erilaisia tarpeita varten luodaan tuotekeskittymiä. Juustot sijaitsevat tietyssä kohtaa kaupassa. Näin vapun alla viisas kauppias sijoittaa Roquefortin viereen juustokeksit, viinirypäleet ja siiderit. Eikä pidä unohtaa, että juuri ennen kassaa ja maksutapahtumaa on vielä strategisesti sijoitettuna jotain pientä kivaa täkytuotteena.

Samalla tapaa voisimme miettiä aineistojen sijoittamista kirjastossa, rikkoa perinteisiä kaavoja ja kokeilla uusia asiakaslähtöisempiä tapoja tuoda esille kokoelmaa. Kirjaston fyysisen tilan ja kokoelman kehittämisessä ja esillepanossa oleellista on kysyä suoraan asiakkaalta, mitä he tarvitsevat ja miten he löytäisivät paremmin etsimänsä. Samalla voisimme myöntää, että kirjaston perinteinen, meille tuttu tapa, ei välttämättä vastaa asiakkaiden käyttöä ja tarpeita.

Fyysisesti kirjasto sijaitsee tietyssä paikassa, mutta entä ne muut tilanteet ja kanavat, joissa voimme tavoittaa asiakkaat. Laurea-kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöönsä sosiaalisen median kanavia ja -työkaluja sekä kehittänyt aineistotietokanta Laurusta, jossa nyt aineiston löytymistä helpottaa kirjankannen kuvat.  Facebook, blogi, RSS-syötteet ja Share-ominaisuus ovat jo käytössä – eihän tässä voi muuta kuin tykätä.

Haettavuus ja jaettavuus voittaa, kuten Päivi Litmanen-Peitsala totesi amk-kirjastoille suunnatussa Tiedottamisesta viestintään-päivässä 12.4. Olennaista on kirjaston näkyvyys siellä missä asiakkaat ja heräävät kysymykset ovat. Mitä useampi asiakas jakaa tietoa toiminnastamme sosiaalisessa mediassa, sitä suuremman näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavutamme. Uuden asiakkaan saaminen vaatii kirjastosta ulos lähtemistä ja mukavuusalueelta poistumista. Kirjaston tulisi olla läsnä tilanteissa, joissa kysymyksiä herää ja hyödyntää esimerkiksi koulun sähköisiä ilmoitustauluja, tuoda aineistoja sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat sekä ottaa heihin kontaktia aktiivisesti ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  Vanhan jo olemassa olevan asiakaskunnan herättäminen vaatii huomioarvon nostamista eli tuotteiden ja palvelun tekemistä asiakkaalle arvokkaaksi. Pitää osoittaa, että käyttämällä tuotteitamme asiakas saavuttaa tietyn päämäärän, oli sitten kyseessä kurssin kokeesta läpipääseminen tai opinnäytetyön valmistuminen.

STKS:n Tietoaineistoseminaarissa 8.3. myös Janne Räikkönen peräänkuulutti kirjastoilta samaa näkyvyyttä. Aineistot digitalisoituvat, mutta avun ja neuvonnan tarve ei vähene. Asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palvelumuotoja ja personoitua palvelua – he haluavat tietää mistä apua saa ja kuka auttaisi? Selkeät yhteystiedot, tekninen tuki, chat-palvelu ja virtuaalikirjastonhoitaja vastaamassa visaisiin kysymyksiin ovat uudenajan asiakaspalvelun arkipäivää. Eihän kukaan halua kaupassakaan asioida myyjän kanssa, joka on mykkänä tiskin takana pussi päässä.

Asiakkaiden innovatiiviseen ajatteluun luottaen ja omalla asiantuntijuudella voimme pitää kirjaston tarpeellisena ja asiakaskunnalle sopivana palveluna tulevaisuudessa.

Kirjoituksen taustana omia kokemuksia työelämästä ja ideoita Päivi Litmanen-Peitsalan amk-kirjastoille suunnatusta Tiedottamisesta viestintään! AMK-kirjastojen markkinointipäivästä sekä STKS:n Tietoaineistoseminaarissa esiintyneen Janne Räikkösen opiskelijapuheenvuorosta.

Read Full Post »

Laurea, Lamk ja Hamk järjestivät huhtikuussa ensimmäisen yhteisen kirjastoseminaarin Lahdessa. Seminaarissa mietittiin yhteistyön kehittämistä FUAS-kuvion ympärille.

Mikä on FUAS?

  •  FUAS-liittouma – Federation of Universities of Applied Sciences – on kolmen ammattikorkeakoulun Hamkin, Lamkin ja Laurean muodostama strateginen liittouma
  • 21 000 opiskelijaa, 1800 henkilöstöä, liikevaihto 1340 miljoonaa euroa, TKI-volyymi 17 miljoonaa  euroa, 11 laatu- ja huippuyksikköä
  • Yhteinen kesätarjonta, opiskelijaliikkuvuutta alueella, virtuaalikampus

Tietoaineiston kehittäminen kohti digitaalista kokoelmaa

Laurealla, Lamkilla ja Hamkilla on käynnissä yhteinen kokoelmaevaluointihanke. Tavoitteena on käytön tehostaminen ja lähtökohtana 0,5 milj. painetun niteen tarkastelu, jolla pyritään:

  • Vanhentuneen aineiston poistamiseen
  • Kokoelmassa olevien aukkojen täydentämiseen strategian mukaisesti
  • Ammatillisen ja teoreettisen kokoelman vahvistamiseen
  • Painetun ja e-aineiston hankintojen linjaamiseen.

Hankkeeseen on palkattu yksi tutkimusharjoittelija, joka on tänä keväänä käynyt läpi tietokanta-ajoista saadun aineiston. Seminaarissa tarkasteltiin evaluoinnin tuloksia ja mietittiin jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää työkaluja hankinnan ja poiston järkiperäistämiseksi.

Yhteinen FUAS-KDK?

Päivän kuumin puheenaihe oli idea kolmen ammattikorkeakoulun yhteisestä KDK:sta  eli Kansallisen digitaalisen kirjaston käyttöliittymästä. Ajatuksena olisi tarjota yhteisen käyttöliittymän avulla opiskelijalle kolmen ammattikorkeakoulun aineistot käyttöön. Kysymys on ensisijaisesti sopimusjuridinen: Toistaiseksi FUAS ei ole juridinen henkilö eikä sen takia voi hankkia yhtenä toimijana aineistoja. Jos yhteisiä aineistoja ei ole mahdollista tarjota, yhteinen käyttöliittymä ei juuri tuo käyttäjälle etua. Toistaiseksi kukin kolmesta amkista on ilmoittautunut seuraavaan KDK-aaltoon itsenäisinä.

Minkälaista yhteistyötä jatkossa?

Tässä muutamia kirjastolaisten esittämiä avauksia FUAS-yhteistyöksi:

    • Tilastoyhteistyön syventäminen, tilastotyökalujen luominen –> kokoelma- ja luokkakohtainen tilastohaku
    • Yhteinen painettu ja e-kokoelma?
    • Yhteinen asiakkuus –> Ilmaiset sisäiset lainat, Yhteiset säännöt, yhteinen kirjastokortti
    • Henkilöstövaihto, työnkierot
    • Yhteisten hyvien käytänteiden jako
    • Yhteisiä käyttäjälähtöistä kehittämistyötä
    • Kirjastoviestinnän ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä
    • Yhteistä virkistystoimintaa!
    • Yhteisiä tiedonhaun verkkokursseja

Read Full Post »

%d bloggers like this: