Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for Touko 2011

Hyvinkään Laurea piipahti 10.-11.5.2011 kehittämispäivillä Virossa. Samaan aikaan kisattiin jääkiekon maailmanmestaruudesta, mikä heijastuu tässä bloggauksessakin. Tallinnan teknillisessä yliopistossa tutustuimme myös sen kirjastoon. Viisi kerrosta puista vihreyttä, tilaa (neliöitä enemmän kuin koko Hyvinkään Laureassa) olla ja työskennellä ryhmässä tai yksin. Portaat kuin puiden rungot ja kirjahyllyt oksistoina ja lehvinä. Puuteema piti kautta linjan, mutta kokonaisuus ei ollut huonolla tavalla puumainen, vaan selkeän raikas ja toimivan oloinen.

Julkisivun puunsyyt. (Innoittaja Mikko Koivu?) Kuva: Sirpa Antila.

 

Viimeistellyt opasteet. (Jukka Jalosen taktiikkataulu?)

 

Taiteellinen vaikutelma sisään tullessa. (Hyvä paikka joukkuekuville.)

 

Kadehdittavan paljon hyllytilaa – ihme, ettei kirjoja ollut enemmän esillä kannet kohti asiakasta. Vihreä lattiamatto kuin futis- tai golfviheriö – ihanan värikästä, mutta miten käytännöllistä? (Meille vois tiätty jäädyttää kiakkokaukalon, olis hyvä ohjeistaakin: ”Mene siihen siniviivalle.”)

 

Ovissa yhdistyi opastus ja näkösuoja. (#4 Ossi Väänänen.)

 

Kelpaa istuskella ja ihmetellä. (Istuinten ihanan kiekkomainen muotokieli puhuttelee.)

Seuraavalla kerralla pääsemme toivottavasti myös kirjastohenkilökunnan työtiloista löytyvään saunaan ;-).

Kirsi, Riitta & Minna
Laurea-kirjasto Hyvinkää

Yövyimme Vihulassa, jossa hurmasivat mm. keltavuokot.

Read Full Post »

Joskus mykistyy. Näin kävi minulle kun astuin sisään Wienin kansalliskirjaston  helmeksi kutsuttuun kirjastosaliin  ’Prunksaal’ (Prunk = loisto, prameus).  Itävalta-Unkarin kukoistuskaudella keisari Kaarle VI määräsi rakennettavaksi barokkityylisen hovikirjaston (1723-1735).  Turhaan ei siihen kuuluvaa Prunksaalia kutsuta yhdeksi maailman kauneimmista barokkisaleista.  Jo yksistään kattofreskot (1730) ovat henkeäsalpaavia. 

kuva K. Puttonen

Saliin astuessa hiljenee kunnioituksesta kirjoitettua tietoa ja tilan ajatonta kauneutta kohtaan. Seiniä peittävät suuret, arvokkuutta huokuvat nahkakantiset kirjat. Voi vain kuvitella kuinka valta oli niillä, joilla oli hallussaan näissä kirjoissa ja dokumenteissa oleva tieto. Salin keskellä on neljä karttapalloa, kahdessa on maantieteellisiä alueita, kahdessa taivaankappaleita.  Ne ilmentävät ihmisen uteliaisuutta tietää ympäröivästä maailmasta ja olivat hämmästyttävän tarkkoja.  Hauskana yksityiskohtana huomasin ylätasanteella harmaaseen pukeutuneen harmaahapsisen miehen, joka käsitteli kirjoja. Silloin tuntui kuin olisin kurkistanut taaksepäin monta sataa vuotta.

kuva K. Puttonen

Digitalisointi

Maailmanhistorian kannalta kirjaston dokumenttien arvo on mittaamaton.  Itävallan kansalliskirjaston verkkosivujen mukaan kokoelma on historiallisesti maailman viidenneksi merkittävin.  Kansalliskirjastolla on meneillään projekti, jossa kaikki historialliset kirjat 1500-1800-luvuilta digitalisoidaan, noin 600 000 teosta. Mielenkiintoiseksi projektin tekee se, että Public Private Partnership yhteistyökumppani on Google. Digitalisoinnin jälkeen historia on luettavissa verkosta vapaasti Google Booksien ja Europeanan eli Euroopan digitaalisen kirjaston sekä  Itävallan kansalliskirjaston kokoelmatietokannan kautta.   

Vastaavanlaiset digitalisointihankkeet ympäri maailmaa takaavat ihmiskunnan historian säilymisen.  Olemme tulleet sokeiksi sille kuinka merkittävää tällainen työ on. Pidämme tiedon tuottamista, saatavuutta ja käyttämistä itsestäänselvyytenä. Sitä se ei ole.

Mitähän Kaarle VI olisi sanonut, jos hänelle olisi ennustettu että barokkikirjastosta tulee merkittävä turistinähtävyys ja kuka tahansa voi tutkia hovikirjaston teoksia. Ei olisi varmasti uskonut. Mutta olisi varmaan ollut mielissään kun miljoonat ihailevat kattofreskoihin maalatun kirjaston perustajan ylistystä.

kuva K. Puttonen

Read Full Post »

%d bloggers like this: