Kirja-aarteet digitaaliseksi Wienin tapaan

Joskus mykistyy. Näin kävi minulle kun astuin sisään Wienin kansalliskirjaston  helmeksi kutsuttuun kirjastosaliin  ’Prunksaal’ (Prunk = loisto, prameus).  Itävalta-Unkarin kukoistuskaudella keisari Kaarle VI määräsi rakennettavaksi barokkityylisen hovikirjaston (1723-1735).  Turhaan ei siihen kuuluvaa Prunksaalia kutsuta yhdeksi maailman kauneimmista barokkisaleista.  Jo yksistään kattofreskot (1730) ovat henkeäsalpaavia. 

kuva K. Puttonen

Saliin astuessa hiljenee kunnioituksesta kirjoitettua tietoa ja tilan ajatonta kauneutta kohtaan. Seiniä peittävät suuret, arvokkuutta huokuvat nahkakantiset kirjat. Voi vain kuvitella kuinka valta oli niillä, joilla oli hallussaan näissä kirjoissa ja dokumenteissa oleva tieto. Salin keskellä on neljä karttapalloa, kahdessa on maantieteellisiä alueita, kahdessa taivaankappaleita.  Ne ilmentävät ihmisen uteliaisuutta tietää ympäröivästä maailmasta ja olivat hämmästyttävän tarkkoja.  Hauskana yksityiskohtana huomasin ylätasanteella harmaaseen pukeutuneen harmaahapsisen miehen, joka käsitteli kirjoja. Silloin tuntui kuin olisin kurkistanut taaksepäin monta sataa vuotta.

kuva K. Puttonen

Digitalisointi

Maailmanhistorian kannalta kirjaston dokumenttien arvo on mittaamaton.  Itävallan kansalliskirjaston verkkosivujen mukaan kokoelma on historiallisesti maailman viidenneksi merkittävin.  Kansalliskirjastolla on meneillään projekti, jossa kaikki historialliset kirjat 1500-1800-luvuilta digitalisoidaan, noin 600 000 teosta. Mielenkiintoiseksi projektin tekee se, että Public Private Partnership yhteistyökumppani on Google. Digitalisoinnin jälkeen historia on luettavissa verkosta vapaasti Google Booksien ja Europeanan eli Euroopan digitaalisen kirjaston sekä  Itävallan kansalliskirjaston kokoelmatietokannan kautta.   

Vastaavanlaiset digitalisointihankkeet ympäri maailmaa takaavat ihmiskunnan historian säilymisen.  Olemme tulleet sokeiksi sille kuinka merkittävää tällainen työ on. Pidämme tiedon tuottamista, saatavuutta ja käyttämistä itsestäänselvyytenä. Sitä se ei ole.

Mitähän Kaarle VI olisi sanonut, jos hänelle olisi ennustettu että barokkikirjastosta tulee merkittävä turistinähtävyys ja kuka tahansa voi tutkia hovikirjaston teoksia. Ei olisi varmasti uskonut. Mutta olisi varmaan ollut mielissään kun miljoonat ihailevat kattofreskoihin maalatun kirjaston perustajan ylistystä.

kuva K. Puttonen

2 thoughts on “Kirja-aarteet digitaaliseksi Wienin tapaan

  1. Upeaa!! Siis sekä tila että digitointi. Vaan tilasta: mitenkähän on: ihailevatko tulevaisuuden ihmiset 300 vuoden kuluttua näitä meidän moderneja lasi- ja teräspalatsejamme, kuten me ihailemme 1700-luvun rakennuksia. Jotenkin epäilen 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s