Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for kesäkuu 2011

Rehtori Pentti Rauhalan lisäksi eläkkeelle on jäämässä Tikkurilan Laurea-kirjaston grand old lady Terttu ‎Skogberg. Laurea-kirjastoa ilman Tepaa on vaikea kuvitella. Se on takuulla ainakin vähemmän tyyni, ‎tahdikas ja tyylikäs. Tyypillistä Terttua on se, että hän on lähteissään muistanut meitä nuorempia ‎kollegoita.‎

Ensimmäisenä EVAMK-syksynäni 1998 päädyin jossain muun henkilökunnan kehittämistilaisuudessa ‎Lummetiellä samaan kahvipöytään vaatimattoman ja rauhallisen herrasmiehen kanssa, joka sitten ‎Pentiksi paljastui. Karsikkokujalle minut puolestaan varta vasten lähetettiin ihan listan kanssa ottamaan ‎oppia Tertun tekemistä ratkaisuista.‎

Tertulla on erityinen taito saada toinen tuntemaan itsensä tervetulleeksi. Tänä lukuvuonnakin, kun kävimme ‎Tikkurilassa tuuraamassa, oli henkilökohtainen perehdytyspaketti odottamassa. Terttu onkin ihan pro ‎perehdyttäjä, sellaisen määrän työssäoppijoita, työharjoittelijoita ja muita hän on kirjastoalalle ‎ohjannut. Myös laatuasiat ovat Tertun vahvaa osaamista, samoin luettelointi.‎

Terttu on aina huoliteltu ja kädenjälkensä Tikkurilan Laurea-kirjaston tiloissa harkitun hillitty ja ‎harmoninen, kutsuva ja viihtyisä. Erehtymätöntä esteettistä silmää ja hyvää makua hällä piisaa.  Tertun nuorekas olemus harhautti hiljan jonkun kysymään, mihin hän on nyt vaihtamassa ‎työpaikkaa. Matkailua ja mummihommia ainakin lienee luvassa sekä toimintaa Laurean senioreissa. ‎Itselläni on mahdollisuus törmätä Terttuun Valtti-Areenassa tai muulla hallilla, jos samaan päivään sattuu ‎sekä taitoluistelua että kiakkoa.‎

Kiitos ja jatkoja!
Kirsi
ja muut Laurea-kirjastolaiset

Read Full Post »

Kirjastoissa esiintyy nykyään varsinainen lajikirjo vieras- ja kotoperäisiä laitteita.

Useamman lajin läppäriesiintymiä tavataan laajalti asiakaspaikoilta ja niiden lähiympäristöstä. Uudet risteytykset ovat herättäneet odotettua kiinnostusta kirjastoissa  ja niiden ulkopuolella.

Canorama Reader 360 LH‎

Lukulaite mallia retro

Tänä keväänä pölyistä päätään nosti suoranainen harvinaisuus ammattikorkeakoulukirjastoissa, mikrokortin lukulaite. Mukula käytiin kaivamassa kirjaimellisesti varastosta tyhjien pahvilaatikoiden alta.         

Joku osa

Miksi joku osa jää aina yli?‎

Pienistä takaiskuista – kuten siitä ettei laite toiminut – selvittiin ruuvimeisselin ja neuvokkaan virkailijan avulla. (Sitä yhtä sähköiskua ei sitten lasketa…)

 

Ystävyyden, yhteistyön ja avunannon 2.0 –hengessä jaamme korjausohjeet kaikille kiinnostuneille Canorama Reader 360 LH:n omistajille.

Korjausohje

Korjausohje

Read Full Post »

Laurea-kirjastossa työskenteli kuluneena keväänä ensimmäistä kertaa laurealainen opiskelijaharjoittelija. Harjoittelujakson pituus oli 3 kuukautta ja se toteutettiin Leppävaaran kirjastoyksikössä. Harjoittelun ohjaamisesta vastasi Leppävaaran kirjaston informaatikko.

Harjoittelijaksi haettiin tietojenkäsittelyn opiskelijaa ja työtehtävät liittyivät kirjaston IT-ympäristöön. Harjoittelijan koko työnkuvaa ei oltu lyöty lukkoon jokaista yksityiskohtaa myöten ennen hakuhaastatteluja, vaan työtehtävät pyrittiin osittain räätälöimään hakijan osaamisen mukaan. Ehdottomasti toteutettavia projekteja oli oikeastaan vain yksi – FUAS-rahoituksella toteutettava kokoelmien arviointityöhön osallistuminen. Muuten tavoitteena oli poimia kirjaston työlistalta mahdollisimman itsenäisesti toteutettavissa olevia työtehtäviä. 

Lopulta harjoittelijan urakka muotoutui mm. seuraavista töistä.

  1. FUAS-kirjastojen (Laurea, Lamk, Hamk) kokoelmia kartoittavien tietokanta-ajojen tulosten setviminen ja siirto Exceliin ja grafiikoiden luonti.
  2. Kirjaston uusien www-sivujen tekemiseen osallistuminen.
  3. Kirjaston kokoelmaluettelo Lauruksen uuden version käyttöohjeiden teko.
  4. Kirjastojärjestelmän versiopäivityksen jälkeen sammuneiden apuskriptien henkiin herättely.
  5. RSS-feedien luominen kirjaston uutuuskirjoista.   

Harjoittelujaksosta jäi opiskelijalle käteen kolmen kuukauden tutkimusharjoittelijan palkka sekä lisäkokemus Sharepointista, SQL-tietokantakyselyistä, PERLista, RSS-syötteistä, Unixista ja dynaamisten HTML-sivujen teosta. Kolme kuukautta laajensi myös näkemystä kirjastossa tehtävästä työstä yleensä ja kirjaston IT-järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Kirjastolle harjoittelujakso tarjosi tervetullutta lisätyövoimaa ja lisäosaamista. Harjoittelijan aktiivisuuden ja motivoituneisuuden ansiosta vuorovaikutus ohjaajan ja harjoittelijan välillä oli tiivistä ja vei samalla ohjaajalta hieman odotettua enemmän aikaa. Tiettyjen työtehtävien kohdalla tavoite mahdollisimman itsenäisestä tekemisestä toteutui paremmin kuin toisten. Tiivis yhteistyö, ohjaaminen ja neuvottelu osoittautui monesti välttämättömäksi ja johti toisaalta samalla parhaiten haluttuun tulokseen. Erinomaista oli se, että suurin osa harjoittelijan aloittamista tehtävistä saatiin vietyä loppuun saakka tai ainakin sellaiseen vaiheeseen, josta kirjaston henkilökunnan oli helppo jatkaa omin avuin eteenpäin.   

Kaiken kaikkiaan harjoittelusta jäi opiskelijalle ja kirjastolle selkeästi myönteiset tunnelmat. Jatkossa vastaavan jakson järjestäminen edellyttää lähinnä kolmea asiaa: selkeitä itsenäisesti toteutettavia projekteja, aikaa ohjata ja laurealaista tahtoa. Palaamme asiaan – toivottavasti.

Read Full Post »

Otin osaa Huelvan yliopiston järjestämään International week-tapahtumaan toukokuun alkupuolella. Espanjan aurinko porotti kuumasti, mutta jäikö vaihdosta muutakin ihmeteltävää kuin rusketusrajat talven valkaisemalla iholla?

Mistä alunperin virisi idea lähteä Erasmus-vaihtoon? Ajatus lähti esimieheltäni, joka otti asian puheeksi heti työsuhteeni alussa. Muun perehdyttämisen ohella hän kannusti lämpimästi harkitsemaan ulkomaanvaihtoa ja yleisesti ottaen luomaan kansainvälisiä suhteita kirjastoalalla. Hakuprosessi henkilökuntavaihtoon alkoi konkreettisesti viime syksynä, kun yksikössämme kyseltiin henkilökunnan kiinnostusta Erasmus-vaihtoon. Vaihtohalukkuuteni sai vihreää valoa ja kevättalven paukkupakkasilla aloin suunnitella tarkemmin vaihtoajankohtaa ja -paikkaa. Itselleni työn puolesta kevät sopi parhaiten  ja Huelvassa, Espanjassa järjestettiin sopivasti toukokuun alkupuolella järjestyksessään kolmas kansainvälinen viikko yhteistyökorkeakoulujen henkilökunnalle. Ohjelmaa oli suunniteltu korkeakoulujen eri henkilökuntaryhmille: opettajille, it-henkilöstölle, kv-henkilöstölle ja kirjastolaisille. Koko tapahtumaan otti osaa noin 77 henkilöä 20 eri maasta ympäri maailmaa.

Opettajavaihto Erasmus-ohjelmassa on ollut mahdollista jo pitkään, mutta muulle henkilöstölle tarkoitettu vaihto-ohjelma on ollut mahdollinen vasta muutamien vuosien ajan. Vaihtoon voi hakeutua 1-6 viikoksi ja Erasmus-vaihdon tavoitteena on osallistuvan henkilön ammatillinen kehittyminen, kouluttautuminen ja hyvien käytänteiden vaihto. Tilastotietona lukuvuonna 2009-2010 Suomesta lähti Erasmus-henkilökuntavaihtoon kaiken kaikkiaan 656 henkilöä ja omasta opinahjostani Laureasta 52 henkeä.

Kokemuksena vaihtoviikko oli loistava ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Viikko oli sinällään lyhyt aika perehtyä varsinaiseen työhön konkreettisesti, mutta viikossa ennätti näkemään miten muualla korkeakoulukirjasto toimii ja ennen kaikkea vaihtaa kokemuksia ulkomaalaisten ja myös kotimaisten kollegoiden kanssa.

Etukäteistyötä vaihtoon lähteminen vaati oman työn ohessa yllättävän paljon käytännönjärjestelyineen, paperitöiden ja kaiken mahdollisen ja mahdottoman huomioonottamisessa. Huolellinen paneutuminen ja asioiden järjestely kannatti onnistuneen vierailun merkeissä vaikkakin löysin itseni viikon alussa it-henkilöstölle tarkoitetusta vaihto-ohjelmasta. Ammattinimikkeeni informaatikko (information specialist) oli aluksi aiheuttanut väärinymmärryksen ja  jouduin tovin vakuuttelemaan, etten tiedä tietojärjestelmistä, ohjelmistoista ja vastaavista asioista juurikaan mitään. Sen sijaan e-materiaalit ja kirjaston viestintä olivat minua kiinnostaneita asioita.

Päivät vaihtokohteessa alkoivat leppoisasti aamuisilla espanjan tunneilla: tarjolla oli espanjan kieltä ja kulttuuria sekä ihan aloittelijoille että edistyneemmille. Turistiespanjan kertaus olikin ihan paikallaan sillä vain harva tapaamani paikallinen puhui edes auttavaa englantia.

Espanjantuntien lisäksi päiväohjelmaan kuului muutaman tunnin järjestetty ohjelma kirjastolla. Kokoontumisten aiheina oli muun muassa kirjaston eri prosessien esittelyä, paikallisen Andalusian konsortion toiminta ja aiheisiin liittyvä bencmarkkaus muiden maiden kirjastolaisten kanssa. Iltapäivisin ja iltaisin oli järjestettyä sosiaalista menoa koko vaihtoporukalle. Kaikkineensa nämä kokoontumiset tarjosivat hienoja mahdollisuuksia verkostoitua, tutustua mahdollisiin yhteistyökorkeakoulujen henkilökuntaan ja edustaa sekä omaa organisaatiota että Suomea.

No mitä muuta reissusta jäi konkreettisesti kotiin tuotavaksi kuin ne rusketusrajat? Suomen viileä kevätsää haalisti pian päivetyksen rippeet pois, mutta sen sijaan olen monta kokemusta rikkaampi ja tapasin monia mukavia ihmisiä ympäri maailmaa.  Lisäksi  omaan työhön tarttui uusia näkökulmia ja kynnys lähteä uudemman kerran maailmalle töiden merkeissä madaltui.

Lopuksi – voihan sitä kirjastoespanjaa opiskella näinkin.

Read Full Post »

%d bloggers like this: