Opiskelijaharjoittelija kirjastossa

Laurea-kirjastossa työskenteli kuluneena keväänä ensimmäistä kertaa laurealainen opiskelijaharjoittelija. Harjoittelujakson pituus oli 3 kuukautta ja se toteutettiin Leppävaaran kirjastoyksikössä. Harjoittelun ohjaamisesta vastasi Leppävaaran kirjaston informaatikko.

Harjoittelijaksi haettiin tietojenkäsittelyn opiskelijaa ja työtehtävät liittyivät kirjaston IT-ympäristöön. Harjoittelijan koko työnkuvaa ei oltu lyöty lukkoon jokaista yksityiskohtaa myöten ennen hakuhaastatteluja, vaan työtehtävät pyrittiin osittain räätälöimään hakijan osaamisen mukaan. Ehdottomasti toteutettavia projekteja oli oikeastaan vain yksi – FUAS-rahoituksella toteutettava kokoelmien arviointityöhön osallistuminen. Muuten tavoitteena oli poimia kirjaston työlistalta mahdollisimman itsenäisesti toteutettavissa olevia työtehtäviä. 

Lopulta harjoittelijan urakka muotoutui mm. seuraavista töistä.

  1. FUAS-kirjastojen (Laurea, Lamk, Hamk) kokoelmia kartoittavien tietokanta-ajojen tulosten setviminen ja siirto Exceliin ja grafiikoiden luonti.
  2. Kirjaston uusien www-sivujen tekemiseen osallistuminen.
  3. Kirjaston kokoelmaluettelo Lauruksen uuden version käyttöohjeiden teko.
  4. Kirjastojärjestelmän versiopäivityksen jälkeen sammuneiden apuskriptien henkiin herättely.
  5. RSS-feedien luominen kirjaston uutuuskirjoista.   

Harjoittelujaksosta jäi opiskelijalle käteen kolmen kuukauden tutkimusharjoittelijan palkka sekä lisäkokemus Sharepointista, SQL-tietokantakyselyistä, PERLista, RSS-syötteistä, Unixista ja dynaamisten HTML-sivujen teosta. Kolme kuukautta laajensi myös näkemystä kirjastossa tehtävästä työstä yleensä ja kirjaston IT-järjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä.

Kirjastolle harjoittelujakso tarjosi tervetullutta lisätyövoimaa ja lisäosaamista. Harjoittelijan aktiivisuuden ja motivoituneisuuden ansiosta vuorovaikutus ohjaajan ja harjoittelijan välillä oli tiivistä ja vei samalla ohjaajalta hieman odotettua enemmän aikaa. Tiettyjen työtehtävien kohdalla tavoite mahdollisimman itsenäisestä tekemisestä toteutui paremmin kuin toisten. Tiivis yhteistyö, ohjaaminen ja neuvottelu osoittautui monesti välttämättömäksi ja johti toisaalta samalla parhaiten haluttuun tulokseen. Erinomaista oli se, että suurin osa harjoittelijan aloittamista tehtävistä saatiin vietyä loppuun saakka tai ainakin sellaiseen vaiheeseen, josta kirjaston henkilökunnan oli helppo jatkaa omin avuin eteenpäin.   

Kaiken kaikkiaan harjoittelusta jäi opiskelijalle ja kirjastolle selkeästi myönteiset tunnelmat. Jatkossa vastaavan jakson järjestäminen edellyttää lähinnä kolmea asiaa: selkeitä itsenäisesti toteutettavia projekteja, aikaa ohjata ja laurealaista tahtoa. Palaamme asiaan – toivottavasti.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s