Kirjastonhoitajan palkka ja muita hajahuomioita kirjastoista Venäjällä

Paljonko kirjastonhoitaja tienaa Venäjällä? Elääkö naapurimme vielä kortistokautta?  Kiinnostaako kovan kapitalistisessa maassa kirjallisuus enää ketään? Näihin kysymyksiin lähdin etsimään vastausta vieraillessani Pietarissa syyskuussa.

Pietari

  • Asukkaita n. 4,7 milj
  • Yleisiä kirjastoja n. 160 toimipistettä, jakautuvat 18 kirjastopiiriin
  • Yliopistojen kirjastot olleet suljettuja vain omien opiskelijoiden käyttöön, yleiset kirjastot avoimia
  • Venäjän yleisessä kirjastossa yhdistyy tieteellisen ja erityiskirjaston piirteitä, kirjastolta löytyy esim. omat liiketalous- ja lakiosastonsa
  • Katariina Suuren vuonna 1795 perustama Venäjän kansalliskirjasto sijaitsee Pietarissa, sen kokoelmiin kuuluvat mm. Voltairen ja Diderotin kotikirjastot

Neuvostoajan kortistot ja uusi aika

Muutos vanhasta uuteen oli silmiinpistävää: Kortistot seisoivat yhä kunniapaikallaan ja niitä käytetään ja päivitetään aktiivisesti. Kansalliskirjaston tilat ja kortistohuoneet ovat kuin ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Kirkkoon rakennetussa Majakovskin taide ja musiikkikeskuksessa neuvostoaika ja uudet verkkopalvelut käyvät vielä hetken rinta rinnan, mutta 60-lukulaiset hyllyt ja 90-luvun alun hifi- ja av-tekniikka ovat vaihtumassa uuteen pian alkavassa remontissa, keskuskirjasto parin korttelin päässä on jo siirtynyt ”länsimaiseen tasoon”.

Venäjä ei ole jäljessä sähköisten palveluiden tarjoajana, vaikka moni niin kuvittelisi. Yleisellä kirjastolla on varsin mittavat kansalliset ja kansainväliset tietokannat ja verkkopalvelut sekä pätevää ohjausta palveluun. Kirjastolla löytyy samankaltaisia projekteja kuin meillä mm. informaatiolukutaidosta ja kansalaisen sähköisestä tietoon pääsystä.

Kirjaston tulevaisuus

Majakovskin taide- ja musiikkikeskuksen johtajan käsitys kirjaston tulevaisuudesta oli kahtalainen: kaupunki on alkanut uudella tavalla panostaa rahaa kirjastoihin, mutta samaa aikaa kävijät ovat kaikonneet. Vilkkaan Nevskin varrella Pietarin tärkeimmässä yleisessä musiikkikirjastossa oli silläkin hetkellä hyvin vähän kävijöitä ja saleissa liikkui lähinnä henkilökuntaa. Toisaalta metrossa törmäsi usein monenikäisiin ihmisiin e-kirjanlukija kädessään. Lukeminen siis jatkuu, mutta kanavoituuko se jo nyt muuten kuin kirjaston kautta?

 Kirjastonhoitajan palkka

Minkälaista elämää kollegat itärajan takana elävät? Kirjastonhoitajilla on yleensä ylempi korkeakoulututkinto, mutta palkka varsin pieni hintatasoon nähden (esim. vuokrat vain vähän matalampia kuin Helsingissä). Majakovskin taide- ja musiikkikeskuksen johtajan mukaan kirjaston työntekijän palkka vaihtelee 300–600 euron välillä, tähän haitariin sijoittuu myös johtajan palkka.

 Kirjasto ilman yhtään painettua kirjaa

Vuonna 2007 Boris Jeltsin antoi käskyn rakentaa Venäjälle kolmas kansalliskirjasto – sähköinen kansalliskirjasto verkkoon palvelemaan käyttäjiä sekä maan rajojen sisä- ja ulkopuolella. Tämän käskyn seurauksena alkoi valtaisa hanke historiallisen ja oikeudellisen aineiston digitoimiseksi verkkoon tutkijoiden ja kansalaisten avoimeen käyttöön. Kokoelman nimi on Boris Jeltsinin presidentaalinen kirjasto. Kokoelmasta löytyy mm. harvinaisia historiallisia kirjoja,Venäjän perustuslaki ja siihen liittyviä asiakirjoja, Venäjän eri alueiden historiaa kokoelmina ja ehkä kiinnostavimpana Suomen suurruhtinaskunnan venäläisiä asiakirjoja. Tällä hetkellä 66% kokoelmasta on saatavissa avoimesti verkossa.

Kokoelmalla on myös fyysiset vuonna 2009 avatut tilat. Boris Jeltsinin presidentaalinen kirjasto sijaitsee vanhassa palatsissa Senaatintorilla (Senatskaja Ploshjad 3) – kirjasto ilman yhtään painettua nidettä. Tilat on remontoitu näyttävästi ja kultaukset uusittu. Talosta löytyy sähköinen lukusali Applen suurine näyttöineen, valtava konferenssikeskus, näyttelytila ja mediakeskus. Kokonaisuus on pramea tiedon palatsi.

 Potemkinin kulissit

Vierailijan vaikutelma Boris Jeltsinin presidentaalisesta kirjastosta on outo eikä syy ole fyysisten kirjojen puute. Palatsiin päästäkseen täytyy kulkea tiukan turvatarkastuksen ja läpivalaisun läpi, joka toimii niin hitaasti, että lentokentällä sellainen tarkkuus ei olisi mahdollista. Kirjastoammattilaisen sijaan esittelijöinä toimivat mallin näköiset nuori mies ja 12 cm koroissa sulavasti liikehtivä nuori nainen, tarkempiin kysymyksiin resursseista ja rahoituksesta vastataan pintapuolisesti. Vierailijaryhmän mukana kulkee ammattikuvaaja kuvaten ryhmää eri kohteissa, valokuvaaminen ei ole suositeltua eikä varsinkaan sähköisissä lukusaleissa. Omituisinta on kuitenkin, että tiloissa ei näy yhtään asiakasta ja kävijäluvut ovat Pietarin keskustassa sijaitsevassa yleisölle avoimessa tilassa kuulemma vain 10–14 henkeä päivässä.

Vierailijalle tulee väistämättä mieleen Potemkinin kulissit.  Venäjän keisarinnan matkareitille 1700-luvulla kreivi Potemkin rakennutti julkisivuja, puutarhoja ja jopa kankaille maalattuja kuvia kaupungeista vaatimattoman todellisuuden verhoksi edistämään Potemkinin tarkoitusperiä.

Osallistuin Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin Kirjastoalan ammattilaisten tutustumis- ja verkostoitumismatkaan Pietariin 21.9–22.9.2011.Vierailimme kolmessa kohteessa: Majakovskin taide- ja musiikkikeskuksessa, Venäjän kansalliskirjastossa sekä Boris Jeltsinin presidentillisessä kirjastossa. Matkaan kuului osana iltaohjelmaa, jossa esitettiin kabareeta.  Vierailuista löytyy juttu Boris Jeltsinin presidentillisen kirjaston sivuilla ja toinen juttu Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin sivuilla.



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s