Kirjastot sosiaalisessa mediassa – pelkkää hypeäkö?

Julkinen sektori haluaa sinne, missä ihmiset liikkuvat – ja Facebookista suomalaiset löytyvät,  käyttäjiä on 1,7 miljoonaa.  Kirjastot sosiaalisessa mediassa eivät kuitenkaan ole olleet samanlainen menestys kuin esim. poliisi ja Marko ”Fobba” Forss.  Miksi ja mitä sille voisi tehdä?

If  social media is the answer, what was the question?

2000-luvun alussa informaatiolukutaito oli taikasana kirjaston tulevaisuuteen. Kirjaston rooli tulevaisuudessa olisi IL:n opetus tietoyhteiskunnassa. Vuodesta 2006 lähtien taikasana on ollut sosiaalinen media: Sosiaalisessa mediassa aktivoidaan kävijät crowdsourcing -periaattein tuottamaan itse kirjastolle sisältöä.

Ei mennyt ihan näin. Tietoyhteiskuntakäsite kuivui kokoon,  kirjastojen facebook-sivuilla faneja on alle 5% käyttäjistä ja  hienot sosiaalisen median viritykset jäivät  käyttämättä. Miksi, eikö tehty juuri niin kuin koulutuksissa neuvottiin?

Mikä meni vikaan?

Kirjaston paitsioasema somessa ei johdu siitä, etteivätkö kirjastot osaisi käyttää somea siinä missä muutkin saatuaan kurssitusta aiheesta. Unohtui, että sosiaalinen media on vain viestintä- ja markkinointiväline. Some ei itsessään ole ratkaisu.

Onko kirjaston tuote sitten huono? Bibliofiilejä ja kirjastonystäviä Suomesta kyllä löytyy  yllin kyllin. Kirjastojen tapa rakentaa sosiaalista mediaa on ollut organisaatiokeskeinen ja persoonaton, ”kirjasto viestii”. Vaikka kirjastolaisista itsestään kirjasto on mitä seksikkäin konsepti, kirjasto ei ole Audi tai trendikäs luomuruokakauppa.

Organisaationäkökulmasta sisältönäkökulmaan

Sen sijaan kirjablogit ja erilaiset kirjojen arviointiin keskittyvät palvelut kiinnostavat – kirjablogeista on tullut jo yksi kirjallisuuskriitikkoihin verrattavissa oleva ilmiö. Hyviä esimerkkejä ovat Yleisen kirjaston rakentama kaunokirjallisuuspalvelu Kirjasampo sekä kirja-arvoisteluita tarjoava Kirjavinkit – tai Laurean tiedonhankinnan tuntiopettajan Sara Kokkosen tyttökirjablogi – jota Hesarikin on kehunut!

Kyse on irrottautumisesta organisaationäkökulmasta palvelu- ja sisältönäkökulmaan:  rakennetaan asiakkaalle heitä kiinnostavista aiheista ja kirjaston sisällöistä tuotteita. Kyse on siis perusasiasta: Mitä palveluita, osaamista ja tuotteita kirjastolla on, niitä tuodaan sosiaalisessa mediassa esille.

Pääsemme takaisin kysymykseen, mikä kirjasto oikeastaan on ja mitkä ovat sen keskeiset tuotteet.

Kirjaston osaamisen nostaminen

Kuva: Tuulevi Ovaska

Mihin olemme itse Laurea-kirjastossa pyrkineet? Tavoitteemme on ollut nostaa kirjaston osaamista esille blogissa ja linkittää sitä facebookiin sekä talon verkkosivuille.  Somea on tuettu julistein, tapahtumin ja sähköpostilla. Kaikessa on ollut tavoitteena asiakasviestinnän lisäksi nostaa omaa asiantuntijaprofiiliamme talon sisällä.

Uusi tapa organisoitua ammatillisesti

Photo: Oliver Lindberg http://www.flickr.com/photos/dotnet/3825300689/

Sosiaalisesta mediasta on tullut hyvä kanava järjestäytyä ja jakaa osaamistaan ammatillisesti. Blogeista ja facebookista on helppo löytää muita samanmielisiä ja alkaa rakentaa yhteistyötä, irrallaan organisaatioista. Sosiaalisen median kautta on helppo löytää osaajia, kysyä neuvoa, jakaa omia ajatuksiaan tehokkaasti. Tämäntapaisesta järjestäytymisestä on hyvä esimerkki Nuorkirjastolaiset sekä Oppiva kirjasto -verkosto.  Kritiikki siitä, että sosiaalisessa mediassa ”kirjastolaiset vaan viestii toisilleen” on osin oikeutettua, mutta tässä viestinnässä uskon olevan tulevaisuudessa paljon ammatillista voimaa.

Sosiaalinen media isoveljenä

Photo by: Breen Jones flickr.com/photos/breenjones

BMF:n seminaarissa yleisöstä tuli kommentti, että sosiaalisen median ongelma on julkisen sektorin palveluiden liusuminen kaupallisten yritysten ylläpitämiin palveluihin. Kommentti veti salin hiljaiseksi. Tottahan se on,  aikaisemmin internet ja sen palvelut toimivat pitkälti kansallisella tasolla, organisaatiot ylläpitivät omia sivujaan omalla palvelimellaan, nyt Facebook, Google ja Twitter hallitsevat laajasti keskeisten julkishallinnon organisaatioiden viestintää.  Aivan kuin vaivihkaa, mutta silti organisaatioiden some-strategioiden mukaisesti. Ylioppilaslehti kirjoitti aiheesta mielenkiintoisen artikkelin marraskuussa.

”Palveluiden kontrolli ja tiedot ovat amerikkalaisilla. Tämän luulisi herättävän huolta esimerkiksi turvallisuusnäkökulmasta”, sanoo tietotekniikka-asiantuntija, tietokirjailija Petteri Järvinen.

Tätä näkökulmaa ei liene pohdittu Suomessa ennen tämän syksyn henkilötietovuotoja.

Pelkkää hypeä?

Takaisin alkuun:  Onko kirjastojen rooli sosiaalisessa mediassa pelkkää hypeä?Ei ole. Pahin hype on laantunut, jäljelle jäävät toimivat käytänteet. Näkyviin tulevat kirjaston ydinasiat, joiden varassa se seisoo tai kaatuu.

Osallistuin marraskuun alussa – juuri ennen kansalaisten henkilötietovuotoja – Bibliothecarii Medicinae Fenniae ry:n järjestämään sosiaalisen median päivään ja ihmettelin, mitä kummaa uutta sanottavaa minulla olisi aiheesta. Tässä muutama ajatus joista tilaisuudessa puhuin sekä tilaisuuden jälkeen herännyttä pohdintaa.



3 thoughts on “Kirjastot sosiaalisessa mediassa – pelkkää hypeäkö?

  1. Hyvä kirjoitus, kiitos.

    Tuohon kysymykseen palveluiden liusumisesta kaupallisten yritysten ylläpitämiin palveluihin: Kun Tampereen yliopiston kirjastossa mietittiin blogin perustamista, oli pöydällä juurikin kysymys siitä, että ilmainen blogialusta olisi meidän hallinnastamme pois. Vaihtoehtona oli perustaa blogi yliopiston omalle palvelimelle mutta päätös kallistui ilmaispalveluun kahdesta syystä. Oman talon palvelu oliisi maksanut aika paljon ja rahaa ei juurikaan ollut jaettavaksi asti. Toisaalta oli selvää, ettei blogissa tulisi olemaan koskaan sellaista merkittävää ja maailmojen sivu arkistointia vaativaa tietoa, että sen menetys kaataisi yhtään mitään. Blogi on viestintäkanava ja yhden kirjoituksen ikä on melko lyhyt. Päädyttiin siis ilmaiseen.

    Alusta saakka on ollut selvää, että mitään sellaista tietoa ei tulla laittamaan kaupallisten yritysten palvelimille, joka vaarantaisi tai vaarantuisi siitä, että se ei ole omassa hallinnnassa tai että se olisi menetys, jos yritys ajaisi palvelun alas.

    Minusta peikkojen maalaaminen seinille on paitsi turhaa, myös vaarallista. Liiallinen varovaisuus jättää julkisen sektorin savupiipputeollisuuden aikaan.

  2. Olen kanssasi samaa mieltä pirujen seinälle maalailusta 🙂 Laurean periaate on samansuuntainen, organisaation sisäiset ja erityisesti asiakkaiden tietoturvallisuuteen liittyvät asiat eivät liiku Facebookissa tai blogissa.

    Ylkkärin esille nostama näkökulma julkisen sektorin tiedotuksen siirtymisestä yhdysvaltalaisiin palveluihin on mielestäni huomioonotettava asia. Maailma keskittyy muutamille palvelimille.

  3. Somen historia oli tarkalle kirjastoväelle sopiva aihe BMF:n seminaariin (http://www.bmf.fi/Tapahtumat). Oli ‎mainio tilaisuus, jossa väläytettiin esiin erilaisten kirjastojen moninaisia kokeiluja ja ratkaisuja. Minna M. ‎kertoi Laurea-kirjaston kokeiluista. Lukekaa mainion esityksen diat seminaarin osoitteesta! Muutama vuosi ‎sitten uusien viestintäkanavien auetessa moni kaltaiseni epäilijä totesi, ettei me haluta ystäviksi kirjastoa, ei ‎omaa elämäämme verkkoon eikä kyllä kirjastonkaan elämää pikku paloina. Toisaalta jääräpäisinkin kaipaa ‎näkyvyyttä työmaalleen, jos ei itselleen. Facebookin myötä taivas ei auennut eikä ystäviä tullut ovista ja ‎ikkunoista. Mutta sehän ei ole koko totuus. Ystäviä on saatu. Samalla pitää surra viestimisen vaikeutta. Miten ‎meitä ei kukaan näe eikä kuunle, ei vanhalla eikä uudella tavalla? Täytyy myöntää, että paljon hyvää on tullut ‎somen myötä Laurea-kirjastoonkin. Kannattaa jatkaa kanavien kokeiluja. Olemme saaneet kosketuksen ‎joihinkin kumppaneihimme, jokainen viesti on viesti meille.‎
    Erja H.‎

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s