Luukku 9. Joulu alkaa Annanpäivästä

Päivän niksi: Jos haluat jääkaapissasi olevan tavalliseen kolalimonadiisi erilaista makua tee näin: Lisää tippa tai pari manteliöljyä makusi mukaan lasilliseen kolajuomaa. Näin kolajuomaan saadaan itse tehtyä kirsikkakolajuomia muistuttava maku.

Tämä pimeän pohjolan kansa on jo ennen Niksipirkka-aikaa keksinyt kaikkia hassuja tapoja ja perinteitä vuoden pimeimpään ajanjaksoon. Yksi näistä liittyy Annanpäivään, jota vietetään tänään 9.12. Perinteisesti Annanpäivästä on aloitettu joulun valmistelut leipomisella ja jouluoluen panemisella.

Raahessa joulu on alkanut puolestaan Annanpäivän rumpauksella. Tässä kohdin stadilainen saattaa jo älähtää, että ”Siis mikä?”. Rumpaus on vanha perinne, jolloin hassuihin vaatteisiin pukeutuneet kaupunkilaiset kiertelivät katuja aamuvarhaisella ja herättelivät kaikki Anna-parat. Mukana olivat kattilat, kapustat ja lehmänkellot, joilla pidettiin niin pahaa meteliä, että makoisimmassakin unessa ollut Anna heräsi varmasti. Annanpäivän karkeloita vietettiin iltamyöhään saakka. Raahelainen perine katkesi pahaonnisesti pitkäksi aikaa, kun eräs unesta herätetty kiukkuinen Anna juoksi pappilaan perässään remujoukko, joka mekastuksellaan herätti pastorin. Varhaisesta herätyksestä suivaantunut pastori kielsi rumpauksen ja niin Annat ja pastori saivat unirauhan jälleen.

Usseimmat Annat oli jo tottunu siihen, että heijät nimipäiväaamuna herätettii. Ne pistouvas pullat ja kahavit onnittelijoille. Jokku Annat tykkäs huonua, jos niitte akkuna unohtu. Mutta oli semmosiaki Annoja, joitei erikoisemmin inspireerannu koko nimipäivähöösäys. Sitä ei voitu välttää, etteikö naapurikki ois päässy osallisiksi Annan päivän humusta. Koirat intoutu haukkuun ja meteli senku ylty. Mutta perimätievom mukkaa raahelaiset muisti aina, että Annan päivä ov vaa kerrav vuojesa.

Mutta sitten Niksipirkan kolajuoman sijaan siihen joulun perinteikkääseen maltaiseen juomaan eli olueeseen. Perinnetieto tietää kertoa, että mitä suuremmat pidot niin sitä runsaammat oluet kuuluivat asiaan. Jouluna oli tapana pistää parasta pöytään ja runsain mitoin – niin myös olutta. Sanonta kuuluukin, että mitä paremmin jouluna syödään niin sitä runsaammasta sadosta ensi vuonna nautitaan. Samoin mitä raskaammin isännän pää jouluna notkahtelee, sitä viljaisempi sato seuraava kesänä itää. Sitä vastoin ei ollut suotavaa, että juhlija sammuisi kesken joulujuhlan – se tiesi viljan varmaa lakoontumista. Pidetään tämä mielessä ja nautitaan joulun elämyksistä kirkkahin mielin.

Annana oluet pannaan, juhlana joukolla juodaan (Töysä).

Historiaa ja yleistietoutta jalosta mallasjuomasta:
Jos täytätte mun lasini : suomalaisen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vuosisata / (suom.) Matti Turunen
Olutmaailma : yli 350 perinteistä olutmerkkiä / David Kenning ja Robert Jackson, (suom.) Mari Hyypiä


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s