Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for helmikuu 2012

Sisäiset lainat kulkevat Laurea-kirjastojen väliä yhtenään ja aina joskus joku kokee kovia matkallaan. Onneksi postissa osataan laastaroida epäonniset yksilöt.

Sisäinen laina. Kirja tai lehti. Esiintymisalue Uusimaa. Pesii suurissa, luokkiin jakautuneissa parvissa. Laji liikkuu aktiivisesti seitsemän pesimäalueen välillä, mutta vain erityisestä pyynnöstä ja avustettuna. Liikkuessa käyttää väliaikaisena pesäpaikkana kirjekuoria tai paketteja.

Read Full Post »

Libraries Now! – Inspiring, Surprising, Empowering

Kirjasto- ja informaatioalan suurin konferenssi ja verkostoitumistapahtuma IFLA (International Federation of Library Associations and Institutions) saapuu loppukesän kynnyksellä Helsinkiin ja paikalle odotetaan näillä näkymin 3000-4000 kollegaa ympäri maailmaa. Ensimmäistä kertaa ei tosin olla asialla, vaan vuonna 1965 Helsingin Porthaniassa järjestettiin 250 osallistujan miniIFLA.

Ilman vapaaehtoisia työntekijöitä konferenssia ei olisi mahdollista toteuttaa Helsingissä. Suomen IFLAn rekrytointi alkoi varhaisessa vaiheessa Göteborgin 2010 IFLAn jälkimainingeissa vuoden 2011 tammikuussa. Hyviä käytänteitä ja ideoita kerättiin benchmarkkaamalla ja haastatteluilla Göteborgista ja samoin Puerto Ricon 2011 konferenssista. Tapahtumaan on Suomessa ilmoittautunut 285 vapaaehtoista työntekijää. Koulutustilaisuudet käynnistyivät tammikuussa Helsingin kahdella koulutuspäivällä ja koulutukset jatkuvat ympäri Suomea kevättalven mittaan. 

Mikä sai sitten minut innostumaan toimimaan vapaaehtoisena työntekijänä IFLAssa? Olen vielä varsin tuore kirjastoalan ammattilainen ja gradu ei ole suuren suurta pölymäärää ehtinyt päälleen kerryttämään. Heti kun sain tietää, että IFLA tullaan järjestämään Suomessa, oli itsestään selvää, että vuonna 2012 tahtoisin toimia siellä missä tapahtuu. IFLA tarjoaa huimat puitteet tavata sekä suomalaisia kollegoita eri kirjastosektoreilta että ulkomaalaisia kirjastolaisia eri maista, kehittää omaa ammattitaitoa ja tehdä jotain ihan erilaista.

Osallistuin monen muun suomalaisen kirjastoalan ammattilaisen joukossa Göteborgin IFLAan ja tapahtuman toteutuksesta jäi hyvin positiivinen mielikuva – ruotsalaiset onnistuivat luomaan kotoisan ja mukavan tapahtuman, jossa asiat rullasivat pohjoismaalaisella jämäkkyydellä ja rentoudella. Perinteikästä maajoukkuetaisteluintoa puhkuen olisi kiva päihittää ruotsalaiset tässä matsissa ja saada aikaan konferenssi, joka jää myös positiivisella tapaa vierailijoidensa mieleen.

Laurea ammattikorkeakoulun kirjasto on konferenssissa mukana monella tapaa: vielä uutuuttaan hohteleva Laurea Porvoo Campus kirjasto on yksi IFLAn virallisista vierailukohteista ja Laurea-kirjaston henkilökuntaa on vapaaehtoisena työntekijänä mukana.

Vapaaehtoisten työntekijöiden rooli on konferenssissa tärkeä ja näkyvä: jo lentokentällä vastaanotetaan konferenssivieraita ja ohjataan hotelleille. Helsingin Messukeskuksessa käytännön järjestelyjä pyörittää alati valppaat vapaaehtoiset.  Kaupungilla toimitaan oppaina ja ollaan valmiita kertomaan yleisesti Helsingistä, vuoden 2012 designpääkaupungin tapahtumista sekä kesäriennoista ja ollaan valmiita avustamaan kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassakin maan ja taivaan välillä. Omaa ammatillista tietoutta lisää perehtyminen alueen muihin kirjastoihin ja valmius kertoa niistä ulkomaalaisille vierailemme. IFLA Helsingin viestintätiimi vapaaehtoisineen puolestaan välittää konferenssin tunnelmia aiheesta kiinnostuneille eri medioissa – kirjastolaisten tunnettu monialaosaaminen pääsee todellakin oikeuksiinsa ja saa näkyvyyttä. Vapaaehtoiset ovat taustoiltaan hyvin monialaisesti koulutettua väkeä ja esimerkiksi kielitaitoa löytyy harvinaisemmistakin kielistä – samoin löytyy monessa tehtävässä vaadittavaa viestinnän ja markkinoinnin osaamista.

Helsingissä tammikuun lopulla järjestetty vapaaehtoisten työntekijöiden ja ryhmien vastaavien henkilöiden tapaaminen oli itselleni ensimmäinen konkreettinen tapahtuma kohti IFLA-konferenssia. Mikä ilahduttavinta, vapaaehtoisten joukossa näki muutamia vanhoja tuttavuuksia opiskeluajoilta – on ilo tehdä yhteistyötä ihmisten parissa, joiden kanssa on aloittanut ammatillisen taipaleensa koulun penkillä.

Kevään mittaan kuulemme lisää Helsingin IFLAn järjestelyistä, tutustumme toisiimme enemmän ja rakennamme kasaan toimivan tiimin, joka toteuttaa Helsingin IFLA-konferenssin. Esimakua Helsingin tunnelmista IFLA 2012-esittelyvideossa:

Nähdään kollegat Helsingissä elokuussa!

Read Full Post »

Huomasin, että talvinen helmikuu on täynnä juhlapäiviä ja päätin selvitellä taustoja tarkemmin. Tässä poimintoja perinteiden taustoista ja helmikuun herkuista:

Sunnuntai 5.2.


Kuukauden aloittaa liputuspäivä 5.2. kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kunniaksi.  Porvoolaisrunoilijan 50-vuotispäivistä vuonna 1858 alkaneeseen juhlaan kuului aikanaan  ylioppilaiden ja koululaisten laulutervehdykset, soihtukulkueet ja patsaiden seppelöinti. Nykyään muistamme päivän parhaiten kauppoihin ilmestyvistä Runebergin tortuista. Makeasta pitävä runoilija siivitti itsensä luovaan vireeseen aamuisin nauttimalla sokerileipuri Asteniuksen vadelmaleivoksia. Runebergiin liittyen pitäisi muistaa myös Vänrikki Stoolen tarinat, joiden johdantorunoon Maamme-laulu perustuu.

Tiistai 14.2.

Seuraava helmikuun juhla on vielä varsin nuori tulokas Suomessa, juhlapäivän vietto alkoi vasta 1980-luvulta.  Parhaiten ystävänpäivä (St. Valentines Day) 14.2. tunnetaan yhdysvaltalaisena rakastavaisten päivänä, jolloin sydänkortit vaihtavat omistajaa. Juuret ovat kuitenkin ajallisesti huomattavasti kauempana. Esikristillisen Rooman riehakkaat Iupercalia-juhlat muovattiin katolisen pyhimyksen Valentinuksen juhlaksi. Pyhä Valentinus oli piispa, joka legendan mukaan vihki roomalaisia sotilaita vastoin Rooman keisarin tahtoa – ja sai kuolemantuomion. Vangittuna ollessaan vaimot ja morsiamet muistivat häntä kortein, kirjein ja kukkasin. Päivä on jäänyt elämään rakastavaisten päivänä – keskiajalla uskottiin että jopa linnut valitsevat parinsa juuri helmikuun 14. päivä. Suomessa ystävänpäivää viettävät enimmäkseen nuoret teemaan sopivilla juhlilla ja tapahtumilla. Kaikkien pitäisi muistaa, että: ”Yksi siunattu puoli vanhoissa ystävissä on: heidän seurassaan voi olla typerä” (R.W. Emerson)

Tiistai 21.2

Laskiaissunnuntai on aina seitsemän viikkoa ennen pääsiäispäivää, ja sitä seuraa laskiaistiistai sekä  paaston aloittava tuhkakeskiviikko. Tämän vuoksi laskiaispöydässä pitää olla paljon rasvaista ruokaa. Hernekeittoa, pannukakkua, laskiaispullia ja munkkeja on syöty jo satoja vuosia.http://www.lansi-savo.fi/Kulttuuri%20ja%20viihde/8833491.html  Nyt vietämme laskiaistiistaita 21.2. Meillä laskiainen on perinteisesti ollut iloinen ulkoilu- ja herkuttelupäivä, johon liittyi uskomuksia. Esim. pitkä mäenlasku takasi ”Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja ja nauriita kuin lautasia”. Opiskelijoiden nykyisellä Kaivopuiston ulkoiluriehalla on esikuvansa jo 1800-luvun puolesta välistä, kun Kaisaniemessä laskettiin lyhdyin valaistua mäkeä musiikin soidessa.

Tiistai 28.2.

Kalevalan päivä on vakavahenkisempi juhlapäivä. Elias Lönnrotin tarinoista yhtenäiseksi eepokseksi kokoama Kalevala on innoittanut monen eri alan taitelijoita. Lönnrot

Mike Pohjolan tekemä lyhennelmä Kalevalasta

allekirjoitti 28.2.1835 Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen, ja siitä yliopiston ja opiskelijoiden juhla laajeni vähitellen viralliseksi liputuspäiväksi. Soihtukulkueita tämänkin juhlan viettoon kuuluu. Päivää voi hyvin nykyisin juhlistaa vaikka järjestämällä ystäville päivällisen, jossa on suomalaista perinneruokaa. Suosittelen jälkiruuaksi mustikkarättänää vanilijakastikkeen tai jäätelön kera.

Keskiviikko 29.2.

Vuonna 2012 on jälleen tasoitettava ajanlaskua ja kalenteriin on lisätty karkauspäivä 29.2. Jo tuhat vuotta karkauspäivää on pidetty epäonnen ja nurinkurisuuden päivänä.  Karkausvuonna säät ovat arvaamattomia ja sato todennäköisesti huono. Karkauspäivänä syntyneet pienokaiset ovat pahankurisia ja tuona nurinkurisuuden päivänä solmitut avioliitot olivat tuomittu epäonnistumaan. Tänä nurinkurisuuden päivänä naiset saavat kosia. Myönteinen vastaus takaa välttymisen vanhojen piikojen ja poikien seurasta Kyöpelinvuorella.  Kielteinen vastaus edellyttää mieheltä lahjaa: Suomessa saa hamekangasta ja Englannissa puolestaan hanskat. Ruokaperinteitä ei tähän päivään liity (harmi kyllä!), mutta voisi kuvitella karkaustanssien kanttiinissa olleen tiskin alla salaa annettavaksi lemmenjuomaa ennen kosintayritystä.

Jos järjestämme viidet juhlat helmikuun aikana, niin johan sydäntalven vietto lämpiää huomattavasti.

Lisää aiheesta Lauruksessa:

Anu Seljavaara ja Päivi Kärjä (toim.). Juhlat alkakoot! Vuotuisa tapoja ja perinteitä. WSOY, 2005.
Päivi Imonen ja Riitta Nevala (toim.). Juhlakirja – juhlia, tapoja ja perinteitä. WSOY, 2003.
Satu Aalto (toim.). Suuri perinnekirja. Karisto, 2008.

Read Full Post »

%d bloggers like this: