Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for maaliskuu 2012

Kaksi päivää karussa maaliskuista työarkea. Jonkin sortin mielenhäiriössä harkitsen matkalla pitäisikö tweetata. Kylmästi vastaan puhaltava tuuli karkottaa moisen ajatuksen äkkiä, onneksi on vielä villakintaat.

Kahvia, suolaista, kahvia, makeaa, kahvia, lounasta, kahvia, hedelmiä, kahvia – tasaisen tahdin tankkausmetodilla jaksaa. Kyllä niin en vilkaisekaan sähköposteja. Automaattivastaus kertoo koska palaan.

Puhujat ovat filosofi, tietotekniikkavirkailija, toimitusjohtaja, arkkitehti, tutkija, luova suunnittelija, kampuskirjastonjohtaja, kirjastonjohtaja, toimitusjohtaja, viestintäpäällikkö, ylitarkastaja, projektinjohtaja ja partneri. Osallistujat ovat eri kirjastosektoreilta, yhtäläisyyksiä on paljon, mutta myös eroja, pieniä ja suuria. Stereotypioita riittää puolin ja toisin. On iso ilo nähdä entisiä kollegoja, hauska tutustua uusiin ihmisiin.

Ja se tunne, kun oman kirjaston blogi mainitaan koulutusmateriaalissa.

Juna kuljettaa kotiin Keravalle. Yhtä paljon matkaa kuin Kaisa-taloon muuttaa hyllykilometrejä.

Tänään taas tiskissä. Läsnä. (Onko kahvia?) Seminaaripäivien perua sen seitsemän linkkiä odottaa tutustumista ja to do –listalla on monta uutta asiaa: kysy, kerro, tarkista, ja ne sähköpostit sekä ennen kaikkea sulattelua ennen soveltamista.

Ja äkkiä on jo onneksi viikonloppu.

 

PS Keskiviikkona suoraan seminaarista toisenlaiseen tunnelmaan, täyteen tupaan Jokerit – HIFK 2 – 0. Voi Ville. Torstain tuloksena ensin tuikitarpeellista peruskosmetiikkaa ja uusi tuoksu. Kevät. Illemmalla nettiradiosta Ilves – Sport 0 – 2. Voi Raimo. Ei näin.

Read Full Post »

Tuttu tilanne kaikille kirjastoissa työskenteleville. Tulee kiireinen asiakas, jonka pitäisi saada sama teos, jonka hän on lainannut aikaisemminkin. Teoksen nimi tai tekijä ei muistu mieleen, mutta asiakas muistaa, mistä kirja löytyi – ja osoittaa palautuskärryä. Viimeisenä vihjeenä on, että kannessa on pingviini.

Aikaisemmin erityisesti kansivinkki sai kirjastoihmiset repimään hiuksiaan, mutta nykyään on toisin: monissa kirjastotietokannoissa, ja myös omassa Lauruksessamme, näkyy myös kirjan kansi. Useamman kerran oikea teos on löytynyt sen avulla, että asiakas on tunnistanut kannen.

Kannen avulla teoksen etsiskely on toki lähinnä poikkeustapaus, edelleen etsimme yleensä teoksen nimen, tekijän tai aiheen mukaan.

Ja yllätys, yllätys: pingviinikansiakin on useissa kirjoissa. Suosittelemme siis, että asiakas tietää ainakin aiheen, jota pingviinikirjassa käsitellään, jotta oikea teos löytyy 🙂

Esimerkiksi:

Lauman valta / Maija-Riitta Ollila
Johtaminen sosiaalialalla / Vuokko Niiranen, Riitta Seppänen-Järvelä, Merja Sinkkonen, Pirkko Vartiainen
Jäävuoremme sulaa : muutos ja menestyminen kaikissa olosuhteissa / John Kotter, Holger Rathgeber

Uudet lauman jäsenet

Pingviinit innoittivat muutenkin Hyvinkään Laurea-kirjaston väkeä, joten laumaamme liittyi juuri kolme Eero Aarnion suunnittelemaa Pingya. Koska NHL:n siirtoaika on jo ummessa, ei voitu hankkia aitoja pingviinivahvistuksia, mutta meidän Pingyt ovat nekin tosi hyviä.

Tervetuloa tutustumaan vielä nimiäisiä (ehdotuksia?) odottavaan Pingy-ketjuun!

Read Full Post »

Valovoimaa

Ihana kevätaurinko näyttää toisenkin puolensa ja paljastaa armottomasti talviunta uinuneen huushollin pölypesät. Keväinen raikkaus haastaa nuuskimaan nurkkia ja käymään sotajalalle kaamoksen aikana niin rauhassa paksuuttaan kasvattanutta karvaista kerrostumaa vastaan. Armoa ei tunneta täälläkään: vasta eilen imuroin sohvan takaa siellä talvehtineen hämähäkkiyhdyskunnan taidokkaat kymmensenttiset pyydykset, jotka olivat silminnähden onnistuneesti pitäneet harajalat leivissä – kuivettuneista hyönteisraadoista päätellen.

Ikkunat, ne saavat vielä odottaa kärpäsenkakkoineen. Energiatasoni ei juuri nyt (eikä luultavasti vielä lähiviikkoinakaan) yllä ikkunanpesun suururakkaan. Sitä paitsi vasta huhti-toukokuussa koivut päästävät keltaisen kaikkialle kulkeutuvan siitepölynsä valloilleen. Olisi siis turhaa työtä pestä ikkunat liian aikaisin. Ja pakkaspäivän ikkunanaukomisesta syntyvä lämpöhukka nostaisi sähkölaskua pilviin. Tyydyn siis ihailemaan kevään ihmettä ynnä nietosten hapertumista erinäisten läiskien ja kämmenenjälkien takaa keittiön ikkunasta. Valo on niin voimakasta, ettei pieni suodattuminen tee mitään, vähentää vain kirkkauteen tottumattomien silmäparkojen kokemaa kontrastia.  Aurinkolasit ovat olleet käytössäni jo viikkokaupalla, ja keväisin harkitsen niiden käyttämistä myös muutaman metrin säteellä ikkunoista sisätiloissa.

Peukaloani, sitä mahdollisesti pikkuisen vihertynyttä, tulee nyt käytettyä runsaasti kaikenlaisten kasvikatalogien selaamiseen. On osattava olla realisti ja hillitä innostusta seulomalla mielessään kuvastojen kukkarunsautta ainakin 80 prosentilla. Tänä keväänä olen ajatellut hyötykäyttää tilan puutteessa tyttären kilpikonnaterraarion UV-lamppua taimikasvatuksessa. Keskustelu käykin kuumana tulisivatko kyseeseen vain lemmikin lempisalaattien koekasvatus vai kesäkukantaimien massatuotanto. Taimien kotikasvatuksessa pääasia ei sittenkään ole tulos, vaan mullantuoksuinen prosessi, jossa vuorottelevat värikylläiset ennakko-odotukset ja kuihduttava epätoivo. Mikäli tulosta kuitenkin syntyy, on se luettava pienten ihmeiden joukkoon. Itse kasvatetun basilikan napsimista tai pihan perällä päivänpaisteessa kypsyneen kirsikkatomaatin makeutta ei moni asia voita!

Siementen itämistä odotellessa voisi luoda silmäyksen huonekasvien lehtien tilaan: sielläkin pörröttää vastaan jouhea pölykasvusto. Viedäkö kukat suoraan suihkuun vai upottaako osa pölystä suoraan pintasolukon klorofylliin nihkeällä pyyhkäisyllä? Ennakoin perheen teini-ikäisten äänekästä vastareaktiota suihkun valtaamiselle ja päädyn jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Jos saan rakenteellista tuhoa aikaan eivät kasvini siitä kevätvalon huumassaan näytä kärsivän. Päinvastoin, keväällä moiset pikkunirhamat tuppaavat unohtumaan sisäisen toivon vallatessa kaiken elollisen.

Suunta on kohti valoa.

Read Full Post »

%d bloggers like this: