Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for lokakuu 2012

Blogin kirjoittaja opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa ja suorittaa opintoihinsa kuuluvaa ammattiharjoittelua Leppävaaran Laurea-kirjastossa.

Sain tehtäväksi harjoitteluohjaajaltani kehitellä Leppävaaran kirjastoon QR-koodeja. Ensimmäinen ajatukseni oli – anteeksi, mitä? QR-koodi on siis kaksiulotteinen viivakoodi, jonka voi skannata ja lukea älypuhelimella tai tabletilla, jossa on kamera sekä QR-koodien lukuohjelma. Koodiin voi ladata monenlaista tietoa: nettiosoitteen, tekstiä, käyntikortin, sijaintitietoja jne. Asiaan tutustuttuani olen alkanut bongata koodeja siellä sun täällä, mm. bussien selkänojista, ratikkapysäkeiltä, aikakauslehdistä ja ylipäätään kaikenlaisista markkinointimateriaaleista. Kuinka QR-koodeja voisi sitten hyväksikäyttää kirjastossa?

Leppävaaran kirjastossa QR-koodeja on siroteltu yksittäisten hyllyjen päihin kertomaan, mitä kyseisessä luokassa kokonaisuudessaan on tarjolla. Koodi johtaa aineistotietokantaamme Laurukseen, jossa on tehty luokkahaku kyseisen hyllyn tiedoilla.

Ennen vuotta 2009 ilmestyneiden painettujen opinnäytteiden hyllyyn olemme lisänneet QR-koodin, joka johtaa Theseukseen, josta tuoreimmat opinnäytteet siis löytyvät. Lisäksi ulko-ovessa on normaalien aukiolotietojen lisäksi QR-koodi Leppävaaran yksikön nettisivulle, josta asiakkaat löytävät kaipaamaansa informaatiota myös silloin, kun olemme kiinni. Erästä elektronista aineistoa mainostavaa julistetta koristaa myös QR-koodi, joka johtaa kyseisen palvelun kirjautumissivulle. Kaikkia ideoita en toki aio tässä luetella, mutta tuossa vähän esimakua, mitä olemme täällä saaneet aikaan!

Jos innostuit asiasta, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavaan sivustoon, jossa QR-koodeja voi luoda. Mikäli linkki on todella pitkä (yli sata merkkiä),voi koodista tulla sen verran huonolaatuinen, ettei lukuohjelma sitä lue. Tällöin kannattaa lyhentää linkkiä esimerkiksi tällä www-sivulla olevalla ohjelmalla.

Mikäli keksit uusia ideoita QR-koodien käytöstä kirjastossa, otamme mielellämme niitä vastaan. Palautetta voi jättää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen libleppavaara[at]laurea.fi tai palautelomakkeen kautta:

Nyt vain kaikki skannailemaan ja bongailemaan QR-koodeja, kirjastossa ja muuallakin!

Elina Karioja

Read Full Post »

Viime perjantaina 12.10 Porvoon Campukselle kokoontui noin 150 henkeä. Väki osallistui Living Lab Expoon ja heitä yhdisti kiinnostus käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Living Lab -toimintaan sai tutustua kuuntelemalla puheenvuoroja, kokeilemalla työkaluja, osallistumalla demoihin ja vierailemalla ständeillä. Tapahtuman sivustolta saa hyvän kuvan siitä, kuinka käyttäjälähtöinen kehittäminen on otettu osaksi ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa.

Living Lab Expo oli samalla Ammattikorkeakoulujen Neloskierre -hankkeen päätösseminaari. Kolmentoista ammattikorkeakoulun yhteinen hanke on vuodesta 2009 vahvistanut Living Lab –osaamista ammattikorkeakoulusektorilla. Porvoossa julkistettiin hankkeen loppuraportti  Living Lab ammattikorkeakouluissa. Vaikka tämä hanke päättyi, Living Lab –toimintaa jatketaan  verkostossa Finnish Network of Living Labs.


Porvoon Campus –kirjaston tiloissa kokeiltiin

Kirjasto oli mukana päivässä usealla tavalla, jopa live-lähetyksessä. Arcadan opiskelijat hoitivat live streamina päivän Arcadan ja HAMKin screeneille sekä Stadi TV:hen.

Visuaalinen käyttäjätieto oli meidän expo-päivän ydin.  Porvoon kirjastossa on kerätty valokuvien avulla tietoa tilan ja palveluiden kehittämiseksi. Asiakkaat ovat voineet ottaa kahdella kameralla kuvia. Toisella kameralla napsitaan kuvia siitä mikä miellyttää ja toisella siitä mikä ei miellytä. Kuvia on tähän mennessä kertynyt jo 50 kpl. Kuvia voidaan sekä analysoida itse että käyttää esim. focus-ryhmähaastatteluissa. Osa kuvista oli esillä palautepuussa.

Myös fiilispurkki oli käytössä. Kysymykseen, onko tämä pöytä käytännöllinen, asiakkaat saivat reagoida houkuttelevan värisillä oransseilla tai violeteilla vaahtomuovineliöllä. Helppo tapa saada asiakkaan mielipide esille.

Näiden lisäksi kirjastossa oli viikon ajan esillä Helsingin kaupunginkirjaston Urban Officen kokeilupiste. Siinä on pk-yrittäjien kehitteillä olevia tuotteita kommentoitavana. Tapahtumapäivänä kokeilupisteestä otettiin useita  positiivisia kuvia.

Visuaalisen käyttäjätiedon demo ja työpaja

Kirjaston aamu- ja iltapäivän teemana oli : Visuaalinen käyttäjätieto tilojen ja palvelujen suunnittelussa.  Aamupäivän osuudessa käytiin läpi Keravan Laurea- kirjastossa tehtyä katseenseurantatutkimusta. Tutkimuksen tekijä Satu Hyökki (Lahden tiede- ja yrityspuisto) oli toisena päivän vetäjänä.  Taustalla pyörivä katseenseurantavideo paljasti, mitä ihminen oikeasti näkee. Samalla kerroimme dialogina kirjaston tilojen ensivaikutelmaa ja toimivuutta tutkineesta pilotista ja seurantatutkimuksesta. Hienointa tässä käyttäjiä osallistavassa tutkimuksessa on se, että saimme tietoa pilotin jälkeen kirjastossa tehdyistä muutoksista opiskelijoiden tekemällä tutkimuksella.  Todelliset käyttäjät tekivät käyttäjälähtöisen tutkimuksen heidän omasta arkipäivän käyttöympäristöstään osana menetelmäopintoja!

Iltapäivän paja rakentui neljästä osasta: muistaminen – näkeminen – havaitseminen ja soveltaminen. Tarkoituksena oli esitellä miten eri tavalla hahmotamme visuaalisesti ympäristöä.  Aluksi kerättiin osallistujien muistikuvia Porvoon Campuksen tiloista. Tämän jälkeen työskenneltiin valmiin visuaalisen materiaalin eli valokuvien avulla. Näkemisen osuudessa pohdittiin, onko katseenseurantatutkimuksella lisäarvoa ja lopuksi lyhyeksi jääneessä viimeisessä vaiheessa pohdittiin, miten visuaalisia menetelmiä voisi hyödyntää omassa organisaatiossa.

Yhteenvetona Living Lab Expo – päivästä voi todeta, että koko Suomessa ammattikorkeakoulusektorilla on meneillään paljon käyttäjälähtöistä kehittämistä yhdessä oman alueen toimijoiden kanssa.  Käyttäjien osallistaminen on nykypäivää ja sen pitäisi olla osa kirjastojen kehittämistoimintaa. Jotta pystymme reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä ja asiakkaiden odotuksissa, meidän on opittava luottamaan asiakkaiden näkemyksiin.  Lisäksi kirjastojen pitäisi verkostoitua mahdollisimman laajasti myös oman alan ulkopuolella, jotta saisimme erilaisia näkökulmia palveluiden kehittämiseen.


Kaisa Puttonen ja Kaija Penttilä

Read Full Post »

%d bloggers like this: