Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for joulukuu 2012

Alussa oli postipaketti, pingviini ja makeat nokoset. Tämä tarina päättyy niin kuin se alkoikin. Joulukuun aikana Pingy kiersi road tripillään monissa kaupungeissa ja tutustui useisiin mukaviin ihmisiin, kävipä siinä ohessa parissa lätkämatsissakin.

Monet nuorukaiset etsivät matkoillaan vastauksia visaisiin kysymyksiin ja onpa niistä matkoista monta kirjaakin tehty. Kovin suurta merkkiteosta kadonneesta joulun olemuksen etsinnästä ja epäonnisesta torkkupaikan valinnasta ei saa, mutta onnellinen loppu tälläkin tarinalla on. Ystävällisen lapsiperheen äiti, jonka luona Pingy vieraili, päätti auttaa Pingyn takaisin kotiin ja…no niin…laittoi hieman arveluttavasti nuoren pingviinimme postipakettiin. Vaikka joulunalusviikolla joulupakettien suuri määrä yllätti Itellan joulupostinkäsittelyn täysin, niin tämä yksi kallisarvoinen paketti löysi tiensä perille Hyvinkäälle saakka. Ja juuri oikeaan aikaan vielä – jouluksi.

Jälleenäkeminen pingviiniystävysten kanssa oli riemukas ja Pingyn pieni sydän pompahteli onnesta ymmärryksen hetkellä: joulu on siellä missä läheisetkin ovat.

Pingyt

Näissä tunnelmissa ja toivotamme kaikille leppoisaa ja lämpöisää joulun aikaa.

P.s. Tämän joulukalenteriprojektin aikana ei vahingoitettu yhtäkään siivekästä otusta tai statistina toiminutta lasta. Lapsityövoimaa houkuteltiin yhteistyöhän ennenaikaisten joulutorttujen ja pipareiden avulla.

Read Full Post »

Nollaig Shona Duit! Hyvää joulua!

Irlantilainen joulunvietto on monessa mielessä hyvin samanlaista kuin Isossa Britanniassa ja Yhdysvalloissa, mutta irlantilaisilla on myös omia joulunviettoperinteitä ja -tapoja, jotka ovat osittain peräisin vanhemmilta pakanallisilta ajoilta. Aikomukseni onkin kirjoittaa irlantilaisista jouluperinteistä.

Koska suurin osa irlantilaisista on katolilaisia, on joulunvietto Irlannissa melko uskonnollista. Useimmat kylät ja kaupungit koristelevat keskustansa pyhillä symboleilla, kuten valoilla ja suurilla joulukuusilla. Kirkot rakentavat jouluseimiä kuvatakseen Jeesuksen syntymää ja kolmen itämaan tietäjän saapumista. Suurin osa irlantilaisista perheistä osallistuu yhdessä joulumessuun, joka pidetään yleensä keskiyöllä. Messun tapahtumiin kuuluu mm. se, että jokainen messuun osallistuja sytyttää kynttilän, jonka piispa tai ylipappi on siunannut. Tällöin myös muistellaan vainajia ja koristellaan hautoja piikkipaatsamasta ja muratista tehdyillä seppeleillä.

Christmas greetings

Kuva täältä

Jouluaterian jälkeen jouluaattona keittiönpöytä katetaan uudestaan ja tarjottavaksi laitetaan kumina-rusina leipää, maitokannu sekä suuri sytytetty kynttilä. Talon ulko-ovea ei myöskään lukita. Kynttilä symboloi Neitsyt Marian ja Joosefin saamaa vieraanvaraisuutta ennen Jeesuksen syntymistä, samoin avoimella ovella halutaan osoittaa vieraanvaraisuutta.

Vielä nykyäänkin joissain osissa Irlannin maaseutua noudatetaan vanhaa traditiota, jonka mukaan talojen ja ulkorakennusten ulkoseiniä pestään valkoisiksi. Tämä tapa juontaa juurensa ajalta ennen kristinuskoa eli ennen 400- lukua ja se on hyvä esimerkki siitä, miten pakanalliset ja kristilliset perinteet yhdistyivät. Alunperin talojen pesun uskotaan liittyvän uuden vuoden alkuun. Talvipäivänseisauksen jälkeen valonmäärän lisääntyessä kaikki aloittivat vuoden puhtaalta pöydältä.

Irlannissa myös ulko-oviin laitetaan piikkipaatsamasta tehty seppele. Tämä tapa juontaa juurensa Irlannista. Irlannissa kaikki joulukoristeet poistetaan vasta 6. tammikuuta ja niiden poistamisen aikaisemmin ajatellaan tuovan huonoa onnea.

Tapaninpäivä

Tapaninpäivä on hyvin tärkeä juhlapäivä. Useimmat perheet pitävät sitä lepopäivänä, jolloin käydään paikallisessa kirkossa ja syödään iso ateria. Tällöin myös vieraillaan sukulaisten luona. Samoin tapaninpäivänä järjestetään paljon hevoskilpailuja ja jalkapallo-otteluita.

Eräs vanha tapaninpäivänä pidettävä tapahtuma on wren boys procession eli vapaasti käännettynä peukaloispoikien kulkue (Lá an Dreoilín). Peukaloinen on yksi pienimmistä linnuista Iso-Britanniassa ja Irlannissa, mutta sillä on voimakas ääni ja sitä usein kutsutaankin ”lintujen kuninkaaksi”. Tämä juontaa juurensa vanhaan legendaan, jonka mukaan linnut pitivät keskenänsä kokouksen, jossa päätettiin, että se lintu, joka lentää korkeimmalla, tulisi hallitsemaan kaikkia muita lintuja. Legendan mukaan kotka kohosi korkeuksiin, kunnes se väsyi ja tällöin pieni peukaloinen nousi esiin kotkan höyhenien seasta ja kiipesi kotkan pään päälle. Peukaloinen kerrotaan tällöin kerskuneen, että hän on lentänyt korkeammalla kuin kotka.

KulkueKuva täältä

Wren boys procession juontaa juurensa vanhempiin aikoihin, jolloin oli tapana tappaa peukaloinen (wren) ja jota kannettiin piikkipaatsamapensaassa. Peukaloisia jahdattiinkin ja metsästettiin useiden vuosisatojen ajan keskiajalla. Joidenkin legendojen mukaan syy, miksi peukaloisiin suhtauduttiin niin negatiivisesti, johtui siitä, että peukaloisen uskottiin paljastaneen irlantilaiset sotilaat, jotka olivat valmistelleet hyökkäystä viikinkejä vastaan, jotka olivat olleet vastuussa hyökkäyksistä kohti irlantilaisia luostariyhteisöjä, kuten Kellsin luostaria. Irlantilaisten sotilaiden piilopaikka oli paljastunut, koska peukaloiset olivat näykkineet leivänmurusia, joita oli jätetty rumpujen päälle ja näin ollen sotilaat paljastuivat ja hävisivät taistelun. Toisen legendan mukaan peukaloinen petti itsensä pyhän Stefanuksen (Tapani) viserryksellään ja näin ollen aiheutti ensimmäisen irlantilaisen pyhimyksen marttyyrikuoleman.

Nykyaikoina järjestetään tähän juhlaan liittyviä kulkueita lähinnä Länsi-Irlannissa, mutta peukaloisia ei enää metsästetä tai tapeta. Nuoret pukeutuvat tällöin kotikutoisiin asuihin ja he saattavat maalata kasvonsa ja kulkevat talosta taloon ja kantavat mukanaan pitkää salkoa, jonka päähän on sidottu piikkipaatsama pensas. Kulkue laulaa peukaloisesta kertovaa laulua. Joskus laulua säestetään viululla, haitarilla, huuliharpulla ja torvilla. Usein lauletaan alla olevaa riimitelmää:

“The wren, the wren, the king of all birds,
on St Stephen´s day was caught in the furze
Up with the kettle and down with the pan,
Pray give us a penny to bury the wran”

(Traditional Irish Wren song)

Kulkueen jäsenet usein myös pyytävät rahaa “nälkäänäkevälle peukaloiselle”. Vaikka kyseinen tapahtuma liittyy erityisesti Irlantiin, niin samanlaisia tapahtumia esiintyy myös muilla kelttiläisillä alueilla, kuten Man saarella, Walesissa ja Ranskassa.

Loppiainen

Loppiaista kutsutaan Irlannissa pieneksi jouluksi (Little Christmas) tai naisten jouluksi (Nollaig na mBean). Tämäkin perinne juontaa juurensa vanhemmilta ajoilta, jolloin naisilla oli tapana tehdä kaikki kotiaskareet ja hoitaa kotia. 6. tammikuuta oli vuoden ainoa päivä, jolloin he saivat vapautuksen kotiaskareilta ja jolloin miehet hoitivat kotityöt ja naiset pääsivät vuorostaan ulos tapaamaan ystäviä teen ja kakkujen pariin ja he menevät paikalliseen pubiin illanviettoon.

Lähteet:

Peukaloispojat
Lisää tietoa peukaloispojista
Irlantilaisia jouluperinteitä
Lisää jouluperinteitä
Joulu Irlannissa

Read Full Post »

Pingy on päästä pyörällään. Kuinka paljon tuo pieni pingviini onkaan nähnyt ja kokenut. Mitä on joulu maailman eri kolkissa. Miten ihmiset joulua viettävät. Mutta mikä on se joulumieli jota Pingy lähti reissullaan etsimään? Onko se löytynyt, Pingy miettii, minne olin edes menossa?

Missä nyt olenkaan,? Keitä ovat nämä pienet olennot? Eivät ne ainakaan pingviineitä ole vai ovatko?

Ystävälliset pienet ihmiset olivat lupautuneet näyttämään Pingylle omaa asuinpaikkaansa. Kovasti joulua taitavat odottaa nuo pikkuiset.

Ensin hoidetaan tärkein muotoseikka: Pingy saa tonttulakin päähän. Sen jälkeen joukon pienin pellavapää lukee Pingyn kanssa kivaa kirjaa. Keitä nuo hahmot ovat? Kovasti tutun näköisiä.

Mutta mitä ovat nämä kaikki tavarat joita pikkuiset Pingylle esittelevät. Niitä on niin paljon. Eri värisiä ja muotoisia. Ja niitä halutaan lisää? Jouluna lisää. Lahjoja. Leluja. Joulumieli tulee siis näistä tavaroista? Pingy miettii.

Mutta nyt on jo pingviinillä nälkä. Pitkä päivä takana ja ei kalan kalaa ole tullut reissulla vastaan. Oi kuinka kaipaisin merellistä ateriaa, Pingy miettii.

Mutta mitä, pienet ihmiset ovat valmistamassa Pingylle jouluisia maistiasia. Tällaisiako te syötte jouluna, kysyy pingviini? Juu kyllä, nämä ovat suurta herkkua, joulutorttuja, huutavat lapset! Pingviini on hämillään, jouluna siis syödään näitä ja saadaan tavaroita.

Outo kaiho valtaa Pingyn mielen. Ihmisten kanssa on ihan mukavaa mutta omia lajitovereita alkaa olla jo ikävä. Vielä väsyttääkin.

Eiväthän nuo ihmiset hassumpia ole. Pingylle järjestyy yöpaikka oikein mukavasta vuoteesta, iltalukemiseksi vielä tuttu kirja tuttuine hahmoineen. Opin taas jotain, miettii Pingy, mutta nyt tiedän minne minun on mentävä. Ensin nukun.

Hyvää yötä! Zzzzzzzzzzzzzz!

Read Full Post »

Joulun odotus alkaa Unkarissa vuosittain 6.12., silloin jo saapuu Joulupukki. Joulupukki tuo lapsille lahjoja kouluihin sekä koteihin.

Virgács

Virgács

Lapset kiillottavat kenkänsä ja laittavat ne ikkunalaudalle. Aamulla (vanhempien täyttämänä) riemu on suuri, kun kengät ja saappaat ovat täynnä makeisia. Aikaisemmin punaisissa kauniissa pussukoissa oli makeisia ja ”virgács”. Virgács tarkoittaa pieniä kullattuja oksia, mitkä annetaan yleensä niille lapsille, jotka ovat käyttäytyneet huonosti. Jostain syystä minä aina olen saanut niitä.

Unkarissa ei ole välttämättä jouluna lunta. Lapsena tuijotettiin joka ilta ikkunasta ulos ja rukoiltiin lumisadetta. Kun se vihdoinkin saapui, oli heti mentävä ulos, koska seuraavana päivänä ei ollut enää varmaa, että lumi olisi yhä maassa. Kauniita muistoja minulla onkin lumentulosta, kun kadulla oli koko naapurusto ja vanhemmat vetivät meitä pulkalla, vaikka oli jo tosi myöhäinen ajankohta illasta.

Muuten joulunodotus on samanlainen kuin Suomessa. Sukulaisten kanssa sovitaan ajoissa minä päivänä tavataan, kenen luona ja kuka tekee herkut. Sitten suunnitellaan jouluruoat.

KalkkunaMeillä Unkarissa on omat perinneruoat, mutta emme ole niin tarkkoja siitä kuin suomalaiset. Kinkku ei kuulu jouluruokien kirjoon. Kinkkua syödään pääsiäisenä ja se valmistetaan hieman eritavalla kuin Suomessa. Jouluisin Unkarissa syödään kuivatuilla luumuilla ja kastanjamassalla täytettyä kalkkunaa, joulukalaa (täytettyä uunikalaa), paistettua ankkaa ja muita vastaavia herkkuja. Haudutettu punakaali on myös usein joulupöydässä. Salaateilla ei juuri herkutella, mutta alkuruuaksi on aina keitto.

Jälkiruoat ovat ihania leivoksia ja niitä on montaa sorttia. Beigli on unkarilaisten joulun tunnetuin herkku. Leivos on pullataikinasta tehty ja täytetty saksanpähkinä- ja/tai unikonsiemenmassalla.

Beigli

Beigli

Joulukuusi koristellaan yleensä 24.12, jouluaaton aamupäivän aikana koko perheen voimiin. Szaloncukor on vain Unkarissa tyypillinen makeinen, joka on suklaaherkku, ja sillä koristellaan myös kuusi. Illalla sitten jokainen hiipii ja laskee oma lahjansa kuusen alle. Unkarissa pikku Jeesus tuo varsinaiset joululahjat, ei Joulupukki niin kuin Suomessa.

Unkarilaisten eri uskontokuntien edustajien jouluperinteisiin kuuluu myös joulukirkko. Katolilaiset juhlivat suurin piirtein samalla tavalla kuin reformoidutkin. 24.12 on yöllä jumalanpalvelus ja samoin heti seuraavana aamuvarhaisella klo 06.00 alkaen. Joulun aikaan tavallisesti on kauniita urkukonsertteja, joissa soitetaan joulumusiikkia. Meillä unkarilaisilla ei sen sijaan ole joululaulujen yhdessä laulamisen perinnettä kirkossa kuten täällä Suomessa.

Szaloncukor

Szaloncukor

Unkarilaiset syövät itsensä yhtä täyteen kuten suomalaisetkin joulunpyhinä ja pitkin joulunpyhiä jatkuu tämä syömisen riemujuhla. Yleensä tavataan koko sukua ja kokoonnutaan pöydän ääreen keskustelemaan, syömään ja juomaan pitkään ja hartaasti.

Näissä merkeissä toivotan:

Boldog karácsonyt! = Hyvää Joulua!

Monika Cseh

Read Full Post »

Greek Flavours for your Christmas

The kitchen duty doubles during the weeks before Christmas. Preparing homemade sweets and a special meal is very important. Christmas is a big family holiday in the Greek culture and it is common that the whole family gets together, “My big fat Greek wedding” style. You can still find yourself having “Christmas dinner” with distant relatives two days after the Christmas Day. Eating the leftovers for at least one week is inevitable! The Christmas feasts’ main courses are pies and pork or beef. Either cooked in the oven or as a stew, our pork almost literally swims in sauce. Heavy and tasty Greek food!

Two types of traditional sweets are enjoyed with passion in huge portions during the vacations. As a child it was impossible to resist attacking them immediately when they came out of the oven. You really should try these recipes!!

Melomakarona

Ingredients:

300gr orange juice

265gr olive oil or other vegetable oil

600gr flour for all uses

15gr sugar powder

1/2 teaspoon baking soda

1/2 teaspoon cinnamon (and a little more if preferable)

1/2 teaspoon cloves powder

25gr melted butter

Orange jest

Walnuts broken in large pieces

Ingredients for the syrup:

500gt water

700gr sugar

1 orange cut in half

2 cinnamon sticks

100gr honey

Preparation:

First prepare the syrup.

  1. In a pot boil for 1min the water, sugar, orange and cinnamon sticks.
  2. Remove the pot for the fire and add the honey. Let it cool.

Next make the pastries.

  1. In a big bowl mix the liquid ingredients and the butter.
  2. Add the sugar powder and the spices.
  3. Use your hand to mix in the flour slowly. Mix smoothly by hand from the centre towards the outside so the dough doesn’t get too firm (Don’t mix it too much to avoid thickening)
  4. Mold the pastries in small oval shape. Press the cheese grater softly on them to give them texture.
  5. Put them on baking paper and bake them in pre-heated oven for 30min at 180C, until they get a dark golden colour.
  6. As soon as they come out of the oven, while they are still hot, dip them in the syrup. Using a big spoon turn them from both sides for around 1min. Take them out and let them drip the extra syrup.
  7. Put them on a big serving plate and decorate them with the walnuts. Cover with cellophane.

They will be crunchy outside while soft and juicy inside…if not, they’ll still be tasty. Only Greeks would notice the mistake, so just avoid offering them some!

Kourabiedes

Ingredients:

500gr butter in room temperature

300gr vegetable oil, not olive oil (see, we’re not obsessed with it)

vanila extract

1½ cup or 2 cups of sugar powder (depending on how sweet you want them to be)

1 shot of ouzo or tsipouro, if you don’t like the anise taste of ouzo (you can use Koskenkorva instead)

1 teaspoon baking soda

1½ or 2kg soft flour

Preparation:

  1. By hand or with a spoon mix the butter to melt.
  2. Slowly whisk the oil with the butter.
  3. Add the vanilla, baking soda (diluted in some of water), ouzo or tsipouro, sugar.
  4. Add slowly as much flour as you feel is needed so the dough is soft and fluffy.
  5. Roll the dough on the table, a bit thicker than 1 finger.
  6. Use cutters to make shapes (like when you bake cookies). Put them on baking paper leaving space between.
  7. Bake in pre-heated oven for 20min at 180C.
  8. Sprinkle sugar powder on them while they’re still hot (so it will stick on them). Cover with SELOFAN.

They will be soft and easy breaking.

Beware of the powder sugar! Don’t sneeze while eating!!!

Read Full Post »

ΚαλάΧριστούγεννα!

The southern Greece might lack the snow during December but just like  everywhere else Christmas is a time of festivities.

The decorations include a real or plastic Christmas tree. In the past fishermen would decorate their fishing boats in the Christmas spirit. So, it is customary, especially in areas by the sea, to decorate a replica of a boat instead of a tree.

Celebrations

On Christmas Eve, children go door to door singing carols. In the past they were given sweets, nowadays money as well. Most children go in groups of 3 or 4. Younger ones always join the older siblings. The children want to begin ringing doorbells early in the morning. I was already at 7am with my friends at doorsteps. J If you are there early, you get the best treats. At lunch time adults are tired of answering the door. Then you move on relatives hoping for extra pocket money and a snack.

The children accompany their singing with a metal triangle, the hosts usually request more noise, especially early so that the sleeping members of the family also wake up!

A 90’s Greek comedy show gave some ideas on altering the melody of the carols to fit all those answering the door.

Presents

The Greek Santa is called Agios Vasilis. He doesn’t visit the homes on the Christmas days instead he brings the gifts on New Year’s Eve.

The story tells that while he was a bishop of Kesaria, now called Kayseri in Turkey, a general wanted to rob the city. The bishop collected gold and jewellery in order to buy the city’s freedom. But as a miracle the general left and the bishop was left with the treasures. He then decided to hide everything into bread and distribute it to the citizens. This act became a tradition that has lasted until today.

Religious or not, all Greeks bake a sweet bread with one coin inside. After a big feast with the whole family, on midnight of New Year’s Eve the bread is cut into pieces, one for each family member. The one to get the coin will have good luck during the new year.

Read more about Greek flavours for Christmas tomorrow!

Read Full Post »

Luukku 18. Joulua Oulusa

Hyvvää joulunalusaikaa ja tervetulua Ouluun!

Jos nää oot ensimmäistä kertaa täälä nii ehkä kannattaa mennä ekana tervehtimmään toripolliisia torila. Viima saattaa vähän käyä mereltä, joten muista pukkeutua lämpimästi! Joulupäivänä tullee täyteen kakskytäviis vuotta toripolliisin palijastuksesta, joten miehen ikkään on seki jo päässy. Jottain ettäistä sukua pingviinillekki asennosta päätellen? Tiiä sitten miten toripolliisi on kärsiny kallioparkin rakentamisesta. Luulis ainaki korvien olevan jo aika kipiät.

Toripoliisi

Torin toisella kulumalla on vierekkäin kaupunginteatteri ja pääkirijasto, joissa järijestettään joulukuussa viiettä kertaa kansainvälinen seiminäyttely. Seiminäyttelyyn on lahajotettu ja lainattu jouluseimiä eri puolilta maalimaa, mutta sinne on voinu myös ilimottaa ihan ittetekemänsä seimen. Tiesikkönä, että jouluseimi on tuttu näky erityisesti Keski-Euroopasa? Siellä voijaan seimen avulla opettaa lapsille joulunajan tarinaa. Oulusa seimiä voit bongata myös kirkoisa ja liikkeijen näyteikkunoisa, oohan valappaana!

Torilta kannattaa jatkaa suoraan Rotuaarille, joka siis tarkottaa kävelykatuva. Siellä ei tarvii autoja väistellä, mutta renoveeraus saattaapi olla käynnissä. Rotuaarilla järjestettään myös joka vuosi perinteinen Tiernapoikakilipalu, johon halukkaat ryhymät voi osallistua. Tiernapojat myös essiintyvät joulun aikaan joka päivä tiernatorila, sinne voipi mennä esitystä kattomaan ihan ilimatteeksi. Ai niin, Ouluahan kututaankin joulun aikaan tiernakaupungiksi. Paska kaupunnia ei kukkaan sillon taho muistela.

Tiernapojat

Tiernapojat: Herodes, Murjaanien kuningas, Knihti, Mänkki

Jos tykkäät käyä rauhottumasa jouluvilskeen alta, niin kannattaa ehottomasti osallistua seurakunnan järjestämmiin Kauneimpiin joululauluihin. Siinä ihan keskustasahan on kaunis Tuomiokirkko, josa näitä lauluja kans järjestettään. Sitte ku tullee näläkä, voi piipahtaa pizzalla eli tuttavallisemmin känkyllä. Näitä känkkypaikkoja tullee kaupungilla vastan pilivin pimmein. Känkyn päälle voit vielä lorrauttaa palijon majoneesia, jos halluut oikeesti syyvä oululaiseen tappaan! Jos haluat kokkeilla (toista) oululaista perinneruokaa nii rössypottua saa ainaki Sokeri-Jussin Kievarista Pikisaaresta ja Kauppahallista. Ite en oo kyllä sitä ennää ala-asteen jäläkeen syöny ja luulen, että monella muullaki on raumoja kysseisestä ruuasta. Kiva kahavila lyhyemmälle pysähykselle on Strada Coffee Torikavulla.

Jos nää tykkäät jääkiekosta nii mee ehottomasti kattomaan Kärppä-matsia. Tännään illalla pääsisit kattomaan Kärppälaumaa ihan paikan päälä Raksilan hornankattilasa. Vastaan luistellee kierojen savolaisten KalaPa. Tämäkin tyyppi taitaa olla kova fani?

Pingy_kärpät

Hyvvää joulua!

Toripolliisin kuva ja Oulun murteen oikoluenta: Heli Puustinen

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: