Luukku 17. Kirjastomies – harvinainen laji

pingviini
Pingyn tutkimuksia, osa 1. Laurea-ammattikorkeakoulu 2012.

Alalla kiertää villejä käsityksiä siitä, millaisia kirjastomiehet ovat. Pukumiehiä kaukana kirjaston arjesta vaiko outoja hiippareita hyllyjen lomissa? Johtajia, nörttejä, hippejä, sivareita, homoja? Siitä päätti pingviinimme tutkimusmatkallaan ottaa selvää ja joulun hengessä paneutua ennakkoluulojen taakse. Tässä haastattelututkimuksen tuloksia.

Mies tilastojen ja tiskin takana

Tilastokeskuksen mukaan työllinen työvoima kirjasto- arkisto- ja museoalalla jakautui seuraavasti:

  • miehiä 18,9%
  • naisia 83,1% (Tilastokeskus 2007).

Stereotypioita ja lasihissejä

old man librarian picMiksi miehiä on niin vähän alalla? Tähän löytyy vastaus historiasta. Suomen kansankirjastoliikkeen aikana 1800-luvulla kirjastonhoitajana toimi usein sen perustajamies, pappi, opettaja tai säätyläinen. Yhteistä kirjastomiehille oli se, että oppineisuus ja maine oli hankittu muualta ja kirjasto oli sivistynyt harrastus ja ikäänkuin osaamisen yhteiskunnallisesti arvostettu sivutuote.

Ala alkoi naisvaltaistua vasta 1900-luvun puolella, kun kirjastoja perustettiin ammattimaiseen tapaan jaPietari_kortistojaii kirjastokoulutusta organisoitiin. Kirjastonhoitoa pidettiin oppineille säätyläisnaisille sopivana alana aikana, jolloin naisen oli muuten hankala tehdä akateemista uraa. Asetelma kääntyi siis päälaelleen. Ajan henkeä kuvaa seuraava lainaus 1900-luvun alun Kirjastolehdestä:

Ei joka mies ole luotu kirjastonhoitajaksi. Useammin ovat naiset siihen sopivia, koska heillä on enemmän sitä uskollista ahkeruutta, kärsivällistä uhrautuvuutta, lämmintä ystävällisyyttä niin kirjoja kuin kirjojen käyttäjiä kohtaan, jota kirjastotoimi vaatii. (Voionmaa 1908)

Kirjastomies oli vuosikymmeniä outolintu. Amerikkalaisessa tutkimuksessa 90-luvun alussa todettiin, että yleisin stereotypia kirjastoalan miespuolisista työntekijöistä oli se, että he olivat homoja (yli 80%  haastatelluista mainitsi tämän stereotypian) (Carmichael, 1992). Nykyisin Suomessa yleisin stereotypia kirjastomiehestä taitaa olla sivari, musiikkikirjastonhoitaja tai kirjastoauton hoitaja. Elisa Saariketun gradussa (2012) miestyöntekijöistä kirjastoissa haastettelussa miehet kertoivat saavansa tämänsuuntaista kommenttia:

”Ensimmäiset viisi vuotta kysyttiin olenko sivari.”
”Pääsitkö töihin sivarin kautta?”
”Osa asiakkaista kuvittelee, että olen sivari, vaikka olen vakituinen.” (Saarikettu 2012: 53)

Harri Oksasen (Helsingin kaupunginkirjaston tietotekniikkayksiköstä) oivaltavissa kirjastosarjakuvissa on miesnäkökulmaa. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastosarjakuva/


Sankarimiehet in action

1980-luvulta lähtien asetelma alkoi taas kääntyä uuteen suuntaan, kun kortistoja vietiin sähköiseen muotoon ja tietokantaosaaminen, olibrarianhjelmointi ja graafiset taidot tulivat tarpeelliseksi kirjastossa. Teknisten ja graafisten taitojen tarve nosti myös palkkausta ja alan arvostusta ja näistä osaajista – usein miehistä – tuli elintärkeitä. Open Source -liike ja taistelu kansalaisen oikeudesta tietoon tiukkenevien tekijänoikeuksien viidakossa sekä tuen hakeminen pirattipuolueesta on muuttanut käsityksiä kirjastomiehistä.

Jotakin asennemuutoksesta kertoo myös elokuva Librarian (2004), jossa Indiana Jones -tyylinen kirjastonhoitaja taistelee yliluonnollisia hahmoja vastaan niin esihistoriassa kuin nykypäivänä.

***************

Kirjastomiehen haastattelu

”Missä kirjastomiehiä näkee oikeasti?”, miettii pingy. Laureassa on yksi miespuolinen informaatikko, Hannu. Tuumasta toimeen ja haastattelemaan tätä harvinaista yksilöä.

Mitä teet kirjastossa?

Hoidan kirjastotietokantaa OPACia, aineistoportaalia Nelliä ja viime aikoina olen perehtynyt e-kirjojen hankintamalleihin. Näin pienessä kirjastossa pääsee myös käytännön hommiin eli teen myös asiakaspalvelua, ohjausta ja hankintaa.

Miltä tuntuu olla työporukan ainoa mies? Mitä mieltä olet stereotypioista?

Taustani on sekä kirjallisuustieteessä että puulaakijalkapallossa. Armeijan käynyt mies. Tietysti olisi parempi, jos työporukan jako olisi fifty-sixty, mutta otetaan ihmiset ihmisinä. En ole  kohdannut seksuaalista häirintää, mutta saunaillat ovat harmillisen yksinäisiä 🙂

Pingy ja kirjastomies jäävät yhdessä lukemaan kirjaa – mistä muustakaan kuin naisista. ”Ehkä olemme samaa lajia, ulkomuodon erilaisuudesta huolimatta”, tuumii Pingviini.

***********

Lähteet:

Carmichael Jr., J. V. (1994). Gender issues in the workplace: Male librarians tell their side. American Libraries, 25(3), 227.

Luoma, Kaisa (2011): Työvoiman määrällinen ja laadullinen tarve kirjastoalalla 2008-2010. Helsingin yliopiston kirjasto, Helsinki. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/26532/luoma_tyovoimantarvekirjastoalalla_2011.pdf?sequence=1

Saarikettu, Elisa (2012): Miestyöntekijät yleisissä kirjastoissa – Miesten kokemuksia ja näkemyksiä kirjastossa toimimisesta. Pro Gradu. Tampereen yliopisto, Tampere. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu05950.pdf

Voionmaa, Väinö (1908): Nuorisoseura- ja kansankirjastokysymys. Kirjastolehti 1908: 4, s. 94.


One thought on “Luukku 17. Kirjastomies – harvinainen laji

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s