Informaatiolukutaitoa Istanbulissa

Paikallinen ruokapaikka

Ensimmäinen European Conference on Information Literacy (ECIL)  järjestettiin 22-25.10.2013 Istanbulissa. Nimestään huolimatta osallistujia oli ympäri maailmaa: 367 delegaattia 59 maasta. Suomen ammattikorkeakoulukirjastoja edusti kaksi Laurealaista  ja kaksi kollegaa Metropoliasta. Pystyimme sukkuloimaan noin 250 esityksen tarjonnassa ja jakamaan kuulemaamme. Vaihtoehtoja oli runsaasti lyhyistä arjen toteutuksista väitöskirjaa kirjoittavien esityksiin. Laurea-kirjaston  best practice-kategorian esitys ’Tools for evaluating IL-teaching at Grassroots Level’  kertoi  systemaattisesta arviointitiedon keruusta ja sen hyödyntämisestä.

konferenssiTurkkilainen ja kroatialainen yliopisto vastasivat paikallisista järjestelyistä. Taustalla vaikuttivat UNESCO ja IFLA.  Molemmissa informaatiolukutaito (IL), tai kuten konferenssissa tuotiin vahvasti esille, media- ja informaatiolukutaito (MIL) ovat kehittämiskohteina. UNESCOn  ’Information for all Programme (IFAP)’ on sisällyttänyt  media- ja informaatiolukutaidon edistämisen yhdeksi päätavoitteekseen.  IFLA on tehnyt suositukset MILstä vuonna 2011. Ja vuotta myöhemmin IFLAn ja UNESCOn tukemassa kansainvälisessä konferenssissa syntyi  ’The Moscow Declaration on Media and Information Literacy’.

Debattia käydään varmasti jatkossa termeistä ja sisällöistä. Olemme tilanteessa, että uusi määrittely ja sateenvarjomainen kattokäsite ovat tarpeen. Esitetyn arvion mukaan tämän konferenssin ohjelmasta löytyi noin 50 erilaista lukutaitolajia, joista monet IL:n erilaisia muotoja, esimerkiksi digitaalinen-, visuaalinen-, peli-, mobiili-, kriittinen-, työelämän- ja terveystiedonlukutaito.

Pääpuhuja  Paul G. Zurkowski , iäkäs herrasmies joka ensimmäisenä esitteli informaatiolukutaidon käsitteen vuonna 1974, vertasi nykyistä tilannetta P. Zurkowski40 vuoden takaiseen. Tuolloin tarjolla oli uusia tietotuotteita, kuten tietokoneita, mutta osaaminen niiden käyttöön puuttui.  Ihmisillä on jälleen arjessa uudenlaista tekniikkaa ja uusia palveluita, mutta osaaminen niiden hyödyntämiseen informaatiotulvassa on puutteellista.  Zurkowski uskoo, että kirjastoista löytyy samanlaista intoa kuin aikaisemmin tarttua haasteeseen edistää (M)ILin osaamista, koska se on tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytys.

Konferenssissa oli myös muita nimekkäitä kutsuttuja puhujia, mm. Christine Bruce kertoi kokemuksellisesta IL:stä,  Sheila Webber pureutui  IL:n  tilannesidonnaisuuteen ja  Annemare Loyd käsitteli IL:a työpaikoilla.

Esitykset arjen kokeiluista ja kokemuksista olivat antoisia. Useat käsittelivät verkko-opetusta. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen yksittäisten kokeilujen sijaan. Myönteistä näin mobiilioppimisen aikakautena on, että verkko-opetus on todettu yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen luokkahuoneopetus. Ja jos oppiminen tapahtuu pelin avulla, niin ollaan ajan hermoilla.

Kadir Has yo

Kadir Has yliopisto

Vierailimme yksityisellä Kadir Has yliopistolla suomalaisittain kesäisenä +20c aamupäivänä.  Isäntämme oli yliopiston tietokeskuksen johtaja Ertugrul Cimen. Hän esitteli meille upeaa rakennuskompleksia, jossa oli yhdistelty uutta ja vanhaa. Informaatiokeskus oli vanhassa tupakkatehtaassa. Yliopiston kellarikerroksessa on museo, jonka sisällä on 1000-luvun bysanttilainen vedenottamo. Museoon voi kurkistella seisomalla pohjakerroksen lasilattialla. Vuonna 2003 yliopisto voitti EU:n palkinnon Europa Nostra Award  historiallisen perinnekohteen hienosta restauroinnista.

Sininen MoskeijaTiukasta ohjelmasta huolimatta ehdimme aistia Istanbulin tunnelmaa. Yhtenä iltana risteilimme konferenssiväen kanssa Bosporin salmella valojen tuikkiessa Euroopassa ja Aasiassa. Toisena iltana kävelimme Taksimin aukiolle ja yritimme sulautua ostoskadun väenpaljouteen. Vierailimme sulttaanin Topkapi- palatsissa ja viereisissä Sinisessä moskeijassa sekä Hagia Sofiassa. Mosaiikkien värit ja kuviot olivat äärettömän kauniita.Topkapi palatsi

Liikenne toi oman haasteensa. Taksimatka oli aina kokemus, kun liikenne näytti vyöryvän syliin joka suunnalta. Kaduille ja julkisiin kulkuneuvoihin riitti väkeä tässä noin 15 miljoonan asukkaan kaupungissa. Kaoottisuudestaan huolimatta kaupunki toimii, istanbulilaisilla on todellista ympäristön informaatiolukutaitoa!

Kokemusten, muistikuvien, muistiinpanojen ja uusien tuttavuuksien lisäksi konferenssista jäi 295 sivuinen abstraktijulkaisu esityksistä, ideapankki  IL/MIL-opetuksen kehittämiseksi.  Suosittelen osallistumaan ensi vuoden lokakuussa Dubrovnikissa seuraavaan ECIL-konferenssiin.

Abstracts

Kuvat: Kaisa Puttonen


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s