Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for helmikuu 2015

Kirjasto- ja tietopalveluiden maailmanlaajuisen kattojärjestön IFLAn trendiraportti julkistetiin Signaporen vuosikonferenssissa 2013. Tiivistetyt pääkohdat löytyvät konferenssista kertovasta blogista.

logo-ifla-trendsVuosi sitten, 7.2.2014, järjestettiin IFLAn presidentin Sinikka Sipilän ensimmäinen trendiaiheinen keskustelutilaisuus raportin pohjalta. Tilaisuudessa suomennos  luovutettiin eduskunnan sivistysvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajille. Päivän ohjelmassa todettiin:

”IFLA on käynnistänyt maailmanlaajuisen keskusteluprosessin, jolla pyritään luotaamaan kehittyvää informaatioympäristöä ja kirjastojen tehtävää ja vastuita uudessa digitaalisessa informaatioympäristössä.”

Kuluvan vuoden aikana trendiraportti on otettu työvälineeksi kirjastoissa ympäri maailman. Useiden maiden kokemuksia kuultiin 9.2. Sipilän toisessa trendien keskustelutilaisuudessa   ’Ahead of the Curve, recognizing and reacting to growing trends’. Yleisesti todettiin, että trendiraportti on ollut tervetullut työkalu kirjastoille.

Pääsihteeri Jennefer Nicholson muistutti Key Note –puheenvuorossaan, että trendiraportti on tuotettu yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa ja materiaalia löytyy hyödynnettäväksi ruohonjuuritasolla IFLAn verkkosivuilta.

trend-1-headRuotsalainen Anna Hällgren aloitti maakohtaiset katsaukset. Hän herätti ajattelemaan ympäristön muutoksia ja valmiuksiamme muuttua niiden mukana. Puheenvuoro  ”Are libraries and librarians ready for the big change, for the future?”  paljasti, että muutokseen sopeutuminen ei käy käden käänteessä: aivojen pitää ajatella 10 000 kertaa uutta asiaa ennenkuin hyväksyy sen.  Itävaltalainen Gerald Leitner käsitteli e-kirjojen globalisoituvia markkinoita, kirjastojen e-kirjatarjontaa ja lainausta. Hän kysyi, miten kirjasto voi kilpailla Amazonin kanssa, jolta saa 9.90$ hintaan 600 000 e-kirjaa Kindle-lukulaitteeseen, ja markkinat ovat laajentumassa eri kielialueille.

Italialaiselta Anna Maria Tammarolta saimme kuulla talouden vaikutuksesta kirjastojen toimintaan. Virossa trendejä on työstetty käytännön toimenpiteiksi työryhmässä, jossa oli edustajia eri kirjastosektoreilta, informaatiotutkimuksen tieteenalalta ja vastavalmistuneita opiskelijoita.  Veronika Raudsepp Linnupuun mukaan trendiraportti oli antanut sysäyksen aloittaa konkreettinen valtakunnantasoinen työ kirjastojen imagon muuttamiseksi. Charlotte C. Pedersen käsitteli Tanskassa järjestettyä kansallista konferenssia, jossa erityisesti trendi koskien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa puhututti. Pirkko Lindeberg Tampereen kaupunginkirjastolta kertoi esimerkkejä raportin käsittelystä Suomessa.

Iltapäivän paneelissa Tuija Aalto YLE:stä, Anu Valtonen Rovaniemen yliopistosta ja IT:alan asiantuntija Petteri Järvinen keskustelivat millaisessa infomraatioympäristössä elämme tulevaisuudessa.

Petteri Järvinen piti huomioillaan yleisön hereillä lounaan jälkeen. Hänen mielestään meillä on informaatiomössöä ilman arvoa.  Informaation määrä kasvaa nopeasti, tiedon määrä vain hitaasti –  se menee jopa taaksepäin. Kuvallinen informaatio on menettänyt arvonsa ja ylitarjonta on johtanut jopa siihen, että meillä on yhä vähemmän kuvia, joilla on oikea merkitys. Elämme informaation reaaliaikaisuuden harhassa, arvokas tieto ei välttämättä ole reaaliaikaista. Eikö riitä, että meillä on Google ja Wikipedia? Jotta osaisimme kysyä, meidän täytyy tietää mitä kysyä. Jos ei tiedä mitään, ei osaa kysyä. Kirjastot tarjoavat perustietoa, jonka varassa ihmiset osaavat kysyä. Järvinen heitti ilmaan ajatuksen, että myydäänkö kirjaston tietoja joskus toiminnan rahoittamiseksi.

Trends_Education

Anu Valtonen toi alkupuheenvuorossa esille, että oletamme opiskelijan pääsyn tietoon tarkoittavan, että kaikki on kunnossa. Hänen mukaansa tämä ei pidä paikkaansa, koska tarvitaan kriittistä lukutaitoa ja kykyä analysoida informaatiota. Kuvallisesta informaatiosta hän totesi, että kieltä käännetään, mutta entä kuvien kääntäminen kulttuurista toiseen, mitä se merkitsee tulkinnalle. Tuija Aalto tähdensi keskustelussa mediakasvatusta sekä taitoa arvottaa ja seuloa tietoa. Keskustelussa pohdittiin myös, tyhmentääkö verkko meitä. Verkko tarjoaa meille sellaista informaatiota, mitä hakukone olettaa että haluamme. Kirjastoja tarvitaan, koska ne tarjoavat eri näkökulmia infokuplan välttämiseksi. Kirjastosta saa sitäkin tietoa mitä ei ole etsimässä.

Päivä oli antoisa, ja suosittelen tallenteiden katsomista Kirjastokaistan sivuilta.

Read Full Post »

Helmikuu. Joulu(loma)sta muisto vain ja kesään vielä matkaa. Arkea sen sijaan tuntuu piisaavaan. Siinäkin on hetkensä. Tähän koottu taas muutamia asiakaskohtaamisia luettavaksi esimerkiksi kahvin ja laskiaispullan kyytipoikana.

Anteeksipyyntö uusille opiskelijoille…

Asiakas 1 saatuaan kirjastokortin: Olipa helppoa.
Kirjastolainen: Juu, eikä tehnyt kipeää.

Asiakas 2 lainattuaan Hyvinkäällä RFID-automaatilla: Olipa helppoa.
Kirjastolainen: Juu, eikä vain yhtä kirjaa kannata lainatakaan, kun pinossa menee aina samalla monta kerralla.

…Vastaavia mukahauskoja hokemia ja kuluneita puujalkoja tulette kuulemaan koko opiskeluajan, sori!

 

Automaatti ja pärstäkerroin, #eiku 😉

Asiakas 1 noutaa varaustaan. Kirjastolainen antaa kirjan ja ohjeistaa: Lainaa se tuosta automaatista.
Myös asiakas 2 hakee ihan edellisen peesissä varaamaansa teosta ja ojentaa jo valmiiksi kättään: Voin ottaa itse automaatista.
Kirjastolainen vetäytyy torjuvasti taaksepäin: Ei, ei, lainaan sen tästä tiskistä.

Tässä epäjohdonmukaiselta vaikuttavassa palvelukäyttäytymisessä ei ole kyse pärstäkertoimesta vaan Laurean eri yksikkökirjastojen kirjat toimivat (vielä) eri tavalla: ne missä ei ole RFID-tarroja on Hyvinkäällä lainattava tiskistä. Ei siis mitään henkilökohtaista.

 

Kuka, mitä, häh?!

Asiakas: Muistatko ulkoa Rousseaun kasvatusteoriasta jotain hyvää kirjaa?
Kirjastolainen: En osaa edes kirjoittaa/lausua Rousseau. [Etunimensä #muuten Jean-Jacques.]

Asiakas: En jaksa mennä nettiin uusimaan…
Kirjastolainen: Jaa-a, jaksankohan määkään uusia sitä tässä tiskissä… [No jaksoin sitten kumminkin.]

 

Ihan pihalla myös työhuoneen puolella

Kirjastolainen 1: Muistatko…?
Kirjastolainen 2: En…
Kirjastolainen 1: Olikohan se…?
Kirjastolainen 2: Ehkä tai sitten ei. Pitää tarkistaa…
Kirjastolainen 1: Mutta entäs…?
Kirjastolainen 2: Tämä ei etene. Lopetetaan koko arvailukeskustelu ja aloitetaan toiste ihan alusta.

 

Serendipity

Hyllyjen välissä vapaamuotoisesti vaeltelu ja kirjojen katselu on ihan sallittua, vaikka kirjastohenkilökunta sitkeästi kävisikin kysymässä etsitkö jotain tiettyä. Kyseinen hakumetodi tunnetaan hienommin termillä serendipity (suomeksi onnekas sattuma).

Kirjastolaiselle saa myös sanoa ei/en ota nyt/en ota enempää. On hyvä jos asiakas tuntee rajansa, kirjastolaisella on tapana etsiä ja kaupata vielä ainakin yhtä. Ammattityrkky. Siis tähänkin sekakäyttömuistutus: painettujen kirjojen lisäksi e-kirjat!

 

Kiusallisen mukavia asiakkaita

Mää: Saa meitä/kirjastoa käyttää valmistumisen jälkeenkin.
Asiakas: Sanoitko sää, että saa meiltä valmistuakin…?

Erityistykkäykset ja -kiitokset myös purkkaa tarjonneille ja suklaalla lahjoneille asiakkaille!!

Read Full Post »

%d bloggers like this: