Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for maaliskuu 2016

Vettä 3 isoa kannullista viikossa

Miksi kukkia kannattaa kasvattaa kirjastossa? Mitkä kasvit menestyvät helpoimmin? Kirjaston vihervastaava kertoo.

Ihminen kasvattaa koristekasveja puutarhoissa ja huonekasveja sisätiloissa esteettisen mielihyvän tuottamiseksi. Huonekasvien on todettu puhdistavan ilmaa ja niitä on käytetty perinteisesti paljon julkisissa tiloissa. Upeimmat huonekasvit löytyvät vanhoista laitoksista, joissa ne ovat saaneet kotiutua paikalleen ja kasvaa rauhassa vuosikymmeniä. AasinkorvaNykyisen viherbuumin aikana luonnon ja kasvien arvostus on kovassa nousussa ja niiden monipuoliset hyödyt tunnistetaan. Termi ’Green Care’ kattaa esimerkiksi vanhusten luontoterapiahoitoa tai loistaa brändinä lannoitepussin kyljessä. Kasvi kutsuu lähelleen: koskettamaan, silittämään, nyppimään – ja sille voi jopa jutella.
AnopinkieliMeillä Leppävaaran kirjastossa suuret ikkunat ja viereisen metsikön sopivasti taittama auringonvalo takaavat viherkasveille hyvät perusolosuhteet. Talvisaikaan ikkunoiden vieressä on viileämpää kuin muualla sisätiloissa, mistä kasvit myös pitävät. Kesällä auringon lämpö voi käydä liian ankaraksi, joten jätämme kasvit lomien ajaksi sälekaihdinten taakse suojaan paahteelta. Kasvit ovat vähän kuin lapsia: niiden persoonaa pitää kunnioittaa ja ne on hyvä totuttaa säännöllisiin rutiineihin. KaktuksetKoska kasvit eivät kuitenkaan pysty puhumaan, toivovat ne hoitajaltaan erityistä herkkyyttä, yhteistä aallonpituutta, jota myös viherpeukaloksi kutsutaan. Viherpeukalolla varustettu henkilö pystyy reagoimaan kasvien toivomuksiin ja ahdistukseen ennen kuin peruuttamatonta vahinkoa on tapahtunut. Koska oma peukaloni ei erityisesti viherrä, on huonekasveiksemme valikoitunut vain tunnetusti sitkeitä tyyppejä: kultaköynnöksiä, anopinkieliä, anopinhampaita, palmuvehkoja, aasinkorvia, liuska-araalioita, nukkatyräkki ja joukko pikkukaktuksia.Kultaköynnös_ikkunallaKultaköynnökset ovat takuuvarmoja ja vähään tyytyviä lemmikkejäni kirjastossa, jotka rönsyilevät erityisesti teehuoneessa, mutta myös muissa tiloissa. Talvella niistä saa kerätä kellastuneita lehtiä viikoittain, sillä sähkövalo ei korvaa luonnonvaloa ja kasvit ovat kaamoksessa kovilla. Keväällä tarjoilemme tuhdit viherpirtelöt kasviravinnepuikkojen muodossa. Mullanvaihtoon ryhdymme todella harvoin jo pelkästään kasvien koon vuoksi. Tuloksena on sitten runsasta rehotusta jopa niin, että tueksi laitetut sammalpaalut kallistelevat varsien painosta. Teehuoneemme on välillä muistuttanut viidakkoa, kun köynnökset ovat innostuneet kiipeilemään pitkin ikkunalautoja ja seiniäkin. Kultaköynnöksiä omasta takaaKesän jälkeen on ollut tarpeen ottaa sakset käteen ja parturoida kultaköynnökset, mikä ei ole ihan helppo puuha. Varret ovat näet kuin sotkuinen lankavyyhti, josta on kärsivällisesti seurattava toistensa lomitse pujottelevia oksia, ettei vahingossa leikkaa rönsyn juurta poikki. Poikkileikatut oksankärjet laitetaan tietysti veteen juurtumaan, ja kas, pian meillä on monta uutta köynnössukupolvea.Orkideat
Olemme iloisia sinnikkäistä kasveistamme, ja toivotamme niille pitkää ikää. Liikakastelun tai kuivuuden uhallakin. Tekisipä mieli sanoa: olette kultaisia!

Read Full Post »

Miltä arki näyttää kirjaston tiskin takana? Kirjasimme ylös kaiken mitä asiakkaat kirjastosta kysyivät.

Saako teiltä lehtiä leikeltäväksi?

 

Kirjaston asiakaspalvelussa – tuttavallisemmin tiskissä – päivystäessä kertyy hiljaista tietoa siitä mikä asiakkaiden mieliä askarruttaa. Laurea-kirjaston ohjaukseen keskittynyt työryhmä halusi pureutua aiheeseen tarkemmin. Mitä meiltä oikeasti kysytään ja kuinka paljon.

 

Onko tänne oma kirjastokortti vai käykö kaupunginkirjaston?

 

Tiedonkeruu toteutettiin neljänä päivänä syyslukukaudella 2015 kaikissa Laurean seitsemässä kampuskirjastossa. Keruutyötä helpotettiin tekemällä lomake, joka oli jaettu kuuteen osaan. Vähimmillään kysymykset kuitattiin tukkimiehen kirjanpidolla oikean otsikon alle. Mahdollisuuksien mukaan kysymyksiä kirjattiin myös ylös.

Tiedonkeruu_yhteenveto_kuva

Kaikkiaan asiakaskontakteja oli 836. Valtaosa kohtaamisista koski kirjaston arkitoimintoja (59 %). Tähänkö palautettiin? Minulla on sakkoja. Voinko varata toisesta kirjastosta kirjan?

Kirjojen paikantaminen (17 %) oli myös suosittu aihe. Usein se haettu kirja ei vaan osu silmiin, vaikka kuinka hyllyn edessä tepastelee. Tai sitten halutaan tietää mistä löytyvät tutkimusmenetelmäkirjat, kirjanpidon kirjat tai käsikirjat.

 

Miksi täällä on niin hyväkuntoisia poistokirjoja?

 

Kirjastosta kysytään myös opastusta kirjaston tai kampuksen laitteiden käyttöön (6 %). Miksi väritulostus ei onnistu? Voitko auttaa skannaamisessa? Mistä saa isoja kirjaimia monitoimilaitteen sisäänkirjautumisessa?

E-aineistoista (3 %) ei kysytty yhtä paljon kuin käytännön tietotekniikkapulmista. E-kirjojen lataus ja verkkoaineistoihin pääsy kotoa olivat yleisimmät kysymykset.

 

Mistä löytyy opinnäytetyön pohja?

 

Tietopalvelukysymyksiä (5 %) esitettiin mm. henkilöstöjohtamisesta, oppimispeleistä, hoitotyön simulaatiosta ja kilpailija-analyysista.

 

Voinko tehdä tekstiin tällaisen lähdeviittauksen?

 

Sekalaiset kysymykset (10 %) vaihtelivat kirjastohenkilöstön syysloman tiedustelusta nitojan toimintaan. Reijittäjä, muovikassi, kuulokkeet tai opettaja olivat myös hukassa.

 

Onko rajoituksia montako kirjaa voi lainata?

Asiakaspalvelutyö näkyväksi

Keruulla saatiin dokumentoitua paitsi kysytyt asiat, myös ajankäyttöä. Laina- tai kävijäluvut näyttävät vain yhden puolen vilkkaudesta, kun taas asiakaskontaktit – ihmisten välinen vuorovaikutus – kertovat omaa tarinaansa.

Tulokset ovat apuna kirjaston ohjauksen suunnittelussa ja niitä tullaan vertaamaan myös kirjaston chatissa kysyttyihin kysymyksiin. Mielenkiintoista on esimerkiksi verrata kysytäänkö e-aineistoista enemmän chatissa kuin asiakaspalvelussa.

 

Saako ottaa lisää karkkia? (Tarjolla oli Finna-karkkeja) 

Read Full Post »

%d bloggers like this: