Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for huhtikuu 2017

Lukeminen on vaikeaa. Ymmärtäminen on vaikeaa. Muistaminen on vaikeaa. Kirjastossa, Laureassa, elämässä. Kysyminen kuitenkin kannattaa ja yhdessä olemme enemmän.

Vanhana evamkilaisena* (nykyään siis laurealaisena) sitä puhuu välillä vieläkin ELosta, KePosta ja VaPosta** sekä instituuteista (nyk. (paikallis)yksiköistä tai kampuksista). Vielä enemmän sitä on sokeutunut omalle ammattikielelle, kirjastoslangille. Ennen Finnaa meillä oli Laurus. Henkilökunnassa on pari Minnaa. Erja ja Merja menevät harvemmin sekaisin kuin pomo-Hanna ja kollega-Hannu. Syssitoilailut menevät Kirsi-Riitan piikkiin. Osaselitys huonolle kirjastosuomelle on historiallinen englanninkielinen kirjastojärjestelmämme, jossa asiakas on Patron, nide (yksittäinen kirja) Item jne.

Käsikirjalla tarkoitamme suositun ja/tai tärkeän kirjan ihan samansisältöistä versiota, joka on vain sijoitettu käsikirjakokoelmaan. Päivisin kirja on käsin ja (puu)jaloin käytettävissä kirjastossa. Kotilainaan (yöksi tai viikonlopuksi) sen saa kirjastohenkilökunnalta tuntia ennen kirjaston sulkemista tai palveluajan päättymistä.

Lyhytlaina, ent. kurssikirja, ei valitettavasti ole tiivistetty tapaus tenttitarpeeseen vaan kahden viikon laina-ajan kirja, josta yliaikamaksua menee euro per päivä, jos ei muista uusia Finnassa.

Pitkien lainojen sijaan puhutaan Yleiskokoelman kirjoista, joiden laina-aika on kolme viikkoa (20 senttiä päivässä yliaikamaksua). Jää siis paremmin fyrkkaa käydä parillakin pitkällä, vaikkei muistaisikaan uusia. #huonot

 

Kaukolainoista puolestaan puhumme kun tilaamme muista korkeakoulukirjastoista jotain, mitä ei löydy omasta kokoelmastamme.

Lähilainan sijaan toisesta Laurean yksikkökirjastosta tilattua kutsumme kuitenkin sisäiseksi lainaksi, keskenämme lyhyemmin silaksi. Sisäiset lainat kampukselta toiselle kulkevat maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin Hakosen kyydissä ajojärjestyksessä Tikkurila, Hyvinkää, Lohja, Otaniemi, Leppävaara. Hakosta on dementiapäissämme tituleerattu mm. Kovaseksi. Ei nimi kuljetuspalvelua pahenna.

 

Finnan kautta voit varata sen paikan lainassa olevia kirjoja josta noudatkin. Lisää ohjeita Finnassa.

Laurealaiset Haka-kirjautuvat ja lisäävät kerran kirjastokortinnumeron Finnaan. Korvamatona vanhemmilla voi tällöin soida kasarihelmi Avaa hakas.

Automaateilla lainatessa sesam aukene -oletus-PIN on 12345, joka on simppeli vaihtaa henkilökohtaiseksi Finnassa siinä samalla kun sen kortinnumeron sinne tallentaa. Tee se!! #kiitos

 

E-aineistoa ovat vapaasti verkossa tai maksullisissa tietokannoissa olevat elektroniset lehdet ja sähköiset kirjat. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. E-aineistoja voit käyttää esim. tabletilla, mutta e-pillerit, sähköinen resepti ja Omakanta, ovat taas toinen tarina, olipa kerran sote ja sen pituinen se.

  • Laurea-kirjaston hankkimat lisensioidut tietokannat löytyvät Finnasta.
  • Kansainväliset e-artikkelit ovat Finnassa vain yhden klikkauksen päässä: Artikkelihaku.
  • Jos tuntuu, että olet eksyksissä #hymiö, muista alakohtaiset oppaat = Libguides

 

Tällä viikolla sotkimme Laurean PRM:n (Partner Relationship Management system) ja PMG:n (Portfoliohallintaryhmä). Syynä ei ollut PMS.

Hyvää viikonloppua! 🙂

 

 

*EVAMK = Espoon-Vantaan ammattikorkeakoulu; 1.8.2001 lähtien Laurea-ammattikorkeakoulu

**Espoo-Lohja, Keski- ja Pohjois-Uusimaa (Kerava, Järvenpää, Hyvinkää) sekä Vantaa-Porvoo

Read Full Post »

Hyvinkää on satavuotiaan Suomen ikätoveri. Tänä juhlavuonna on vielä normaaliakin enemmän hyviä syitä käydä Hyvinkäällä. Kokosimme tähän Hyvinkään Laurea-kirjaston tärppejä. Juhlavuoden tapahtumia löydät myös Facebookista.

”Pienen pieni veturi  aamulla kerran  hieroi hyvin savuisia silmiään.
Sitten se pihisi ja puhisi ja yski:  Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään!”
Perinteinen (ja itsekin käyttämämme) kulkupeli saapua Hyvinkäälle on juna. Kävelymatkan päässä asemalta on Suomen Rautatiemuseo.

Kesällä pesällä! Urheiluhullujen lisäksi aurinkoisena päivänä pesiskatsomossa viihtyy amatöörimpikin penkkiurheilija.

Hyvinkää tunnetaan myös taiteesta, täällä on Helenenkatu ja Laureassa Helene-sali. Ja löytyypä täältä taiteilijatalot Humala ja Krapula. Hyvinkään taidemuseon juhlanäyttely on nähtävä, eiköhän sieltä jokunen Schjerfbeckin, Sallisen ja Ruokokosken teos löydy.

Juhlavuoden päätapahtumassa kauppatorilla 26. elokuuta esiintyy Jari Sillanpää. Kahvin ja kuohuvan lisäksi voisimme nauttia Jarista livenäkin.

Hyvinkääläisen popikonin Mika Ikosen (XL5:n Mica) myötä tervetuloa Hyvinkäälle!

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.

Read Full Post »

Suomen kirjastolegenda Helle Kannila julkaisi kurssikirjaksi alan opiskelijoille ja virikkeeksi kirjastonhoitajien pohdintoihin Suomen satavuotiskauden puolivälissä teoksen Kirjanvalinnan ongelmia (1967).

Vaikka maailma on muuttunut, ongelmat eivät. Poimimme teoksesta Kannilan oppeja tieteellisille kirjastoille ja kommentoimme niitä tämän päivän näkökulmasta.

Kannila_Kirjanvalinnan_ongelmia

Kylmäverisesti

Kirjastonhoitajan tulee luonnollisesti kunnioittaa kirjoja ainakin yhtä paljon kuin muiden ihmisten, voimmepa koristeellisesti sanoa, että hänen on niitä rakastettava. Mutta ei hänen suinkaan ole syytä kunnioittaa ja rakastaa kaikkia kirjoja, vaan hänen on kylmäverisesti ja asiallisesta valittava, mitä hän muille luettavaksi tarjoaa. (s. 8)

Kirjastossa ei saa olla mitä tahansa painokoneesta lähtenyttä, vaan asiakkaalla on oltava turvallinen tunne siitä, että ensimmäinen valinta on suoritettu. Informaatikot taistelevat tämän asian kanssa aina hankintoja tehdessään.

Valppaasti

Tutkijoiden on yritettävä kirjallisuuden avulla ja opintomatkoilla seurata sitä mitä on jo aikaisemmin selvitetty, ja tässä tieteellisillä kirjastoilla on erityisen tärkeä tehtävä. Kirjaston pitäisi valppaasti, odottelematta käyttäjien toivomuksia, tilata tutkijoille tarpeellisin osa siitä, mitä sen edustaman tieteen alalla maailmassa julkaistaan. (s. 13)

Jokin pieni voi olla vinkki tulevaisuuden suuresta. Mainion avun antavat suuret, kansainväliset tietokannat satoine tuhansine lehtiartikkeleineen. Tietokantojen kalleus vaatii sekin valintaa ja karsintaa, jonka avuksi pitäisi hankkijalla olla laaja tietämys ja näkemystä sekä reippaat otteet. Opintomatkat olisivat kyllä eri kivoja. 😉

Täydellinen sarja

Jotta kaikkien tieteiden ja tiedonalojen piiristä olisi maassa saatavana tärkein ulkomainen tietoaineisto, tieteellisten kirjastojen tulisi muodostaa yhdessä aukoton kokonaisuus, niin että yleiskirjastojen ohella olisi toiminnassa täydellinen sarja erikoiskirjastoja. (s. 14)

Kirjastot, niin yleiset kuin tieteellisetkin, ovat Suomessa toimineet aina yhteistyössä. Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tehneet olemassaolonsa ajan yhteistyötä keskenään ja muiden korkeakoulukirjastojen kanssa.

Alati valppaana!

 

Kirjaston_Suomi100_logo

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

 

Read Full Post »

%d bloggers like this: