Informaatiolukutaito tienhaarassa

European Conference on Information Literacy ECIL 18.-21.9.2017, St Malo Ranska
European Conference on Information Literacy ECIL 18.-21.9.2017, St Malo Ranska

ECIL-konferenssin saleissa ja käytävillä vaihdettiin tiiviisti ajatuksia, mitä informaatiolukutaito (IL) on. Esityksissä vaihtelivat mm. sanat workplace, health, data, financial ja environment IL. Korkeakouluissa vallalla oleva käsitys standardeihin perustuvasta opiskelijan tiedonhankinnan osaamisesta ja sen kehittämisestä sai vahvoja haastajia, kun esiintyjät avasivat näkökulmia uusiin informaatiomaisemiin.

Informaatiolukutaito ilmeni esityksissä niin monella eri tavalla, että on vaikea nähdä käsitteen yhteisiä juuria. Onko tavoitteena parantaa opiskelijan taitoja vai ymmärtää yhteisöjen ja organisaatioiden käytäntöjä vai tunnistaa erilaisuutta yhteiskunnassa? Mikä on ylipäätään totta yhteiskunnassa, jossa käsitykset asioista korvautuvat poliittisilla ja uskonnollisilla uskomuksilla. Yhteistä esityksissä oli usko, että informaatiolukutaidon sisältämät asiat korostuvat nyky-yhteiskunnassa, puhutaan niistä sitten millä käsitteillä tai lähtökohdista hyvänsä.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää ja jäsentää, mistä näkökulmasta informaatiolukutaidosta puhutaan ja sitä tutkitaan. ECILin konferenssin antia olivatkin juuri nämä moninaiset näkökulmat informaatiolukutaitoon.

Konferessikeskus St Malossa, Ranskan luoteisrannikolla Bretagnessa.
Konferessikeskus St Malossa, Ranskan luoteisrannikolla Bretagnessa.

Vuoden 2017 teemana oli työelämän informaatiolukutaito, jota Laureassa on pohdittu ja kokeiltu käytännössä jo usean vuoden ajan. Kaisa Puttosen esitys toikin esiin sen, miten merkittävää on tuntea työelämän työ- ja tietokäytännöt. Näitä on lähdetty analysoimaan mm. haastattelemalla valmistuneita opiskelijoita, jotka ovat työllistyneet eri aloille. Tarkempi käsitys työelämän käytännöistä auttaa kirjastoja välittämään opiskelijoille sitä ymmärrystä, jota he valmistuttuaan tarvitsevat ja voivat työssään hyödyntää.

Konferenssin toinen pääpuhuja Andrew Whitworth määritteli IL:n osuvasti erilaisuuden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Ilman kykyä ymmärtää ajassa ja paikassa olevaa erilaisuutta, on mahdotonta oppia ja tuottaa uutta tietoa sekä työ- ja tietokäytäntöjä. Meidän ei tule auktorisoida omia käsityksiämme hyvästä lukutaidosta, eikä kritiikittä toisintaa vallitsevia käytäntöjä, vaan kohdata ihmiset ja yhteisöt heidän omine arvoineen ja valintoineen sekä auttaa heitä löytämään sopivin ja paras vaihtoehto kuhunkin tilanteeseen ja kontekstiin.

A. Whitworthin mukaan iInformaatiolukutaidossa on kyse erilaisuuden tunnistamisesta ja tunnustamisesta ajassa ja paikassa, jotka ovat oppimisen ja tiedon luomisen mahdollistajia.
A. Whitworthin mukaan informaatiolukutaidossa on kyse erilaisuuden tunnistamisesta ja tunnustamisesta ajassa ja paikassa, jotka ovat oppimisen ja tiedon luomisen mahdollistajia.

Stephane Goldstein käsitteli puheenvuorossaan työelämän muutosta, jossa hän painotti sitä, ettei työ ole enää vakaata ja ennustettavaa, vaan pirstaleista, joustavaa, verkostoitunutta, projektimaista, yrittäjämäistä ja täynnä uudenlaisia mahdollisuuksia. Työhön vaikuttavat informaatiovirratkaan eivät ole enää tiivistettävissä yksinkertaisten kaavioiden ja verkostosuhteiden malleiksi, vaan joka suuntaan pirskahtelevaksi datavarannoksi, jonka ymmärtämisestä, ajantasalla pysymisestä ja hyödyntämisestä työntekijä on yhä enemmän itse vastuussa. Aiemmin organisaatio ja yhteisöt tukivat datan, informaation ja tiedon hallintaa, mutta työn muutoksessa organisaatioiden ja yhteisöjen rakenteet tukevat yhä vähemmän työn tekemistä. Enää ei ole kyse vain ammattiosaamisesta, sen ylläpitämisestä ja uudentamisesta, vaan myös omien oikeuksien ja mahdollisuuksien tiedostamisesta ja vaatimisesta, esimerkiksi nollatuntisopimusten yleistyessä. Goldsteinin mukaan on tärkeää pohtia, minkälaisena informaatiolukutaito näyttäytyy työn uusissa muodoissa.

 

S. Goldstein’in mukaan mm. pirstaleisuus ja moninaisuus lisääntyvät työssä ja työntekijän on yhä haastavampaa hallita työn geneerisiä taitoja.
S. Goldstein’in mukaan mm. pirstaleisuus ja moninaisuus lisääntyvät työssä ja työntekijän on yhä haastavampaa hallita työn geneerisiä taitoja.

Työelämässä on vaikeaa määritellä kriteereitä, joilla informaatiolukutaitoisuus tunnistetaan. Charles Inskipin mukaan monet aiemmin vallalla olleet käsitykset ja määritelmät yksilöiden informaatiolukutaidosta soveltuvat huonosti työelämän konteksteissa. Työelämän informaatiolukutaidon määritelmissä viitataankin esim. yhteisölliseen tietomaisemaan tai -kokemukseen. Esim. Annemaree Lloyd on määritellyt työelämän informaatiolukutaidon seuraavasti:

Information literacy should be defined as the ability to know what there is in a landscape and draw meaning from this through engagement and experience with information.

Inskip esitteli tutkimustuloksia vakuutusalan koulutuksessa opiskelevien ja työelämässä työskentelevien informaatiolukutaitojen erilaisuudesta. Inskip on soveltanut Marc Forsterin hoitotieteen alalla muodostamaa viitekehystä informaatiolukutaidon kokemisesta seitsemän teeman kautta. Inskipin mukaan viitekehys on sovellettavissa eri alojen työelämän informaatiolukutaidon tutkimuksissa. Viitekehys nojautuu Susan Brucen ajatuksiin informoidusta oppimisesta. Forsterin mukaan informaatiolukutaito koetaan

  • itsenäisen ammatillisen kehittymisen prosessina
  • suhteiden ja verkoston kehittämisenä ja ylläpitämisenä (esim. kollegat tai asiakkaat)
  • parhaiden työkäytäntöjen kehittämisen ja soveltamisen välineenä
  • tutkittuun tietoon perustuvan toiminnan ymmärtämisenä ja hyödyntämisenä
  • evidenssien ja informaation keruuseen perustuvien taitojen ja prosessien soveltamisena
  • evidenssien ja informaation keruun taustalla olevien käsitteiden ja periaatteiden ymmärtämisenä
  • hyödyllisten informaatio- ja tietokäsitteiden soveltamisena
C. Inskip esitteli Marc Fosterin muodostaman viitekehyksen työelämän informaatiolukutaitoisuudesta koettuna seitsemän elementin kautta. Viitekehys nojautuu Susan Brucen informoidun oppimisen käsitteeseen.
C. Inskip esitteli Marc Forsterin muodostaman viitekehyksen työelämän informaatiolukutaitoisuudesta koettuna seitsemän elementin kautta. Viitekehys nojautuu Susan Brucen informoidun oppimisen käsitteeseen.

Isto Huvila käsitteli esityksessään lukutaitoisuuden pimeää puolta, lukutaidottomuutta. Hänen mukaansa lukutaidottomuutta on käsitelty tutkimuksissa negatiivisena asiana ja oletusarvona on ollut erilaisin keinoin parantaa lukutaitoa. Informaatiolukutaidottomuus ilmenee työelämässä esim. työtehtävien välttämisenä, esteenä tarkoituksenmukaisille tietokäytännöille, mm. mahdollisuutena välttää tiedon löytämistä, vastaanottamista tai ymmärtämistä, jotka edistävät ja sujuvoittavat työn tekemistä. Työssä voidaan ajautua myös käytäntöihin, jotka eivät ole mielekkäitä tai tehokkaita työtehtävän kannalta. Lukutaidottomuus voidaan Huvilan mukaan ymmärtää työelämän haasteena, mutta myös ns. vaihtoehtoisena lukutaitona, eli yksilön tai yhteisön tietoisena valintana arjen työssä selviytymistä helpottamaan. Yleinen tai tietynlainen lukutaidottomuus muokkaa informaatioympäristöä paremmin arkityöhön soveltuvaksi. Esim. rutiininomainen työkäytäntöjen kopioiminen vähentää informaation käsittelyn tarvetta.

Konferenssin pääpuhuja Bonnie Cheuk maalasi työelämän tietomaisemaa. Hänen mukaansa IL-ohjauksessa käytetty kieli ei ole tuttu työelämässä eikä informaatiolukutaitoa voi sellaisenaan soveltaa ja kehittää työelämässä. On kuitenkin tärkeää osallistua työelämän prosesseihin ja pohtia organisaatioiden strategisia tavoitteita, joista voidaan johtaa Cheukin sanoin maagisia hetkiä, joissa informaatiolukutaito ja työelämän tarpeet kohtaavat. Cheukin mukaan informaatiolukutaito on nivoutunut työn tekemisen prosesseihin ja tilanteisiin, eikä voida määritellä niistä irrallaan. Informaatiolukutaito määrittyy eri tavalla tilanteissa, joissa tavoitteena on esim. työn tehostaminen ja kustannusten vähentäminen kuin jos tavoitteena on vaikuttavuuden tai innovatiivisuuden kasvattaminen. Informaatiolukutaito on erilaista myös tilanteissa, joita voidaan ennakoida ja suunnitella etukäteen, kuin kriisitilanteissa. Cheuk huomautti, että informaatiolukutaitoa on tarkasteltu yksilön näkökulmasta paljon, mutta yhteisön, ja erityisesti organisaation näkökulmasta vähemmän.

Bonnie Cheuk’in kolme informaatiolukutaidon askelmaa – yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmat.
Bonnie Cheuk’in kolme informaatiolukutaidon askelmaa – yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmat.

Konferenssiin loppupäätelmäksi voi ajatella Ola Pilerot’in ajatusta informaatiolukutaidosta erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Olennaista eivät ole hyvät tai huonot taidot, vaan erilaiset tavoitteet ja päämäärät, joihin pääsemiseksi ihmiset kehittävät erilaisia informaatiolukutaitoja. Informaatiolukutaito yksikkömuotoisena käsitteenä on tiehaarassa, kun valittavana ja hallittavana on monia erilaisia informaatiolukutaitoja.

Ola Pilerot’n mukaan ihmiset kehittävät erilaisia informaatiolukutaitoja erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa.
Ola Pilerot’n mukaan ihmiset kehittävät erilaisia informaatiolukutaitoja erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa.

Syvensimme kulttuuri-, ravitsemis- ja ympäristölukutaitoamme St Malon lähellä sijaitsevalla luostarisaarella Mount St Michel’illä, joka on Ranskan kolmanneksi suosituin matkailu- ja Unescon maailmanperintökohde. Saarella sijaitsevat vaikuttavat luostari- ja kylärakennukset, sekä Äiti Poulardin Omeletit. Saarta ympäröivät nousuvesi sekä laskuveden aikaan hiekkamutatasanko, joka voi ulottua aina 20 kilometrin päähän rannasta. Veden vaihteluväli on maailman suurimpia, jopa 14 metriä.

Osterien jumppa- ja rentoutumisharjoituksia Cancalessa
Osterien jumppa- ja rentoutumisharjoituksia Cancalessa

Samaisessa lahdessa elävät osterit, joiden elämään tutustuimme. Huomasimme niistä pidettävän hyvää huolta, niillä oli mm. oma kuntosali jumppa- ja rentoutustuokioineen sekä suihkutiloineen. Ostereiden on tärkeää osata rentoutua ja hallita lihaksiaan pitkienkin kuljetusmatkojen aikana. Kuka matkaa Singaporeen ja kuka New Yorkiin. Paikka jossa vierailimme, käsittelee 2 miljoonaa osteria vuodessa, jotka pakataan 12-50 osterin laatikoihin käsin. Ennen pakkaamista kaksi osteria kalautetaan yhteen, josta kuuluva ääni kertoo, onko osteri hengissä ja matkakelpoinen. Työelämän informaatiolukutaitoa tämänkin.

Informaatiolukutaitoinen yksilö, yhteisö ja yhteiskunta
Informaatiolukutaitoinen yksilö, yhteisö ja yhteiskunta

ECILin konferenssissa vahvistui käsitys informaatiolukutaidon moniulotteisuudesta, mutta mieleen hiipi myös epäilys, onko informaatiolukutaidon erilaisilla ilmenemillä enää yhteisiä tunnistettavia elementtejä. Entäpä kaverisuhteet esim. knowledge mangementiin ja evidence-based practiceen.

Keskeisin ajatus liittyi kuitenkin siihen, ettei informaatiolukutietoisuutta kannata tyrkyttää omilla ehdoilla tuntematta tilannetta tai kontekstia. Parempaan vuorovaikutukseen pääsee tunnistamalla prosesseja ja tavoitteita, joita yksilöllä, yhteisöillä tai yhteiskunnilla on ja edistää niitä informaatiolukutaidon keinoin.

Seuraava ECIL järjestetään Oulussa 24.-27.9.2018.

Hanna Lahtinen

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s