Jatkosodasta karnevalismiin – Itsenäisyyden juhlintaa Suomi 100 -vuonna

Itsenäisyyspäivän ohjelma on totista torvensoittoa: kaksi kynttilää ikkunalla, hautuumaa, ylioppilaiden kynttiläkulkue, veteraanien muistaminen, linnanjuhlat ja Tuntematon. Itsenäisyyspäivää vietetään edelleen talvisodan hengessä. Olisiko lopultakin aika rakentaa uutta sotien muistelusta irrottautuvaa juhlaperinnettä?

Itsenäisyyspäivä kertoo, että Suomi taisteli talvi- tai jatkosodassa. Sama henki näkyy myös Suomi 100 -juhlallisuuksien vietossa: Suomi 100 -hankkeista ylivoimaisesti eniten rahaa käytettiin jatkosodasta kertovaan Tuntematon-elokuvan kolmanteen filmatisointiin.  Onko suomalaisen itsenäisyyden keskeisin asia myös tänään jatkosota?

Suomen_lippu

Toki toisen maailmansodan tapahtumat olivat tärkeitä Suomen itsenäisyydelle, jos ajattelee vaihtoehtona miehitystä Baltian tapaan, se on selvä. Tosin tärkeä on ollut moni muukin vaihe maamme historiassa. Muita kriittisiä kausia Suomen historiassa itsenäisyyspäivänä ei niinkään muistella, kuten:

  • Suomen itsenäistyminen 1917
  • Sisällissota ja Neuvostoliiton miehityksen uhka 1918
  • 30-luvun kyyditykset ja oikeistoterrorismi
  • Vaaran vuodet ja miehityksen uhka 1944–1948
  • Yöpakkaset 1958–1959
  • Noottikriisi 1961
  • ETYK 1973 ja 1975 ja liennytys

Sodan hehkuttamisen Venäjän voitonpäivän tapaan vielä ymmärtäisi, jos sota olisi varsinaisesti voitettu, mutta Suomi ei ollut liittoutuneiden puolella. Itsenäisyyspäivänä unohdetaan Saksa-yhteydet, veteraanien sotatrauma ja sen siirtyminen suvussa eteenpäin.

Sodasta on aikaa yli 70 vuotta ja veteraanien sukupolvi on kuollut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Olisiko aika siirtää itsenäisyyspäivän pääpaino pois sota-aikojen muistelusta suomalaisuuden juhlintaan?

Monessa maassa kansallispäivän vietto on karnevaali. Vierailimme kollegan kanssa toukokuussa Oslossa. Koko kaupunki oli karnevaalin vallassa: Keskustan läpi kulki koulujen soittokuntien kulkue, ihmiset olivat pukeutuneita kansallispukuihin ja heiluttivat Norjan lippuja käsissään. Norjan lippuja! Keskusta oli täynnä kojuja, joista sai perinneruokia ja juomia. Illalla nuoret siirtyivät ravintoloihin juhlimaan kansallispuvuissa itsenäisyyttä.

Kansallispäivän vietossa ilahdutti erityisesti lippujen heiluttelu ja juhlan jatkuminen vapaamuotoisena ravintoloissa kansallispuvuissa, ilman pönötystä ja sotien muistelua. Meillä lippuja heiluttevat lähinnä rautasaappaiset nationalistit.

Kunpa Aleksin täyttäisi joulukuussa iloinen kulkue, joka heiluttaisi lippuja – Sankarihaudoilta lähtevän hartaan ylioppilaiden kulkueen sijaan! Kunpa itsenäisyyttä juhlittaisiin riehakkaasti tanssien ja maljoja kohotellen. Ja kunpa Suomen lippu ja leijona otettaisiin takaisin tavallisten ihmisteen käyttöön nationalisteilta.

Suomalaisuuden juhlinta rinnastuu usein nationalismiin. Suomalaisuudesta uskalletaan puhua usein vain sotien yhteydessä tai sitten negatiivisessa mielessä: suomalainen on tankeroenglantia puhuva juntti. Suomalaisuuden positiivisia puolia täytyy voida juhlia ilman, että se sulkisi pois erilaisia ihmisiä, tarkoittaisi rasismia tai umpimielisyyttä.

Työkaveri kertoi anekdootin viime vuoden itsenäisyyspäivän vietostaan. Hän oli lapsilta kysynyt, miten Suomen juhlaa pitäisi viettää. Lasten vastaus oli:

Suomen syntymäpäivänä pitää tehdä iso synttärikakku!

Niin kirjastonhoitajan perheessä itsenäisyyspäivää vietettiin kuin jonkun lapsista syntymäpäivää.

Voisivatko kirjastot olla rakentamassa karnevalistista itsenäisyyden juhlintaa?

Kirjaston_Suomi100_logoLaurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.

One thought on “Jatkosodasta karnevalismiin – Itsenäisyyden juhlintaa Suomi 100 -vuonna

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s