Tulevaisuuslukutaito

Medialukutaito, informaatiolukutaito, visuaalinen lukutaito, monilukutaito, verkkolukutaito ovat tuttuja sanoja. Listaan on nyt tullut allekirjoittaneelle uusi sana – tulevaisuuslukutaito (futures literacy). Se tarkoittaa yksilön henkilökohtaista kykyä hyödyntää tulevaisuutta nykyhetkessä eli henkilökohtaista ennakointitaitoa. Tulevaisuuslukutaito on tarpeen, koska sen avulla suunnistamme alati muuttavassa ja yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä.

unsplash-logoSavannah Boller
Photo by Savannah Boller on Unsplash

Vaikuttaa aikuisten asialta. Mutta ei enää ole. Ensimmäistä kansallista koulujen tulevaisuuspäivää vietettiin 18.4.2018. Nuoret alakouluista lukioihin tutustuivat tulevaisuusajattelun perusteisiin, pohtivat globaaleja ongelmia ja visioivat. Opettajille oli tarjolla eri ikäisille soveltuvaa materiaalia. Tavoitteena oli tutustuttaa nuoret ja lapset tulevaisuusajattelun perusteisiin ja vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen sekä omaan pärjäämiseen. Erityisesti työelämässä taito tulee olemaan tarpeen, koska ns. työura tulee koostumaan useista ammateista, joita ei ole vielä edes olemassa.

Tulevaisuuspäivän aikoihin julkistettiin Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037 – Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Se on 569-sivuinen tietopaketti, jossa mm. listataan 200 tulevaisuuden ammattia. Vuosiluvusta huomaa, että kyse on asioista nyt eikä hamassa tulevaisuudessa. Poimin muutamia: robottiliikenteen vakuutusauditoija, tuotesulauttaja (yhdistää teollisuusyrityksissä suunnittelun ja tuotannon), ruoka-designer, robottiteknikko, tekoälyavustajan valmentaja, peukutusmanageri, valheenpaljastaja ja faktantarkistaja, pilviturvapalvelukonsultti, manipulointietsivä, etiäistyön kouluttaja, e-urheilumanageri, VR-tapahtumakoordinaattori, elämyksellistäjä, kaupunkiviljelijä, AI-kavereiden paimen. Nämä ovat siis esimerkkejä ammateista, joihin opiskelijat piakkoin valmistuvat.

unsplash-logoBud Helisson
Photo by Bud Helisson on Unsplash

Opiskelussa tarvitaan edelleen tietoresursseja ja ohjausta eli tiedon ammattilaisten tuottamia palveluita. Taito löytää luotettavaa, tilanteessa relevanttia tietoa korostuu entisestään. Tietoammattilaisten on osattava ennakoida opiskelijoiden tarpeet ja ymmärrettävä miten asiat yhdistyvät uusilla tavoilla. Opinnäytetyöt tehdään uudenlaisessa työelämäyhteistyössä. Korkeakouluissa hankkeet ja kehittämistyö suuntautuvat sinne mitä toimintaympäristö vaatii. Esimerkiksi kiertotaloudessa tarvittava osaaminen on nyt yhä tärkeämpää.

Pian korkeakouluopiskelijat ovat tottuneet jo kouluaikana selvittämään monialaisia ilmiöitä yhteisöllisesti ja ennakoimaan. Verkkotyövälineet ovat heille itsestäänselvyys. Elinikäisen oppimisen myötä opiskelijoiden kirjo monimuotoistuu. Oppimisympäristöt ja koulutuskokonaisuudet tulevat olemaan erilaisia kuin nyt. Tietoon liittyvien palveluiden on vastattava tarpeisiin. Kuten tutkijat toteavat: me kaikki tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa.

Lähteet:

Laura Pouru, Otto Tähkäpää. Me kaikki tarvitsemme tulevaisuuslukutaitoa. Sitra https://www.sitra.fi/blogit/kaikki-tarvitsemme-tulevaisuuslukutaitoa/

Tatu Leinonen. Koulujen tulevaisuuspäivää vietetään ensimmäistä kertaa 18.4.2018. Sitra https://www.sitra.fi/artikkelit/koulujen-tulevaisuuspaivaa-vietetaan-ensimmaista-kertaa-18-4-2018/

Jenni Frilander. Raportti: 20 suurta muutosta ja yli 200 tulevaisuuden työtä – Mikä on sinun uusi ammattisi. Yle.fi https://yle.fi/uutiset/3-10156148

Kirjoittaja: Kaisariitta


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.