Kaupungistuminen – toimintaympäristöön vaikuttava megatrendi

Kehittämispäivää vietettiin Kallion korttelin kokous- ja kongressikeskuksessa

Laurean kirjasto- ja julkaisupalvelujen henkilöstön syyslukukausi alkoi 13.8.2018 yhteisellä päivällä, jonka teemaksi oli valittu kaupungistuminen. Aiheeseen johdattelivat Helsingin kaupunginkanslian tilasto- ja tietopalvelupäällikkö Ari Jaakola kertomalla kaupunkitiedon lähteistä sekä koordinaattori Mia Puttonen ja projektitutkija Meri Norola Helsingin yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutista esittelemällä monipuolista kaupunkitutkimusta.

Helsingin kaupunkitieto tarjoaa julkaisuja, teemasivustoja ja tilastotietokantoja. Lisäksi Jaakola kertoi pääkaupungin avoimen datan palvelusta Helsinki Region Infoshare (HRI). HRI-palvelussa on pääkaupunkiseutua koskevaa julkista dataa, jota voi vapaasti hyödyntää. Tavoitteena on synnyttää uusia palveluja ja liiketoimintaa sekä edistää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Esimerkkejä löytyy sovellusgalleriasta.

Kaupunkitutkimusinstituutti aloitti toimintansa toukokuussa 2018. Se on Suomen ensimmäinen kaupunkitutkimuksen monitieteinen tutkimusyksikkö, jossa kaupunkeihin liittyvien ilmiöiden tutkimuksessa yhdistyy näkökulmia niin sosiologian, maantieteen, kulttuurin, ekologian kuin talouden alalta. Instituutin tutkimus jakautuu kolmeen temaattiseen ryhmään, joita ovat Places, People ja Politics. Esimerkkejä hankkeista.

Tutustuimme tarkemmin kahteen tutkimushankkeeseen, jotka käsittelevät viherympäristön merkitystä kaupungissa. Ensimmäinen, EU-rahoitteinen tutkimushanke GREEN SURGE, tutkii eurooppalaisten pääkaupunkien biokulttuurista monimuotoisuutta. Helsingissä tutkittiin mm. puistojen merkitystä kaupunkilaisten oleskelun tiloina ja kohtaamisen paikkoina. Urbaani keidas -kokeiluhankkeessa puolestaan perehdyttiin urbaaniin ruuantuotantoon ja tilojen uusiokäyttöön. Projekti kokeili ja selvitti yhteisöllisen sisäviljelyn mahdollisuuksia kestävän ja eläväisen kaupungin näkökulmasta. Molemmat tutkimushankkeet ovat Helsingin yliopiston toteuttamia.

Kaupungistuminen on megatrendi. Ihmiset muuttavat kaupunkialueille eli työ- ja markkina-aluille (FUR = functional urban regions), joka on laajempi kuin yksittäinen hallinnollinen kaupunki. YK:n ennustuksen mukaan vuonna 2030 maailman väestöstä 60 % asuu kaupungeissa. Aikaisemmin uudet kaupungit syntyivät vuosisatojen saatossa, nyt ne syntyvät vuosikymmenissä ja kasvavat kooltaan. Miksi näin tapahtuu?

Kasautumisesta on enemmän etua kuin haittaa. Kaupungit houkuttelevat, koska työmarkkinat ja kulutusmahdollisuudet ovat monipuoliset, palvelut lähellä, ihmisten kohtaaminen helpottuu ja liikennejärjestelmät takaavat toimivat yhteydet. Yritykset saavat etua toistensa läheisyydestä ja voivat erikoistua. Koska ihmisten väliset kontaktit lisääntyvät eri yhteyksissä, vuorovaikutus edistää oppimista ja luo ideoita. Korkeakoulukampusten näkökulmasta asiaa pohditaan artikkelissa ’Urbanisoituva yliopistokampus informaalin oppimisen mahdollistajana’. Haittoina pidetään asumiskustannusten nousua, ruuhkaa, päästöjä ja melua.

Emme asu enää teollisissa kaupungeissa vaan hybridikaupungeissa, joiden pääasiallinen tehtävä on muuttunut tuotannosta oppimiseen. Tiloja ei käytetä vain yhteen tarkoitukseen, Roope Mokan sanojen mukaan ”Kaikki on popup-forever”.

Kaupunkeihin kohdistuu voimakas digitalisaatio, mikä edellyttää älykkäiden palveluiden luomista.  Ammattikorkeakouluilla on vankka perinne työelämäyhteistyöstä ja nyt kaupunkiyhteistyötä on monen alan opiskelijoilla. Esimerkiksi Helsingin Kalasatamasta rakennetaan älykästä kaupunginosa, joka on samalla kokeilualusta uudelle. Laurean palvelumuotoilun YAMK-opiskelijat olivat mukana Fiksu Kalasatama Co-designing Wellbeing –hankkeessa. Hankkeesta on kirjoitettu Kehittäjä-lehdessä.

Toimintaympäristössä on vallalla kokeilukulttuuri. Kaupunkisuunnittelussa asukkaat osallistuvat ja heidät osallistetaan kehittämiseen. Suomen kuudella suurimmalla kaupungilla on kestävän kaupunkikehityksen 6Aika-strategia, jossa kaupunkiyhteisö eli kaupunkilaiset, yritykset, tutkimus- ja kehitystoimijat sekä viranomaiset yhdessä kehittävät avoimia ja älykkäitä palveluita. Kaupunkilaisilla on myös omaehtoista toimintaa, esim. ravintolapäivät, jolloin palveluita kehittyy alhaalta ylöspäin. Esimerkkinä kansalaisaktiivisuudesta EUrbanities-hankkeen suomalainen tarina ‘The power of DIY-urbanism: how a group skateboarders changed the city.

Miten kaupungistuminen liittyy korkeakoulukirjastoihin? Ensinnäkin kaupungistumisen ilmiöt vaikuttavat joka alaan pehmeistä koviin tieteisiin ja sen kautta opiskelijoidemme tiedontarpeisiin. Toiseksi opiskeluympäristö muuttuu ja siirtyy yhä enemmän kampuksen ulkopuolelle. Meidän on ymmärrettävä missä ja miten asiakaskuntamme luo uutta ja käyttää tietoa, jotta voimme tukea oppimisprosessia ohjauksella ja tietoresursseilla. Parhaassa tapauksessa olemme itse mukana näissä ympäristöissä. Meidän on myös hahmotettava julkishallinnon yhteistyökumppaneiden toimintaorganisaatio. Tutkimustietoa kunnista löytyy mm. Kunnallisalan kehittämissäätiön ja Kuntaliiton julkaisuista.

Lähteitä:

Seppo Laakso, Heikki A. Loikkanen. Kaupungistuminen – viimeaikainen ilmiö vai pitkänä jatkunut kehityskulku. Kvartti 1/2008
Roope Mokka. Kaikki muuttavat kohta kaupunkiin, mutta kaupungit ne vasta muuttuvatkin. Ikkuna kolumni: Yle.fi 18.4.2018
Anni Jäntti. Tulevaisuuden kunta tutkimuksen näkökulmasta. Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. esitys 24.11.2017 Utajärvi


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.