ECIL-konferenssissa informaatiolukutaito sai monia merkityksiä

Tänä vuonna informaatiolukutaidon (IL) eri näkökulmia pohdittiin Suomessa, Oulussa. Kuudes ECIL (European Conference on Information Literacy) 24.-27.9.2018 keräsi yhteen 270 osanottajaa 44 maasta. Vieraat saivat kokea niin kirpsakan kuulaan syyssään kuin kunnon syysmyrskyn. Perinteiseen tapaan päivät olivat täynnä esityksiä, nyt painottuen IL:stä tehtyihin tutkimuksiin, mutta sekaan mahtui myös best practice ja pecha kucha –esityksiä. Vuosi 2018 on merkkivuosi Oulun yliopiston informaatiotutkimukselle, kun opetus aloitettiin 30 vuotta sitten.

Kaupungin vastaanotto järjestettiin komeissa puitteissa
Kaupungin vastaanotto järjestettiin komeissa puitteissa

Konferenssin teemana oli arkielämän IL. Esitysten abstraktit on koottu konferenssin verkkosivuilla olevaan Abstracts-kirjaan. Kirjasta saa laajan tuntuman mitä alalla on meneillään sekä käytännön ideoita omaan kehittämistyöhön. Olen itse palannut useasti näihin abstraktikirjoihin. Lisäksi konferenssin vuosittaiselle sivulle on tallennettu esittäjän luvalla esitysten diat päiväkohtaisen ohjelman yhteyteen. Siitä saa lisää syvyyttä, jos jokin abstrakti kiinnostaa.

Mitä jäi erityisesti mieleen Oulun ECIListä? Lukutaito-sanan moninainen käyttö, uudet toteutustavat informaatiolukutaidon opetuksessa ja näkeminen oman kuplan ulkopuolelle.

Informaatiolukutaidon osaamisesta puhutaan yhä enemmän jonkin alan tai asian yhteydessä. Yhdistelmät workplace IL, health IL sekä media literacy ovat jo vakiintuneet. ECIL logoNyt termit liittyivät tarkemmin määritettyyn asiaan ja sana informaatio oli useasti pudotettu pois, kuten esimerkeissä: copyright literacy, data literacy, research data literacy, digital literacy, game literacy, social media literacy, civic literacy/literacies, business literacy, legal literacy, financial literacy.

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata miten informaatiolukutaidon kehysten yleistä sisältöä sovelletaan yhä enemmän kontekstisidonnaisesti. Professori Karen E. Fisherin esityksessä informaatiolukutaitoon kuuluu tiedon luonti, löytäminen, käyttöön saaminen, ymmärtäminen, arviointi, hallinta, käyttö ja jakaminen. Nämä ovat tietoyhteiskunnassa tarvittavaa osaamista. Kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen kertoi uudesta varhaiskasvatussuunnitelmasta, missä monilukutaito on tärkeä. Tulevien opiskelijoidemme kasvatukseen kuuluu pienestä pitäen ”Lyhyesti sanottuna monilukutaito merkitsee mahdollisuutta täysivaltaiseen osallisuuteen ja vastuulliseen osallistumiseen”.

IL-opetusta on toteutettu opiskelijoita innostavilla tavoilla. Suomen hyvistä käytänteistä kuulin Lahden ammattikorkeakoulun esityksessä pakohuone-ideasta ja Itä-Suomen yliopiston käänteisestä opettamisesta (flipped learning). Tekniikan käytöstä esimerkkejä ovat älypuhelinten käyttö lähiopetuksen aikana, belgialaisten tekemä informaatiolukutaidon MOOC-opetuskokonaisuus  ja tanskalaisten kirjaston sekä opiskelijoiden kanssa yhteistyössä tehty sovellus kriittisestä lukutaidosta.  Myös se on avoimesti verkossa ja haettavissa appina.

Sosiaalisen median lehtori Maria Murumaa-Mengel Tarton yliopistosta kertoi tutkimuksestaan, jossa opiskelijat kirjoittivat päiväkirjaa vapaaehtoisen viiden päivän sosiaalisen median lakon aikana. Tutkimus koski ajan merkityksen ja tietokäytänteiden muuttumista. Kokemuksena oli mm. tunne ajan hidastumisesta ja ajan käyttö pohtimiseen.

Pysähdyttävin esitys oli professori Fisherin kerronta työstään kenttätutkijana Za’atarin pakolaisleirillä Syyriassa.  Yhteistyökumppanina on mm. YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR). Käyntejä leirillä on yli 20 neljän vuoden aikana. Tutkimuskohteena ovat pakolaisleirin asukkaiden informaatiomaailmat ja miten niihin vaikuttavat ihmiset, aika ja paikka. Kenttätyön lähtökohta on ”people first, data second”.  Fisherin mukaan informaatiomaailmassa tieto on: tekstiä, graafeja, digitaalista, verbaalista, tunteita, ääniä, tuoksuja, makuja, kosketusta, muistoja, doktriineja, myös pärjäämistä, toivoa ja tulevaisuutta. Minulle jäi mieleen ihmisten kekseliäisyys arjen pulmien ratkaisemisessa ja arjen haltuun ottaminen olosuhteista huolimatta. On hyvä saada edes välähdyksiä, jotka ilmentävät mitä informaatiomaailma voi olla oman itsestäänselvänä pitämän ympäristön sijaan.

Konferenssin anti oli jälleen runsas. Seuraava ECIL järjestetään 2020 Saksassa, Bambergin kaupungissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.