Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘e-kirjat’ Category

Korkeakoulujen elektronisia aineistoja keskitetysti hankkiva FinELib-konsortio keräsi keväällä 2016 korkeakouluopiskelijoiden ja –opettajien kokemuksia e-kurssikirjoista ja niiden käytöstä. Opiskelijoille ja opettajille oli omat erilliset kyselynsä. Kysely oli voimassa 12.1–31.5  ja siihen vastasi 19 Laurean opiskelijaa ja 7 opettajaa. Kiitokset kaikille vastanneille.

Tässä koosteessa esitellään kyselyjen keskeiset tulokset Laureassa ja kommentoidaan esille tulleita käyttäjien kohtaamia e-kirjojen käyttöön liittyneitä ongelmatilanteita.

’Millä laitteella olet lukenut e-kurssikirjoja’ -kysymykseen opiskelijat vastasivat ao. grafiikan mukaisesti.

1-lukulaitteet

Silmiinpistävää on, että suurin osa lukutapahtumista on tapahtunut tietokoneen näytöltä. Syitä sille, miksi lukeminen on tapahtunut tietyllä laitteella, ei kyselyssä kysytty. Mielenkiintoista olisi ollut tietää, koetaanko tietokoneen näytöltä lukeminen toimivammaksi ratkaisuksi esim. joidenkin e-kirjojen huonon skaalautuvuuden vuoksi vai ehkä siksi, että lukemiseen liittyy samanaikainen oman tekstin kirjoittaminen tietokoneella.

Myös opettajat vastasivat samaan kysymykseen vastaavasti. Älypuhelimelta e-kirjoja oli lukenut vain 1 opettaja; tietokoneelta kaikki 7 vastannutta ja tabletilta 5 opettajaa.

 

’Löydän e-kirjat helposti oppilaitokseni kirjaston verkkopalvelusta’ –väittämällä tutkittiin opiskelijoilta e-kirjojen löydettävyyttä. Kirjaston kannalta myönteistä on, että väittämän kanssa oltiin suurimmaksi osaksi samaa mieltä.

2-loydan-helposti

Laurea-kirjaston pyrkimyksenä on että kaikki sen hankkimat e-kirjat olisivat löydettävissä Laurean Finna-palvelun kautta. Käytännössä EBL:ää lukuunottamatta tähän on jo päästykin. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että suurten kansainvälisten kirjapakettien Ebrary ja EBL omat hakuliittymät palauttavat suurempia hakutulosjoukkoja. Tämä johtuu siitä, että Finnassa esim. Ebraryn e-kirjat ovat indeksoituina vain perustietojen (otsikko, tekijä) osalta, kun taas Ebraryn omassa hakuliittymässä haku kohdistuu kirjojen koko tekstiin.

Linkit eri e-kirjapalveluihin löytyvät mm. Laurea-kirjaston alakohtaisista LibGuides-oppaista. 

’Mitä e-kirjapalveluja olet käyttänyt opintoihisi liittyen?’ –kysymyksen kohdalla kaikki kirjaston keskeiset e-kirjapalvelut tulivat opiskelijavastauksissa mainituiksi. Mainintakertojen mukainen järjestys muodostui aika odotetusti seuraavaksi:

  • Ellibs
  • Ebrary
  • Duodecim Oppiportti
  • Talentumin verkkokirjahylly
  • EBL
  • MyiLibrary

 

Ongelmatilanteet

Kyselyyn vastaneet nostivat esiin seuraavanlaisia ongelmia:

”Toisinaan kirjautumisessa on ongelmia” (opiskelija)

Lisensioitujen e-kirjojen lukeminen Laurean verkon ulkopuolella edellyttää Laurean verkkotunnuksilla kirjautumista. Kirjautumissivu on samannäköinen kuin muihin Laurean kirjautumista vaativiin verkkopalveluihin (esim. Optima, Link tai Intra) mentäessä. Jos ainoastaan kirjaston e-kirjapalveluihin kirjautumisessa on ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston palautesähköpostiin library@laurea.fi. Jos kirjautumisongelma liittyy kaikkiin  Laurean palveluihin, tulee ottaa yhteys Laurean HelpDeskiin.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että joidenkin e-kirjapalveluiden tietyt perustoiminnot edellyttävät erillisen palvelun sisäisen tilin luomista. Ebraryn kohdalla kirjojen lataaminen määräajaksi edellyttää vielä toistaiseksi oman Ebrary-tilin luomista. Tähän odottelemme muutosta, ja toiveissa on, että jo vuoden 2016 aikana Ebrary muuttuu ProQuest Ebook Central –nimiseksi palveluksi, jossa ainoa tarvittava kirjautuminen on Laurean verkkotunnuksilla tapahtuva ns. HAKA-kirjautuminen. Myös kotimaisen Ellibs-palvelun suhteen olemme esittäneet toiveen, että erillisistä Ellibs-tileistä pitäisi päästä eroon ja käyttäjän tunnistamiseen riittäisi HAKA-kirjautuminen. Alustavien tietojen mukaan tämä toteutettaisiin niin ikään vuoden 2016 aikana.

 

”En ole varma kuinka käyttää kotoa” (opiskelija)

Kirjaston hankkimat e-kirjat ovat käytettävissä etänä Laurean verkkotunnuksilla kirjautumalla. Finnan hakutuloksista löytyvät linkit vievät etäkäytössä kirjatumissivulle, josta päädytään sitten kyseessä olevan e-kirjapalvelun sivuille.

 

”E-kirjojen download omalle koneelle” (opiskelija)

Kirjastolle lisensioitujen kirjojen lataaminen (download) tarkoittaa määräaikasta lataamista Adobe DRM:ää tukevalla lukualustalle. Finnan yläpalkin kohdasta Ohjeet löytyy E-kirjojen lataamisen ohje, jossa asia on pyritty selvittämään tarkemmin.

 

”Työkone ei anna ladata kirjoja koneelle” (opettaja)

Laurean työkoneelle tehtävien ohjelmistojen (tässä tapauksessa Adobe Digital Editions) asennukseen tarvitaan Laurean IT:n apua.

 

Vähän turhan lyhyitä laina-aikoja” (opettaja)

Tyypillinen laina-aika, joka liittyy kirjan lataamiseen omalle koneelle on 1 tai 2 viikkoa. Se on kieltämättä usein lyhyt aika. Perusteluna on se, että tietyissä tapauksissa laina-aika merkitsee sitä, että kirjan lukuoikeus on kyseisen ajan pois muiden käyttäjien saatavilta. Toisinaan taas tiettyyn kirjaan on hankittu tietty määrä lukuoikeuspäiviä/vuosi. Yhden käyttäjän ei haluta rohmuavan lukuoikeuspäiviä enemmän kuin on tarpeen.

 

”Joskus lisenssien määrä on rajallinen” (opettaja)

Useiden kirjojen kohdalla käyttöoikeuksien määrää on kustantajien toiveista rajoitettu. Tarvittaessa lisenssien määrä voidaan yleensä hankkia rahalla lisää. Kirjasto ottaa mielellään vastaan tähän liittyviä toiveita.

 

Linkin löytäminen ja linkin avaus” (opiskelija)

Finnan hakutuloksissa linkki e-kirjaan on ilmaistu yleensä sanalla Verkkojulkaisuun. Sulkeissa on tavallisesti vielä palvelun nimi esim. Verkkojulkaisuun (Talentum Verkkokirjahylly). Finnan hakutuloslistauksessa linkki on varsin näkyvällä paikalla, mutta kirjan tietuenäytöllä (kirjakohtaisella sivulla) linkin löytäminen saattaa olla hankalampaa. Tietuesivulla linkin paikka on otsikon Internet alla. Epäkohtana järjestelmä pukkaa e-kirjojen saatavuustietoihin tekstin ’Ei tietoa saatavudesta’. Asiaan liittyen on lähetetty kehittämistoive kansalliselle Finna-toimistolle.

 

Esimerkki Finnan tietuesivusta ja e-kirjalinkin paikasta:

3-linkin-paikka

 

”Alleviivaustoiminto toimii, mutta entä sitten kun e-kirjan lainausaika (7 pvää) loppuu ja kurssi on vielä kesken – joudun lataamaan saman kirjan uudelleen, mutta ilman alleviivauksia… Alleviivauksilla on se tarkoitus että voisin niitä hyödyntää kurssin aikana eli palata vain alleviivattuihin kohtiin kun teen oppimistehtäviä.” (opiskelija)

Tämä ongelma koskee tilannetta, kun kirja ladataan Adoben DRM:ää tukevalle lukualustalle. Siihen kirjastolla ei valitettavasti ole tiedossa ratkaisua. Selaimen yli tapahtuvan lukemisen yhteydessä lisätyt kirjanmerkit sen sijaan säilyvät eri e-kirjapalveluissa, kun käyttäjä on kirjautunut palveluun omilla palvelun sisällä luomillaan tunnuksilla.

 

”Teen kirjoihin mielelläni muistiinpanojani tai kiinnitän niihin muistilappuja; en ole keksinyt tähän vielä hyvää tapaa e-kirjojen osalta” (opettaja)

Käytännössä kaikki kirjaston e-kirjapalvelut sallivat huomautusten tekemisen, kun kirjoja luetaan online. Yleisesti ottaen tämä toimii niin, että käyttäjä luo palvelun sisällä omat tunnuksensa ja niillä kirjautumalla pystyy tallentamaan omia merkintöjään. Ladattujen kirjojen kohdalla merkintöjen säilyminen on ongelma, kuten edellisessä kysymyksessä todettiin.

 

 ”Minulla on lukihäiriö joka tekee näytöltä pitkien tekstien lukemisesta todella haastavaa.”

Jos sinulla on lukihäiriö, voit liittyä erikoiskirjasto Celian asiakkaaksi. Celian kautta voit tiedustella kurssikirjojan saatavuutta esim. äänikirjoina. Laurea-kirjaston henkilökunta auttaa sinua Celian asiakkaaksi rekisteröitymisessä ja palvelun käytössä.

 

Tässä vielä kooste kyselyn tulosten keskiarvoista:

Opiskelijat:

4-opiskelijoiden-vastaukset

 

Opettajat:

5-opettajien-vastaukset

Kiitokset kaikille vastaajille, Laurea-kirjasto pyrkii kehittämään e-kirjapalveluitaan tulosten pohjalta.

Lisätty 27.9.2016: FinELibin e-kirjakysely korkeakouluopiskelijoille ja -opettajille. Mikkonen, Paula; Peltonen, Iina. Kansalliskirjasto.

 

Hannu Jokiranta

Read Full Post »

Pitelen käsissäni kirjaa. Ihan arkipäiväinen asia informaatikolle, mutta tällä kertaa kirja on erityinen: Laurea-kirjastolaisten yhteistyönä kirjoittama kirja on juuri valmistunut. E-versio kirjasta ”Tarinoita mahdollisuuksista ja moninaisuudesta. Laurea-kirjaston arkea” löytyy Laurean julkaisuista.


Mikä kirja ja miten tähän on tultu?

Projekti alkoi keväällä 2012, jolloin päätimme kirjoittaa yhteistyönä kirjan kirjaston toiminnasta. Oman työn ja asiantuntijuuden läpinäkyväksi tekeminen, proaktiivinen toiminta tiedon luomis- ja välittämisprosessissa ja kehittävä ote omaan työhön ovat osa Laurea-kirjaston pitkäjänteistä tavoitetyöskentelyä. Laureassa nykyinen kirjastotyö on asiantuntijatyötä, jossa kirjasto on integroitunut osaksi organisaation eri toimintoja. Integroituminen ja roolin muutos on tapahtunut arjessa pikkuhiljaa melkeinpä huomaamatta. Siksi oli syytä tehdä välitilinpäätös ja koota yksiin kansiin millaisten moninaisten asioiden parissa työskentelemme ja millaista osaamista meillä kirjastossa on.  Lisäksi kirja on tyylipuhdas esimerkki siitä, miten kirjasto toteuttaa työssään Laurean pedagogista kehittämispohjaisen oppimisen mallia (LbD-malli, Learning by Developing). Julkaisuprosessista oppii parhaiten kokeilemalla itse ja samalla voi kehittää omaa työtään. Artikkeleiden valmistuttua keräsin kollegoiltani palautetta kirjoittamisesta, ohessa muutamia ajatuksia kirjoittamisesta jälkikäteen.

writing is thinking on paper


Aiheen valinta – mielenkiinnon kohteita ja ajankohtaisuuksia

Jokainen kirjoittaja sai valita kirjoittaako artikkelin itsenäisesti vai yhteistyössä kollegan kanssa. Artikkelin aihe valikoitui oman mielenkiinnon pohjalta, läheltä omaa asiantuntijuutta tai oman työn ongelmakohdista, mitä oli luontevaa kirjoittaa ja pohtia. Esimerkkinä tästä kokemukset uuden e-aineiston hankintamallin haltuunotosta, miten käyttäjäkyselyn tulokset muuntuvat raakadatasta palvelun laadun konkreettiseksi parantamiseksi tai millaista on irrottautua normaalista arkityöstä hetkeksi hanketyöskentelyn pariin. Artikkelien aiheet valikoituivat myös ajankohtaisen luonteensa vuoksi: mikä on ammattikorkeakoulukirjastojen rooli rinnakkaistallentamisessa tai miten Laurea-kirjasto verkostoituu kansainvälisesti.


Kirjoittamisen ongelmakohdat: tyhjän paperin kammo, jumitus ja karaistuminen punakynän jälkeen

Osalla meistä oli kokemusta artikkelien julkaisemisesta ammatillisissa ja tieteellisissä lehdissä, toiset olivat laatineet blogikirjoituksia ja toisille edellisestä kirjoittamiskokemuksesta oli kulunut tovi aikaa. Kirjan tyyli ammatillisena tekstinä antoi enemmän liikkumavaraa kuin tieteellinen kirjoittaminen.

Aloittaminen on aina vaikeinta. Tyhjän paperin kammon koki itse kukin vuoron perään. Sanat sakkasivat mielessä, tekstin jäsentely tuntui haastavalta ja työpöydän siivoaminen tuntui yllättävän tärkeältä just-nyt. Ne asiat, jotka ovat tuttua tutumpia arkipäivisin, olivat yllättävän vaikeita pukea sanoiksi. Toisaalta oman työn ajatteleminen, mutustelu ja palastelu toivat uudenlaista näkemystä ja reflektointia – ja ennen kaikkea uusia ajatuksia. Jumittamisen lisäksi päänvaivaa aiheutti ajanpuute. Meillä oli mahdollisuus muutamaan etätyöpäivään artikkelin kirjoittamiseksi. Käytännössä tekstin muokkautuminen lopulliseen muotoonsa vaati sukkulointitaitoja muiden työtehtävien ja kirjoittamisen välillä.

Kuva: Nic McPhee

Kuva: Nic McPhee

Projektin aikana oppi, että kirjoittaminen edellyttää hyviä istumalihaksia ja tekstin jalostamiseen paneutumista. Työkaveriani lainatakseni: ”Oppi hiomaan ja kirjoittamaan uudelleen ja uudelleen.”  Taitavinkaan kirjoittaja ei tuota valmista tekstiä yhdellä istumalla. Esimerkiksi kollegani oli kirjoittanut konferenssiesityksensä abstraktin 12 kertaa puhtaaksi ennen kuin se oli täyttänyt omat ja arvioitsijoiden vaatimukset.

Palautteessa oli ilahduttavaa kuulla työkavereiltani, että kirjoittamisen pelko väheni projektin aikana ja usko omaan kirjoittamiseen vahvistui. Kävi myös ilmi, että omaa tekstiä oli ensiksi vaikea näyttää muille ja ottaa vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Ensimmäisellä kerralla punakynän tekemät korjausehdotukset oman tekstin seassa aiheuttivat suorastaan hetkittäistä puistatusta. Pian kuitenkin huomasi, että muiden kommentit kantoivat artikkelia eteenpäin.

Lukuisten versioiden ja kirjaston ulkopuolisen vertaisarvioinnin jälkeen oli vielä jäljellä kielentarkistus. Pisteet ja pilkut laitettiin oikeille paikoilleen ja hassut sanajärjestykset korjattiin ojoon. Artikkeli oli valmis.


Toimittajan näkökulmasta: kommentointia, oikolukemista ja fonttikoon viilausta

Roolini kirjan toisena toimittajana opetti minulle paljon kirjoittamisen lisäksi julkaisuprosessista ja ennen kaikkea siitä, miten hienojen ammattilaisten kanssa työskentelen päivittäin. Toisten artikkeleita oikolukiessa ja kommentoidessa näki, kuinka paljon asiantuntijuutta ja osaamista meillä on. Yhteisessä kirjoittamisprojektissa oppi nöyryyttä tekstinsä edessä ja tekemään kompromisseja. Työ opetti minulle, kuinka paljon valmiin kirjan editoimiseen menee aikaa: esimerkiksi ulkoasun suunnitteluun, otsikointiin ja taulukoiden asetteluun. Myötätunto kasvoi ja empatia saavutti uuden tason opiskelijoita kohtaan, jotka painivat opinnäytetöidensä loppuvaiheessa samojen asioiden kanssa.  Meillä oli onni työskennellä läheisessä yhteistyössä julkaisusuunnittelijan kanssa, joka jaksoi tsempata projektin edetessä, ja jolta opimme paljon.


Mitä jäljelle jää?

Kirjastotyön arki on hetkittäin siitä epäkiitollista, että konkreettinen tulos jää useimmiten näkymättömäksi. Onnistumisen hetket ovat muistikuvia hyvistä asiakaskohtaamisista, kiitoksesta kollegalta tai hyvä fiilis opinnäytetyönohjauksen jälkeen. Siispä on palkitsevaa saada oma teksti valmiiksi ja saada käsiinsä jotain konkreettista, johon on antanut panoksensa – julkaistu kirja.

Lopuksi vielä: koska kirjastolaiset rakastavat stereotyyppisesti asioiden määrittely ja kategorisointia, en voi olla sortumatta tähän helmasyntiin. Erään määritelmän mukaan: ”Hiihto, ampumahiihto, pyöräily, kestävyysjuoksu, kävely, suunnistus, hiihtosuunnistus ja triathlon ovat esimerkkejä kestävyyslajeista, joissa niin harjoitus- kuin kilpailusuorituksetkin ovat pääasiassa pitkäkestoisia. Erityisesti pyöräilyssä ja juoksussa tarvitaan kuitenkin myös nopeutta ja kirikykyä.”

Määritelmä pätee muuten tasan tarkkaan kirjan kirjoittamiseen, kokeilkaa vaikka!

Kirja

Read Full Post »

Laurea-kirjasto on aloittanut Ebook Library (EBL)  -nimisen e-kirjapalvelun käytön. Samalla kirjasto kokeilee ensimmäistä kertaa omassa historiassaan ns. PDA-hankintamallia. PDA-hankintamalli (patron driven acquisition) mahdollistaa suuren kirjajoukon esittämisen kirjaston asiakkaille ilman, että kirjasto on maksanut kirjojen näytteille laittamisesta pennin hyrrää. Maksu lankeaa kirjastolle maksettavaksi sitä mukaa kun kirjoja luetaan.


Laurean EBL-kokoelma

Laureassa EBL-tarjonta on aluksi rajoitettu vuoden 2005 jälkeen julkaistuihin englanninkielisiin IT-alan kirjoihin – yhteensä noin 7000:een kirjaan.  Myöhemmin, kun palvelun käytöstä ja budjetin seurannasta on saatu lisää kokemusta, kokoelmaa voidaan mahdollisesti harkita avattavaksi myös muiden laurealaisten aihealueiden osalta. Kaiken kaikkiaan EBL tarjoaa yli 250 000:n kirjan verran luettavaa.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Laurea-kirjaston painettujen kirjanimekkeiden määrä on kokonaisuudessaan noin 50 000,  joista IT-aiheisten kirja-nimekkeiden määrä on noin 2500. Vastaavasti Laurean toistaiseksi suurimman e-kirjapalvelun, Ebraryn, kokonaisnimekemäärä on jonkin verran yli 70 000, joista vuoden 2005 jälkeen julkaistujen IT-kirjojen osuus on n. 750.


Mistä EBL:n kirjat löytyvät ja kuinka palveluun kirjaudutaan

EBL:n kirjoja etsitään ja luetaan palvelun oman hakuliittymän kautta osoitteessa http://www.laurea.eblib.com/patron. Linkki EBL:ään löytyy myös Laurean Nelli-portaalin kautta e-kirjojen ja tietojenkäsittelyn aineistoryhmistä. Yksittäisiä EBL-kirjoja nostetaan myös harkinnan mukaan näkyviin kirjaston omaan kokoelmatietokanta Laurukseen.

Palvelun käyttäminen edellyttää kirjautumista. Kirjautuminen tapahtuu asiakkaan omilla Laurean verkkotunnuksilla. Kirjautuminen vaaditaan, olipa asiakas Laurean verkon ulko- tai sisäpuolella.


Miten EBL:n kirjoja haetaan ja luetaan

EBL:n perushaku (Quick search) kohdistaa haun ns. avainkenttiin (nimeke, tekijä, tiivistelmä jne.). Tarjolla on myös haku kokotekstistä  (Full Text) ja tarkennettu haku (Advanced). Perushaulla pärjää varsin pitkälle, mutta jos hakutuloksia tulee liian vähän, kannattaa kokeilla Full Text -hakua. Jos hakutuloksia tulee liian paljon, voi hakua täsmentää Advanced-haun puolella .

EBL:n hakuliittymä

Kun asiakas on löytänyt haluamansa kirjan, hänen tulee päättää lukeako kirjaa selaimen kautta (Read Online) vai ladatako kirja omalle koneelle / lukulaitteelle määräajaksi (Download). Kirjojen lataaminen edellyttää joko Adobe Digital Editions –ohjelman (PC:t) tai Bluefire Reader -ohjelman (mobiililaiteet) lataamista. Kumpikin em. ohjelma on ilmaiseksi ladattavissa.

Android Phones for Dummies –kirjan perustiedot. Asiakas valitsee lukutavaksi joko Read Online tai Download


EBL:n PDA – kuinka kirjastoa veloitetaan

Online-lukeminen on EBL:ssa kirjan kuin kirjan kohdalla ensimmäisen viiden minuutin ajan kirjastolle ilmaista. Kun asiakas on selannut kirjaa 5 minuuttia tai hän on muuten vain unohtanut kirjan avoimeksi viideksi minuutiksi koneelleen, häneltä kysytään, haluaako hän jatkaa kirjan lukemista.

Jos asiakas haluaa jatkaa lukemista, kirjastolle tulee kuluja seuraavasti.

1)    Jos kyseessä on ensimmäinen kerta, kun joku kirjaston asiakkaista lukee kirjaa yli 5 min., kirjasto maksaa 10 % kirjan hankintahinnasta.

2)    Jos kyseessä on toinen kerta, kun joku kirjaston asiakkaista lukee kirjaa yli 5 min., kirjasto maksaa kirjan koko hankintahinnan.

3)    Jos kirjan hankintahinta on maksettu, kirjaston asiakkaat voivat lukea ko. kirjaa yhteensä 325 lukukertaa vuodessa ilman, että kirjastolle tulee lisäkustannuksia. Jos sama käyttäjä avaa 24 tunnin aikana saman kirjan useita eri kertoja, tämä lasketaan yhdeksi käyttökerraksi.

4)    Jos kirjaa luetaan yli 325 lukukertaa vuodessa, kirjasto voi hankkia toisen kappaleen kirjaa (=toiset 325 lukukertaa/vuosi).

5)    Jos asiakas online-lukemisen sijasta päättää ladata kirjan koneelleen / lukulaitteelleen, kirjastoa veloitetaan tai kirjaan liittyviä kiintiölukupäiviä kuluu sen mukaan, moneksiko päiväksi käyttäjä kirjan itselleen lataa. Kirjasto asettaa ylärajan sille, kuinka pitkäksi aikaa kirjan voi ladata.

Veloitusmalli saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta loppukäyttäjälle palvelu näyttäytyy kokolailla samanlaiselta kuin esim. tilauspohjaiset e-kirjapalvelut. Keskeisenä erona on em. viiden minuutin online-lukemisen jälkeen asiakkaalle esitettävä kysymys lukemisen jatkamisesta. Toinen merkittävä ero liittyy tilanteeseen, jossa kirjaston EBL-vuosibudjetti uhkaa ylittyä. Tässä tilanteessa kokoelman käyttöoikeuksia joudutaan mahdollisesti kaventamaan, mikä näkyy loppukäyttäjälle esim. supistettuna kokoelmana tai supistettuina lukuoikeuksina.


Mitä tapahtuu kun rahat loppuu?

Palveluun kuluvan rahamäärän arviointi on varmasti suurimpia arvoituksia koko PDA-mallissa. EBL:ssa niin kuin muissakin PDA-mallia tarjoavissa e-kirjapalveluissa kirjastonhoitajaa auttamassa on omat automatisoidut keinonsa valvoa ja rajoittaa budjetin kulumista. Järjestelmä voidaan asettaa esim. lähettämään hälytys, kun tietty rahamäärä on kulunut. Loppukäyttäjien käyttöoikeuksia voidaan vastaavasti tarvittaessa kaventaa sitä mukaa kun pussin pohja lähenee. Kirjastonhoitaja voi esimerkiksi poistaa latausoikeuden (download) kokonaan tai lyhentää latauspäivien määrää. Myös tietyn hintarajan ylittävien kirjojen automaattinen hankinta voidaan estää. Tämä voidaan tehdä joko niin, että asiakkaille ei näytetä hintarajan ylittäviä kirjoja lainkaan tai siten, että kalliiden kirjojen kohdalla asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta jättää kirjaan hankintapyyntö. Laurea-kirjasto lähtee liikkeelle estämällä kaikkien yli 150 $ maksavien kirjojen näkymisen asiakkaille. EBL:n IT-kirjojen kohdalla tämä tarkoittaa noin 650 kirjan piilottamista asiakkailta.

Kun budjetti alkaa todella vedellä viimeisiään, voidaan loppukäyttäjille näyttää loppuvuoden ajan esim. vain ne kirjat, joiden hankintahinta on jo maksettu. Muu kokoelma voidaan poistaa tuolloin kokonaan loppukäyttäjän näkyviltä tai sitten se voidaan asettaa tilaan, jossa kirjoja voidaan edelleen selata online ja niihin voi viiden minuutin selaamisen jälkeen jättää hankintapyynnön.


Odotuksia ja epävarmuuksia

PDA-mallin suurimmat lupaukset ja mahdolliset plussat liittyvät suurempaan käyttäjälähtöisyyteen kokoelman valintatyössä ja tätä kautta kokoelman parempaan käyttötehokkuuteen. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin useita, eikä monikaan asia selviä kuin kokemuksen kautta. Säästääkö PDA-malli rahaa esim. suhteessa tilauspohjaisiin e-kirjapalveluihin? Säästääkö asiakkaille ulkoistettu valintatyö kirjastonhoitajan työaikaa? Syntyykö asiakasvetoisella mallilla laadukas e-kirjakokoelma?

Toisaalta yhtä lailla keskeinen kysymys kuuluu, kuinka hyvin käyttäjät ottavat uuden palvelun vastaan. Koetaanko esimerkiksi jokin asia e-kirjojen lukemisessa liian monimutkaisena. Kirjasto onkin kiitollinen kaikesta käyttäjäpalautteesta, joka liittyy asiakkaiden kokemuksiin palvelun käytettävyydestä. Palautteen voi antaa lähettämällä spostia osoitteeseen library@laurea.fi tai kommentoimalla tätä blogia.

Hannu J.

Read Full Post »

Muistatteko vielä joulun 2009 ja sen ajan hetkellisen lahjahitin Piikkimaton? Viime jouluna piikkimaton sijaan monen paketin kääreistä kaivettiin esiin e-kirjan lukulaite. Vuoden turhake-kilpailussa hyvin pärjänneen piikkimaton pölyttyessä kaappien perukoilla e-lukulaitteet tulivat jäädäkseen. E-lukulaitteiden mainoksia ei voi olla huomaamatta, mutta miten on niiden sisällön eli e-kirjan laita? Tässä hieman kokemuksia viimeisen vuoden ajalta e-kirjojen välittäjäorganisaation näkökulmasta.

Noin vuosi sitten kirjasimme vuoden 2015 tavoitteisiimme, että hankimme keskeisen osan kokoelmastamme e-aineistona. Valmiiden tietokantapakettien lisäksi päätimme tutustua e-kirjojen yksittäishankintaan. Kevään korvalla otimme aluksi koekäyttöön ja myöhemmin ostimme oikeudet MyiLibrary e-kirjapalveluun. Loppukeväästä teimme ensimmäisen koeluontoisen e-kirjahankinnan ja odotimme innosta täristen kirjan saapumista. No sitä sitten odoteltiinkin kaikkine välivaiheen hyvä tovi ennen kuin saattelimme alkusyksystä kirjapienokaisen ikään kuin vanhemman ääretöntä ylpeyttä tuntien ensimmäistä kertaa näkyviin kirjaston tietokantaan.

Alun perin olimme kuvitelleet hankkivamme käyttöömme valmiin e-kirjojen ostopalvelun, joka pienillä säädöillä saadaan vastaamaan tarpeitamme. Käytännössä olemme huomanneet tekevämme pioneerityötä palvelun ominaisuuksien ja toimivuuden kehittämisessä yhdessä e-kirjatoimittajan kanssa. E-kirjojen tilaamisessa ja toimituksessa, marc-tietueiden toimittamisessa, laskujen viitetiedoissa, jo maksettujen e-kirjojen pysymisestä tietokannassa ja monessa muussakin asiassa olemme joutuneet jatkuvasti olemaan tarkkana. Kehitysideat ja palautteet on otettu ilahtuneena vastaan niin palvelun tarjoajan päässä täällä Suomessa kuin kansainvälisellä tasolla. On hienoa olla mukana vaikuttamassa e-kirjojen tekniseen kehitykseen!

Tämän hieman vajaan vuoden kokemuksen pohjalta on jäänyt vaikutelma, että markkinoille on laskettu nopeassa ajassa lukuisa määrä erilaisia e-lukulaitteita, jotka aktiivinen osa käyttäjistä on ottanut mielenkiinnolla vastaan. Tämän hetkinen ongelma piilee siinä, etteivät kirjojen kustantajat ja toimittajaorganisaatiot ole pystyneet vastaamaan kysyntään niin teknisesti kuin sisällöllisesti.

Kehityshaluisen ja innovatiivisen oppimisympäristön näkökulmasta perusasiat on saatava kuntoon ennen kuin voimme täysipainoisesti hankkia kokoelmaan lisää e-aineistoa. Taloudellisesti ajatellen ja innovatiivisten tilaratkaisujen näkökulmasta on sääli hankkia jatkuvasti lisää perinteisiä paperisia ja nopeasti vanhentuvia kurssikirjoja viemään hyllytilaa, kun voisimme satsata kaikkien saavutettavissa olevaan e-aineistoon ja kehittää kirjastoon opiskelua edistäviä vuorovaikutuksellisia tiloja.

Kattavan e-kirjakokoelman lisäksi mielenkiintoisia haasteita e-kirjojen tulevaisuuteen tuo niiden uudet käyttömahdollisuudet. Tähän saakka kertaostoksena hankittujen tietokantapakettien e-kirjoja on voinut lukea koulun verkossa sekä etänä omalta koneelta. Ellibsin e-kirjoja on ollut myös mahdollista ladata e-lukulaitteelle. E-kirjojen DRM-suojaukset (Digital Rights Management) rajaavat e-kirjojen käyttöä esim. yhtäaikaiskäyttäjien määrän osalta tai voivat tehdä lukemisesta käyttöliittymäriippuvaista.

Syksyllä 2010 saksalainen Springer Verlag aukaisi tietä uudenlaiselle e-kirjojen myyntimallille. Se uutisoi vapauttavansa tieteellisten kirjastojen käyttöön 40 000 e-kirjaa DRM-suojauksesta. E-kirjassa, jossa ei ole DRM-suojausta, ei ole rajoitettua yhtäaikaiskäyttäjien määrää, joten sen saatavuus paranee tässä mielessä. Tämä uudistus tasapuolistaa e-kirjojen lukemisen kaikille eikä siten rajoitu vain oppilaitoksen verkkotunnuksen haltijoille.

Kokemuksemme e-kirjojen hankinnasta ja käyttöönotosta ovat olleet vauhdikkaita ja vaatineet paljon asiaan paneutumista. Kuten kollegani totesi kesken tämän prosessin niin ”Näin jännää ja näin paljon läheltäpititilanteita ei olekkaan ollut sitten vuoden ’85, jolloin olin kesätöissä hautausmaalla.”

Odotukset ovat kuitenkin korkealla, koska e-kirjat ovat kirjojen tulevaisuus.

Read Full Post »

Kehittämismatka Amsterdamiin huvitti talon henkilökuntaa kohteen maineen takia. Harva kirjastoalan ulkopuolinen tietää, että alan innovatiivisemmat maat ovat tällä hetkellä Hollanti ja Tanska – siksi kirjastohenkilökunta matkustaa Hollantiin oppiin. Yksi keskeinen tavoite oli luoda käsitystä e-kirjan liiketoimintamalleista ja käyttöönotosta. Vierailimme Swetsin ja Elsevierin pääkonttorilla ja kävimme keskustelua. Tässä on muutamia heränneitä ajatuksia.


Amsterdamista löytyy muutakin kuin punaisia lyhtyjä

E-kirjabusineksen liiketoimintamallit

E-kirjahypestä syntyy helposti vaikutelma, että e-kirjat ovat jo selkeä ja valmis tuote. Viimeistään SWETS:in ( Swets on valittu Laurean e-kirjatoimittajaksi vuonna 2009) ja Elsevierin vierailulla ymmärtää, että e-kirjabusiness hakee vielä liiketoimintamallejaan.

Tilannetta tällä hetkellä kuvaa hyvin se, että vierailu SWETSin pääkonttorissa alkoi Laurean e-kirjojen ja marc-tietueiden toimitukseen liittyvien ongelmien selvittämisestä. E-kirjoja voi tällä hetkellä ostaa yksittäin, tietokantapakettina sekä uutena käyttöperusteisesti (patron based) jolloin maksetaan varsinaisesta käytöstä sen sijaan, että ostetaan pakosta valtava kokoelma, jonka käyttöaste on varsin alhainen. Käsittääkseni myös DawsonEra tarjoaa samantapaista palvelua. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin malli toimii.

Yksi e-kirjoihin liittyvä ongelma on se, että suurin osa korkeakouluissa käytössä olevista e-kirjoista tarvitsee verkkoyhteyden. Tästä syystä niitä ei voi lukea kaikissa e-kirjalukijoissa ja niissäkin joissa gsm tai wifi verkkoyhteysvaatimus hankaloittaa lukemista esim. junassa tai bussissa. Lukulaitteisiin on tietoni mukaan mahdollista ladata kirjaston e-kirjoista ainoastaan Ellibsin palvelusta. Kysymykseemme siitä, olisiko jatkossa mahdollista saada e-kirjoja ladattaviksi lukulaitteisiin Elsevierillä ja SWETS:illä ei ollut vastausta.

Tietokantaan perustuva myyntimalli on varsin jäykkä nopealiikkeiselle amk-kirjastolle eikä tietokanta  ole kovinkaan hyvin räätälöitävissä esimerkiksi tutkimuksen uudelleen suuntautumisen ja asiakkaiden mukaan. Toisaalta loppukäyttäjän kannalta metahakupalvelujen kehittäminen on tärkeää e-kirjojen käyttöönotossa.

Itse e-kirja ja –artikkelikin kehittynevät tulevaisuudessa: Elsevierin myyntijohtaja arvioi, että sähköinen artikkeli muuttuu perinteisestä pdf:stä monipuolisemmaksi hyperilinkkien, kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmäksi. Tekijänoikeusasiat ja Open Access sen sijaan eivät juuri nousseet palveluntarjoajien kommenteissa esiin: Ilmeisesti rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvät käytänteet ovat vielä varsin kesken. Oma johtopäätökseni on, että kirjoittamisen, julkaisemisen ja kustantamisen raja-aidat sekoittuvat ja koko kustannusala voi olla varsin toinen tulevaisuudessa. Tässä myös kirjaston on etsittävä uusi rooli.

Entä kotimainen e-kirjabusiness?

E-kirjakustantajat ja palveluntarjoajat ajavat voimakkaasti e-kirjoja painettujen kirjojen tilalle. Niin SWETSin kuin Elsevierinkin kanta oli, että kirjoissa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama ilmiö kuin musiikissa: Digitaalinen aineisto korvaa painetun aineiston.

Suomen kirjastojen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys e-kirjojen yleistyessä on, saadaanko kotimaisia julkaisuja laajemmassa määrin lainattaviksi e-kirjoiksi.

Tekijänoikeudellisesti ongelman ydin on se, että painettujen kirjojen ja sähköisten kirjojen lainaamiseen sovelletaan periaatteessa erilaisia tekijänoikeuslain periaatteita. Painettuun kirjaan tekijänoikeuslain 19§ mukaan ”Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen.” WIPO:n tekijänoikeussopimuksen mukaan verkkoteoksen tekijänoikeudet ovat oikeudenhaltijalla.

Käytännössä ongelma on kustantajan ja kirjastojen välisissä sopimuksissa ja kustantajien kiinnostuksessa luoda liiketoimintamalleja palvelemaan kirjastoja.  Toistaiseksi kotimaista aineistoa on saatavilla kirjastojen lainattavaksi tai välitettäväksi vain vähän ja se on tietokirjallisuutta – omien tietojeni mukaan yksittäiskappaleina lähinnä Ellibsin kautta ja tietokantamallin mukaisesti WSOYPron ja Juridica kautta. Kuinka luoda sopiva malli laskuttaa bestsellerin lainauksesta kaupungin kirjastolle, jonka asiakaskunta verkossa voisi olla koko suomenkielinen kielialue? Osin fatalistisen epäuskoisista näkökulmista huolimatta valoa on näkyvissä, mm. ruotsalainen e-lib on aloittanut kaunokirjallisuuden myymisen e-kirjoina ruotsinkielisille kirjastoille ja palvelu on otettu käyttöön mm. Pietarsaaressa.

Kirjaston maksullisuus

Suomalaisille koulutuksen ja kirjaston maksullisuus on punainen vaate. Hollannissa oli mielenkiintoista huomata, että kirjaston käyttö oli vierailemissamme kirjastoissa maksullista. Mm. DOK Library Concept Centerissä kirjastomaksu oli 35€ työssäkäyvältä aikuiselta, muiden oli mahdollista saada palvelu ilmaiseksi. Tämän lisäksi käyttäjä maksoi samaan tapaan myöhästymismaksuja kuin Suomessa.  Tilanteeseen linkittyy mielenkiintoisesti SWETSin markkinointijohtajan kertomus Hollannin politiikassa tänä syksynä esitetystä aloitteesta kirjastojen lopettamiseksi kalliina kulturellina ylellisyytenä. Keskustelua kirjaston tulevaisuudesta tässäkin mielessä tullaan varmasti käymään jatkossa myös Suomessa.

Mitä jäi käteen?

Tällä hetkellä parhaaksi ratkaisuksi oman toimintamme kehittämisessä seuraavan viiden vuoden aikana näen, että Laurea-kirjasto seuraa e-kirjojen kehitystä, tutustuu lukulaitteisiin ja jakaa tietoa e-kirjoista ja niiden mahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätös ostaa lukulaitteita on ollut erittäin järkevä ja lukulaitteiden esittely on ollut positiivisinta kirjastomarkkinointia vuosiin.

Kehitysideoita palvelun kehittämiseen:

  • Kirjasto ottaa roolin e-kirjojen ja lukulaitteiden tuntijana ja kehityksen seuraajana, asiantuntijatahona
  • Kirjasto profiloituu Open Access -liikkeen edistäjäksi
  • Kirjasto hankkeiden esilletuojana Laurean julkaisujen kautta, kirjasto hankeikkunaksi
  • Kirjasto linkittyy Laurean julkaisuosaston kanssa ja pyrkii saamaan roolia tietohallinnossa
  • Painettujen kirjojen/e-kirjojen suhdetta muutetaan vähitellen, tekniikan ja sisältöjen kehittyessä

Read Full Post »

Kirja on filosofinen esine

Näin maalaili Akuliina Saarikoski  Hesarin e-kirjaraadissa ja herätti hilpeyttä nörteissä.  Tänä syksynä jos jonkinlaiselta kulttuurihenkilöltä on kysytty kantaa asiaan, lehdet ovat täyttyneet lukulaitearvosteluista ja e-kirja on viimeistään nyt noussut tavisten tietoisuuteen. Entä kirjasto – voisiko kirjasto tarjota e-kirjoja luettavaksi samaan tapaan kuin Amazon tai iBookstore? Laurea-kirjasto tarttuu härkää sarvista ja järjestää e-kirjatapahtuman Otaniemen Laureassa ma-ke 22.-24.11. ja Leppävaaran Laureassa to 25.11. Tapahtumassa pääsee testaamaan lukulaitteita ja e-kirjoja. Glögitarjoilu. Leppävaarassa mukana myös WSOYPro,SWETS My iLibrary ja EuroPublications.



iPad ihan käden ulottuvilla

Laurea-kirjastoon on hankittu e-kirjalukulaitteita (iPad, Kindle, Sonyn eReader) henkilökunnan ja asiakkaiden testattavaksi. Laitteet kiertävät Laurean kirjastoja Roadshow –periaatteella tänä talvena.

IPad on paras tähän asti testaamistani lukulaitteista yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä voi tehdä muutakin kuin lukea laitteeseen ladattuja maksullisia kirjoja:  iPadia voi käyttää sim-kortin avulla missä tahansa ja sillä voi selailla verkossa ilmaiseksi tarjolla olevia julkaisuja (esim. osoitteessa www.theseus.fi) ostettujen verkkokirjojen tapaan – tosin sim-korttia ei ole saatavilla vielä Suomessa.  iPad ei ole hirttäytynyt omaan kirjakauppaansa kuten Amazonin Kindle ja käyttöliittymä on seksikäs ja helppo. Samalla voi tehdä muistiinpanotiedostoja ja viihdyttää itseään vaikkapa youtuben videoilla.

Vaikka iPad on ylivertainen muihin tämän hetken lukulaitteisiin nähden ja isolle osalle käyttöliittymä on tuttu iPhonesta, flashin toimimattomuus, ongelmat muutamien verkkosovelmien käytössä (esim. Google Docs)  ja alussa hiiren ja näppiksen puute jossain määrin häiritsevät tottuneenkin macin käyttäjän kirjojen selailua: iPad ei kuitenkaan ole MacBook pienoiskoossa. 500-sivuisten romaanien lukijalle e-paperinäytön puute on alkaa myös tuntua pidemmän päälle silmissä.

Lukulaitteiden kehitystä on mielenkiintoista seurailla, tällä hetkellä vielä pidättäydyn ostamasta itselleni iPadia ainakin ennen iPad 2:n ilmestymistä huhtikuussa, vaikka mieli tekisi. Näillä näkymin Laurea keskittyy tarjoamaan sisältöä eikä lähde lukulaitteiden lainaukseen mukaan.

Saako e-kirjoja lainata kirjastosta?

Monelle tavikselle tulee yllätyksenä, että kirjastoista saa jo tätä nykyä luettavakseen e-kirjoja omaan lukijaan tai tietokoneelle – ja vielä ilmaiseksi. Tarvitaan vain peruspalvelutunnus ja sillä pääsee Nellin kautta liikkeelle.

Nellin kautta Ebrarystä löytyy 45 000 e-kirjaa, Springer Linkistä 650 tietojenkäsittelyjn kirjaa  ja World Public Librarystä 900 000 tieteen ja kaunokirjallisuuden klassikkoa. Lisäksi kirjasto on tänä vuonna rakentanut valmiuksia laajamittaisempaan yksittäisten e-kirjojen hankintaan My iLibraryn kautta. Laurea-kirjasto panostaa jatkossa e-kirjojen hankintaan ja käyttöön laajemminkin.  Torstain tapahtumassa keskustelemme henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa tarkemmin e-kirjojen hankinnasta ja lisäksi voimme ostaa jo paikan päällä painettuja EuroPublicationsin business-kirjoja.

Pieniä kiviä rattaissa

E-kirjojen laajamittaisemman ostamisen ongelma on e-kirjojen yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoitus sekä hinta. Toistaiseksi yksittäisten e-kirjojen hinnat ovat lähes samoja tai jopa korkeampia kuin painettujen kirjojen. Sähkökirjan hintaa selittää osaksi se, että sen arvolisävero on kovempi 23%, kun taas paperikirjan pelkkä 9%.

Toisaalta käyttöä häiritsee se, että sähköisten kirjojen myynti ja käyttö toimii osaksi vielä samalla logiikalla kuin painettujen kirjojen. Kotimainen Lingsoftin Ellibs-kirjakauppa on pitkään tehnyt kirjastojen kanssa yhteistyötä ja tarjoaa käyttöliittymän e-kirjan lainaamiselle kirjastojärjestelmän sisällä omalla kirjastokortilla; Laurea on käyttänyt Ellibsin palvelua 2000-luvun alkuvuosista asti. Ongelmana Ellibsin palvelun käytössä on se että kirjat ostetaan kappalehintaan ja yhtä kirjaa kohti on mahdollista tarjota vain yhtä lukuoikeutta kerrallaan. Lukuoikeutta ei voi lisätä joustavasti niin että tentin alla käytettävissä olisi 100 lukuoikeutta ja taas hiljaisempina aikoina yksi.

Käyttäjän kannalta ongelma on palveluntarjoajien käyttöliittymien moninaisuus ja erilaiset kirjautumiset. Jos kirjan löytäminen ja käyttöönotto on hankalaa, se jää tekemättä, jos samaa kirjaa voi lainata painettuna perinteisellä menetelmällä.

Nämä ongelmat ovat toivottavasti vain lastentauteja, jotka poistuvat e-kirjabusineksen vakiintuessa Suomessa.


Videoita aihesta:

Sofi Oksanen pohtii sähkökirjojen tulevaisuutta
Taustapeili: Uteliaalla asenteella tekniikasta

Read Full Post »

Laurea-kirjastossa testattiin talvella ja keväällä 2010 Amazonin Kindle-lukulaitetta sekä kirjastolaisten kesken että asiakkaiden  kanssa. Tässä muutamia yhdessä tehtyjä havaintoja laitteesta.

Tekniset tiedot

Testaamamme Kindle-versio oli Kindle 2, jossa näyttö on vähän pienempi kuin kesällä lanseeratussa Kindle DX:ssä. Kindle tukee formaatteja Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG.  Koko: 203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm, näytön koko 6 tuumaa. Paino: 289,2 g. Tallennuskapasiteetti 256  MB/180 MB (original) eli noin 1500 kirjaa. 3G-verkkolataus. Laitteessa on Qwerty-näppäimistö.

Käsituntuma

Opiskelijat olivat avoimen uteliaita ja innostuneita e-kirjalukulaitteesta. Osa tuli asiakaspalvelussa itse kyselemään testausta, kun oli nähnyt aiheesta mainoksen. Kindle on käteen mukavan tuntuinen, ohut ja sopivan pieni kantaa mukana vaikka povitaskussa tai pienessä käsilaukussa. Toisaalta ulkoasu ei ole houkutteleva eikä seksikäs – Ulkonäkönsä puolesta Kindle häviää jo ensikättelyssä iPadille.

Näyttö ja käytettävyys

Kindle-lukulaitteessa on e-paperinäyttö, joka vastaa sanomalehtipaperia. Tekstiä on miellyttävä lukea ja silmät eivät väsy. Kindlen näytössä ei ole taustavaloa, joten sähköistä kirjaa täytyy lukea samaan tapaan kuin perinteistä kirjaa lukuvalon ääressä. Pieni koko sopii hyvin romaanien lukemiseen. Näyttö on kuitenkin liian pieni 500-sivuisten tenttikirjojen lukemiseen: esim. Philip Kotlerin Marketing Management olisi aika hankala ottaa haltuun Kindleä käyttäen pelkästään siksi, että ruudulle ei mahdu yhtä aukeamaa kokonaisena näkyviin eikä samaa aikaa voi lukea tekstiä ja katsoa kaavioita.

Kirjojen selausta ja zoomausta on kehuttu hyväksi ja näppäräksi, mutta meidän opiskelijoittemme vaikutelma ei ollut yhtä positiivinen.  Esim. e-kirjakokoelmassa Ebraryssa hakumahdollisuudet ovat huomattavasti näppärämmät, sillä Ebrary säilyttää ajatuksen sivuista ja niiden selailusta. Kindle yhdistää tietokoneen ja kännykän toiminnallisuuksia ja esim. näppäimistö sekä oikean laidan joystick-ohjain tuntuvat hieman epäluontevilta ja liikkuminen valikoissa on aluksi hankalaa.  Esimerkiksi Nokian E71:n näppäimistö pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu luontevammalta.

Kirjojen lataus ja tekijänoikeudet

Kindlessä on 3G-latausmahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että lukulaitteeseen voi ladata kirjoja käyttäen kännykkäverkkoa vaikka mökkilaiturilta. Toiminto tuli käyttöön Suomessa vasta kesäkuussa 2010. Latasin kirjan Philip Kotler: B2B brand management 357 sivua alle viidessä minuutissa bussissa. 3G on helppo ja kätevä Amazonin verkkokirjojen lataamiseen ja uusi kirja aukeaa saman tien latauduttuaan.

Huomattavaa kuitenkin on, Kindle toimii pääasiallisesti vain Amazonin verkkokaupasta ostettavien kirjojen kanssa eikä muualta hankittuja verkkokirjoja voi lukea sillä ilman korventointia.  Kindle kyllä lukee myös pdf-tiedostoja ja lisäksi Amazon tarjoaa sähköpostityökalua muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin, mutta konvertoinnissa on aina oma vaivansa.  Verkkoa Kindlellä ei voi selailla eli sillä ei voi lukea esim. amkien Theseus-verkkokirjastosta opinnäytetöitä bussimatkalla.

Amazonin omia e-kirjoja sen sijaan ei voi konvertoida muuhun formaattiin.  Tämä johtuu tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävistä DRM-suojauksista. Kindlen e-kirjoja ei voi käyttää muissa laitteissa kuin Kindlessä. Ostaessani kirjan Amazonin verkkokaupasta luottokortilla en varsinaisesti osta kirjaa vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.  Samaa kirjaa ei saa auki omalla työkoneella eikä sitä voi lainata kaverille johonkin muuhun vehkeeseen. Jossain tapauksissa Amazon on jopa poistanut jo ostetun e-kirjan käyttäjien Kindlestä tekijänoikeussotkujen takia.

Ostaisitko itse?

Moni opiskelija tykkäsi ajatuksesta,että koko syksyn kurssikirjat saisi kulkemaan povitaskussa kotiin, kouluun ja kapakkaan. Ladattavien kirjojen hinnat myös puhuttivat, romaneita saa noin 10-15 dollaria kirja, lataamani Kotlerin kurssikirjan hinta oli vajaa 40 dollaria.

Parasta Kindlessä on E-paperinäyttö ja keveys. Ongelmallisinta on sen käytön rajoittuminen Amazonista ostettujen (tai Amazonin palvelun avulla konvertoitujen) kirjojen lukemiseen. Kindleä ei voi käyttää 3G-yhteydestä huolimatta verkon selailuun. Olisi hienoa lukea Kindlen E-paperinäytöltä Google Booksin kirjoja ja käyttää Ebraryn kirjoja Nellin kautta Kindlellä – tämä ei valitettavasti vain onnistu.

E-paperinäyttö, verkkoyhteys, sähköpoisti ja laajemmat käyttömahdollisuudet niin erilaisten tiedostojen lukemiseen kuin niiden konvertointiin – Näillä ominaisuuksilla ottaisin e-kirjanlukulaitteen omaan käyttööni.

Kindle kirjastokäytössä?

Lukulaitteiden lainaamiseen kirjastosta ei meillä oikein innostuttu: Laite ei ole ilmainen eikä erityisen kestävän oloinen. Parempi olisi panna kirjaston e-kirjapaketti ensin kuntoon ja helposti etäkäytettäväksi omalla kotikoneella.

Huomattavaa on, että kirjaston yli 50 000 tarjolla olevaa e-kirjaa vaativat verkkoyhteyden, eikä tämmöisellä lukulaitteella voi niitä käyttää. E-lukulaitteista – vaikka niitä on hypetetty jo 80-luvusta asti – tulee varteenotettavia työvälineitä tieteellisten julkaisujen ja kurssikirjojen lukulaitteina vasta, kun niihin käy useampi  formaatti ja niillä voi lukea ilmaisia julkaisuja suoraan verkosta. Monipuolisempi pieni taskussa kulkeva laite voisi hyvinkin olla jokaisen opiskelijan todellisuutta muutan vuoden kuluttua.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: