Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘käyttäjälähtöisyys’ Category

Tänään kirjastossa tapahtui jotakin odottamatonta: Opiskelija halusi tuoda kahvia ja sokeria kirjaston teehuoneeseen muiden käyttöön.
Opiskelijan perustelu oli:Tea1

”I am a person who wants to give something back for all the good I’ve received. Keep the good circulating.”

Olin ihmeissäni. Opiskelija sanoi olevansa kirjaston teehuoneen vakioasiakas ja hän halusi tuoda muiden käyttöön kahvia, koska oli itse saanut ilmaiseksi tarjoilua niin monta kertaa. Voiko tämän parempaa asiakaspalautetta olla?

Samalla jäin miettimään opiskelijan positiivista ja vastuullista asennetta omaan yhteisöön.

Tea3

Kirjaston vieraskirjassa tulee paljon palautetta teehuoneesta, välillä piirroksiakin.

TearoomCollage

Read Full Post »

Kirjaston asiakkailta saama palaute ja kehittämisehdotukset ovat kullanarvoisia. Porvoo Campus kirjastossa kerättiin maaliskuussa palautetta valokuvaamalla. Tämä oli jo toinen kerta, kun kamerat räpsyivät asiakkaiden käsissä. Ensimmäinen valokuvapalaute kerättiin 2012 käyttäen kertakäyttökameroita. Nyt käytössä olivat kätevät Samsungin SH100 -digikamerat, joiden kuvaamisominaisuudet ja kuvan laatu olivat aivan toista laatua kuin kertakäyttöisissä kameroissa. Digikameroiden käyttökin tuntui olevan asiakkailla helpommin hanskassa kuin kertakäyttöisten.

kuva1

Kamerat (2 kpl) asetettiin käyttöön lähelle palvelutiskiä. Näin niiden käyttöä oli helppo seurata. Myös asiakkaiden innostaminen kuvien ottoon kävi kätevästi. Siinä joutui innostajakin kuvauksen kohteeksi. Positiivisille ja negatiivisille valokuville oli varattu omat kamerat.

Asiakkaat tarttuivat mukavasti mahdollisuuteen antaa visuaalista palautetta sanallisen sijaan. Saaliiksi saimme 19 valokuvaajalta 64 kuvaa. 39 kuvassa oli kuvattu mielipaikkaa, mielikohdetta tai mielipalvelua (positiivinen kamera). 25 kuvaa antoi palautetta kehitettävistä kohteista (negatiivinen kamera).

Tämänkertainen trendi oli ottaa kuvia myös itsestä tai opiskelijaporukasta (selfie). Niiden perusteella kirjastossa on kivaa kavereiden kanssa.

Kuva 2

Paljon tuli positiivista palautetta ja mikäs sen mukavampaa. Olemme hyvin pystyneet vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Uutuuksien hylly, kirjanäyttelyt, kirjojen kierrättäminen, selkeät opasteet ja henkilökunnan ammattitaito saivat kiitosta. Myös äskettäin hakukoneille hankitut viivakoodilukijat olivat onnistunut ostos.

Kriittiset kuvat ovat erityisen antoisia kehittämistä ajatellen. Negatiivisesti asiakkaiden silmään olivat pistäneet mm. 1 vrk:n lainat, kirjojen jako hyllyille laina-aikojen mukaan, nuhjaantuneet kirjat ja opinnäytetöiden iso hahmottumaton massa. Palautekuvat tulevat näytille kirjastoon.

PicMonkey Collage

Asiakkaiden on helppo antaa valokuvapalautetta, mutta kuvien analysointi ilman kuvaajia on joskus hankalaa. Tämän totesimme jo edellisellä kerralla ja siksi otimme analysointiin mukaan avuksemme viisi opiskelijaa. He osallistuivat haastattelijan ylläpitämään ryhmäkeskusteluun, jossa valokuvat toimivat yhtenä keskustelun inspiroijana. Keskustelun teemoina olivat kokoelmat, opiskelijat kirjastotilassa ja vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Tämän haastattelun tuloksiin palataan syssymmällä.

Kuva5

 

Kaija Penttilä

Read Full Post »

Uusi vuosi ja uudet lupaukset: Kirjasto pidentää laina-aikoja vuoden alusta yleiskokoelmassa kahdesta viikosta kolmeen viikkoon ja lyhytlainoissa viikosta kahteen viikkoon. Miksi laina-aikoja muutettiin?

Mainos laina-aikojen muutoksesta laitettiin esille niin someen kuin verkkosivulle ja painettuihin tiedotteisiin.

Mainos laina-aikojen muutoksesta

Kurssikirjoista hankeoppimiseen
Käyttäjäkyselyissä  opiskelijat ovat kokeneet laina-ajat liian lyhyinä useiden vuosien ajan. Osa opiskelijoista ei asu lähellä kirjastoa ja heille lainaaminen on lyhyiden laina-aikojen takia ollut hankalaa. Toisaalta lyhyillä laina-ajoilla on pyritty lisäämään kirjojen kiertoa ja parantamaan tenttien läpäisymäärää.

Learning by Developing –pedagogisen mallin mukaisesti Laurea on siirtynyt painottamaan opinnoissa omaa tiedonhakua työelämän kanssa yhteistyössä tehtäviin projekteihin perinteisen kirjatentin sijaan. Tämän painotuksen on nähty toimivan käytännössä laaja-alaisempana kirjaston käyttönä. Kirjaston laina-ajat oli suunniteltu ennen LbD:n toimeenpanoa. Samaan aikaan sähköiset kirjat purkavat painettuihin kirjoihin kohdistuvaa painetta.

Muutoksen toteutus
Henkilökunta on parin vuoden ajan miettinyt, vastaavatko lyhyet laina-ajat nykypäivää. Käyttäjäkyselyissä toistuvaan toivomukseen pidemmistä laina-ajoista päätettiin tarttua. Henkilökunta suunnitteli yhdessä muutoksen vuonna 2013.

Pidemmät laina-ajat ovat voimassa heti vuoden alusta. Tervetuloa lainaamaan ja antamaan palautetta!

Read Full Post »

Käyttäjäkysely parin vuoden välein ei yksin riitä palautteeen keräämiseksi. Tarvitaan jatkuvaa arjen palautetta kirjaston toiminnan kehittämiseen.  Verkkolomakkeesta tulee ehkä kerran vuodessa palautetta, vanhaan pöydällä olleeseen palautelaatikkoon ei tullut juurikaan kommentteja. Leppävaaran Laurea-kirjastossa päätettiin kokeilla jotain muuta.

Guestbook in the Library / Kirjaston vieraskirja

Guestbook in the Library / Kirjaston vieraskirja

Tehtiin pari yksinkertaista kokeilua:

  • Ostettiin kaksi vihkoa vieraskirjoiksi kirjastoon ja pantiin ne näkyville paikoille esille.
  • Lukusalin toimettoman white boardin reunaan pantiin kynä ja seinään teksti: Give us feedback on space and services etc. Have your say! 

Alkuun suhtauduimme skeptisesti ideaan, mutta sitten palautetta alkoi tulla. Vieraskirjan tarkoitus oli olla vapaamuotoinen kommenttikirja.  Negatiivista palautetta tai kehitysehdotuksia ei ole tullut vielä – toivottavasti jatkossa tulee. Remontin yhteydessä tehdyt muutokset ovat saaneet myönteisiä kommentteja, mikä on rohkaissut meitä kirjastonhoitajia. Alla muutamia esimerkkejä kommenteista.

Nykyinen palautteen kerääminen jatkuvana käytänteenä:Dcoration

  • Asiakaspalvelussa tulevat parannusehdotukset kirjataan vihkoon ja käsitellään työmaapalaverissa
  • Yleinen opiskelijapalaute OPALA ja niiden käsittely
  • Vieraskirjan kommenttien käsittely
  • Palautelomakkeelta tulevien palautteiden käsittely
  • Lisäksi kirjastotilassa on pieniä vihreitä lappuja, jotka kehottavat palautteenantoon.

    Kommentti kirjaston vieraskirjasta

    Kommentti kirjaston vieraskirjasta

Asiakaspalautteen keruun laajentaminen tulevaisuudessa

Erityisesti kävijäraatien perustaminen jännittää: tulisiko kukaan ja kiinnostaako opiskelijoita? Vieraskirjan käyntiinlähtö antaa toivoa.

Vapaa sana!

Vapaa sana!

Vieraskirja odottaa kommentteja

Vieraskirja odottaa kommentteja

Read Full Post »

Asiakkaat ovat kirjaston toiminnan ydin. Heiltä saatu palaute on ensiarvoista, jotta pystymme kehittämään asiakkaiden tarpeita vastaavia palveluita. Maaliskuussa alkaa (4.3. – 7.4.) jälleen muutaman vuoden välein toteutettava Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely, josta saamme tietoa ammattikorkeakoulukirjastoista. Laureassa kysely tehdään nyt kuudetta kertaa, joten meillä on vertailutietoa jo kymmeneltä vuodelta. Toivottavasti vastaatte, kun tiedotamme maaliskuussa kyselyn linkistä. Tulosten avulla kehitämme palveluja omille käyttäjille.

Mutta parin vuoden välein toistuvat kyselyt eivät yksin riitä. Kirjastopalveluita on kehitettävä yhdessä jatkuvasti asiakkaiden kanssa siten, että he ovat käyttäjinä mukana ideoimassa, toteuttamassa, arvioimassa. Oppiva kirjasto on verkosto, joka edistää käyttäjälähtöisten menetelmien soveltamista kirjastojen kehittämistyössä ja hyvien ideoiden sekä kokemusten jakamista. Osallistumien ja etenkin osallistaminen ovat uudistumisessa keskiössä, kuten esittelyvideosta näkyy.

Read Full Post »

Viime perjantaina 12.10 Porvoon Campukselle kokoontui noin 150 henkeä. Väki osallistui Living Lab Expoon ja heitä yhdisti kiinnostus käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Living Lab -toimintaan sai tutustua kuuntelemalla puheenvuoroja, kokeilemalla työkaluja, osallistumalla demoihin ja vierailemalla ständeillä. Tapahtuman sivustolta saa hyvän kuvan siitä, kuinka käyttäjälähtöinen kehittäminen on otettu osaksi ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa.

Living Lab Expo oli samalla Ammattikorkeakoulujen Neloskierre -hankkeen päätösseminaari. Kolmentoista ammattikorkeakoulun yhteinen hanke on vuodesta 2009 vahvistanut Living Lab –osaamista ammattikorkeakoulusektorilla. Porvoossa julkistettiin hankkeen loppuraportti  Living Lab ammattikorkeakouluissa. Vaikka tämä hanke päättyi, Living Lab –toimintaa jatketaan  verkostossa Finnish Network of Living Labs.


Porvoon Campus –kirjaston tiloissa kokeiltiin

Kirjasto oli mukana päivässä usealla tavalla, jopa live-lähetyksessä. Arcadan opiskelijat hoitivat live streamina päivän Arcadan ja HAMKin screeneille sekä Stadi TV:hen.

Visuaalinen käyttäjätieto oli meidän expo-päivän ydin.  Porvoon kirjastossa on kerätty valokuvien avulla tietoa tilan ja palveluiden kehittämiseksi. Asiakkaat ovat voineet ottaa kahdella kameralla kuvia. Toisella kameralla napsitaan kuvia siitä mikä miellyttää ja toisella siitä mikä ei miellytä. Kuvia on tähän mennessä kertynyt jo 50 kpl. Kuvia voidaan sekä analysoida itse että käyttää esim. focus-ryhmähaastatteluissa. Osa kuvista oli esillä palautepuussa.

Myös fiilispurkki oli käytössä. Kysymykseen, onko tämä pöytä käytännöllinen, asiakkaat saivat reagoida houkuttelevan värisillä oransseilla tai violeteilla vaahtomuovineliöllä. Helppo tapa saada asiakkaan mielipide esille.

Näiden lisäksi kirjastossa oli viikon ajan esillä Helsingin kaupunginkirjaston Urban Officen kokeilupiste. Siinä on pk-yrittäjien kehitteillä olevia tuotteita kommentoitavana. Tapahtumapäivänä kokeilupisteestä otettiin useita  positiivisia kuvia.

Visuaalisen käyttäjätiedon demo ja työpaja

Kirjaston aamu- ja iltapäivän teemana oli : Visuaalinen käyttäjätieto tilojen ja palvelujen suunnittelussa.  Aamupäivän osuudessa käytiin läpi Keravan Laurea- kirjastossa tehtyä katseenseurantatutkimusta. Tutkimuksen tekijä Satu Hyökki (Lahden tiede- ja yrityspuisto) oli toisena päivän vetäjänä.  Taustalla pyörivä katseenseurantavideo paljasti, mitä ihminen oikeasti näkee. Samalla kerroimme dialogina kirjaston tilojen ensivaikutelmaa ja toimivuutta tutkineesta pilotista ja seurantatutkimuksesta. Hienointa tässä käyttäjiä osallistavassa tutkimuksessa on se, että saimme tietoa pilotin jälkeen kirjastossa tehdyistä muutoksista opiskelijoiden tekemällä tutkimuksella.  Todelliset käyttäjät tekivät käyttäjälähtöisen tutkimuksen heidän omasta arkipäivän käyttöympäristöstään osana menetelmäopintoja!

Iltapäivän paja rakentui neljästä osasta: muistaminen – näkeminen – havaitseminen ja soveltaminen. Tarkoituksena oli esitellä miten eri tavalla hahmotamme visuaalisesti ympäristöä.  Aluksi kerättiin osallistujien muistikuvia Porvoon Campuksen tiloista. Tämän jälkeen työskenneltiin valmiin visuaalisen materiaalin eli valokuvien avulla. Näkemisen osuudessa pohdittiin, onko katseenseurantatutkimuksella lisäarvoa ja lopuksi lyhyeksi jääneessä viimeisessä vaiheessa pohdittiin, miten visuaalisia menetelmiä voisi hyödyntää omassa organisaatiossa.

Yhteenvetona Living Lab Expo – päivästä voi todeta, että koko Suomessa ammattikorkeakoulusektorilla on meneillään paljon käyttäjälähtöistä kehittämistä yhdessä oman alueen toimijoiden kanssa.  Käyttäjien osallistaminen on nykypäivää ja sen pitäisi olla osa kirjastojen kehittämistoimintaa. Jotta pystymme reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä ja asiakkaiden odotuksissa, meidän on opittava luottamaan asiakkaiden näkemyksiin.  Lisäksi kirjastojen pitäisi verkostoitua mahdollisimman laajasti myös oman alan ulkopuolella, jotta saisimme erilaisia näkökulmia palveluiden kehittämiseen.


Kaisa Puttonen ja Kaija Penttilä

Read Full Post »

Laurea ja Aalto-yliopisto järjestivät
European Networks of Living Labs
Summer School III -seminaarin elokuussa 20.-24.8. Leppävaarassa. Osallistujia oli noin sata ja ohjelma korkealaatuista – yhtenä esiintyjistä oli mm. tietämyksenhallinnan tutkija Ikujirō Nonaka. Leppävaaran kirjastot järjestivät yhdessä workshopin kesäkoulun osallistujille 22.8. klo 16 – 18.  ‎

Laurea, Metropolia ja Sello yhteistyössä

Workshopin järjestäjät sekä Summer Schoolin koordinaattori Conrad Lyaruu.

Leppävaaran kirjastot rakensivat yhdessä workshopin ohjelman niin, että kukin kirjasto järjesti omissa puitteissaan toimintaa. Lähtökohtana oli tarjota osallistujille mielenkiintoinen case, jota kehitetään yhdessä ja laaja näkökulma suomalaisen kirjastosektorin kehitykseen.

Kirjaston näkökulmasta tavoitteena oli:

  • kerätä ideoita kirjastojen kehittämiseen
  • kehittää uusia tapoja kirjastoyhteistyöhön
  • oppia Living Lab -verkoston tutkijoiden kanssa uusia tapoja käyttäjien osallistamiseen ja Living Lab -toiminnan aloittamista kirjastossa.

Worksopin toteutus ja tulokset

Workshopissa osallistujat jaettiin kolmeen osaan ja kukin kirjasto järjesti omissa tiloissaan workshopin.

Metropoliassa tehtävänä oli kehittää kirjaston takaosan tyhjään ja osin korkeaan tilaan uutta toimintaa. Workshop toteutui pyöreän pöydän keskusteluna, jossa osallistujilta saatiin hyviä ideoita asiakkaiden osallistamisesta tilan kehittämiseen. Saatujen ideoiden pohjalta kirjasto on aloittanut jo käyttäjien kanssa työskentelyn.

Sellossa osallistujat keräsivät kävijöiltä ideoita kirjaston kehittämiseen ja esittivät ne estradilla kirjaston aulassa.  Esitykset videoitiin ja osa ideoista ollaan toteuttamassa kirjaston toimintaan.

Leppävaaran Workshopissa esiteltiin Kokeilupistettä ja sen soveltamista kampusympäristöön.

Laureassa kirjasto oli rakentanut yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston Kokeilupisteen kanssa näyttelyn kirjastotilaan. ‎Testattavana oli PK-yritysten innovaatioita, esim lääkekello, sähköpyörä, uistimen solmuntekijä, vanhusten muistelupalvelu, ‎duunitori, kitaransoiton opiskelun vuorovaikutteinen ohjelma jne.

Näyttelyn pohjana on idea kirjaston hyödyntämisestä innovaatioiden testaamis- ja levittämisalustana. Osallistujat testasivat vimpaimia ja antoivat ideoita Living Lab -toiminnan kehittämiseen kampusympäristössä. Näistä ideoista lähdetään eteenpäin kehittämään toimintaa.

Mitä jäi käteen? Sopiiko kirjasto Living Lab -alustaksi?

Kokeilupisteen näyttely Laurean tiloissa

Laureassa on tänä keväänä selvitelty opiskelijoiden tekemiä innovaatiota, josko niistä voitaisiin  rakentaa vaihtuva näyttely kirjastoon. Tuotteistamisen siinä vaiheessa olevia innovaatioita ei Laureasta ole kovin monia löytynyt niin, että helposti olisimme saaneet materiaalia näyttelyä varten omasta talosta. Toinen haaste on aidon Living Lab -toiminnan käynnistäminen niin, että käyttäjät oikeasti ovat vaikuttamassa tuotekehitykseen muutenkin kuin pinnallisesti.  Mietimme idean soveltuvuutta kampukselle edelleen.

Leppävaaran kirjastoyhteistyö

Yhteistyötä viritellään.

Jatkossa tarkoitus on tiivistää kirjastojen yhteistyötä ainakin seuraavilla tavoilla:

  • Työnkierto eli opitaan naapurin käytänteistä
  • Yhteinen markkinointikampanja eli aineistot alueen käyttöön
  • Yhteiset projektit, tämä alkanut jo Sellon kirjaston ja venäjän opettajan välillä
  • Mahdollinen yhteinen hanke kolmen kirjaston kesken.

* Tunnelma niin osallistujien kuin järjestäjien puolella oli innostunutta ja vapautunutta. Järjestäjinä Metropoliasta Kaisu Sallasmaa ja Päivi Kumar, Laureasta Hanna Lahtinen, Hannu Jokiranta ja Minna Marjamaa sekä Sellosta Sebastian Slotte ja Erja Tuhkanen. Mukaan yhteistyöhön ovat Leppävaaran kirjastolaisista tervetulleita muutkin! *

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: