Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘kirjastot’ Category

Kansalliskirjaston digitoitujen sanomalehtien verkkopalvelu ulottuu tällä hetkellä vuoteen 1920 saakka. Suomen juhlavuoden kunniaksi Laurea-kirjasto Leppävaaran toimituskunta katsoi aiheelliseksi tehdä sanomalehtikatsauksen tasan 100 vuotta sitten (toukokuussa 1917) julkaistuihin kirjastoja liippaaviin uutisointeihin.

Aloitamme Turun Sanomien sunnuntainumeron (13.5.1917) jutulla ’Piirteitä Bukarestista’, joka päättyy rohkeaan tuokiokuvaan paikallisen Totuus-lehden omistaja Constantin Willen konttorista.

Asiaan kuuluu että herra Constantln Willellä oli konttorissaan myöskin täydellisin pornografinen, irstailu-kirjasto, mitä yleensä yksityisten hallussa on. Ihmiset ovat wälistä wähän ihmeellisiä, etenkin Bukarestissa.

Palaammekin välittömästi takaisin asialliseen kotimaahan ja Helsingin Sanomien (12.5.1917) juttuun ’Kirjastot kuntoon’

Nyt kun työaikaa lyhennetään sekä tehdas- että muilla aloilla, muutamilla niin tuntuwasti että melkein puolet päivästä jää wapaa-ajaksi, on erittäin tärkeää, että kiinnitetään huomiota siihen, miten tämä joutoaika tulee täytetyksi. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun kannalta on hyvin suuri merkitys sillä, täytetäänkö tätä aikaa hyödyllisesti ja kehittävästi, waiko pelkkään tyhjäntoimittamiseen ja siitä syntyviin paheisiin. Kirjastot ja niiden yhteyteen järjestetyt lukusalit woisiwat juuri tällaisissa oloissa olla sinä mahtawana woimana, joka kykenisi johtamaan sekä nuorison toimintahalua että wanhempien harrastukset jalostawaan ajanviettoon, antamaan ajatuksille, tunteille ja pyrkimyksille sellaisen sisällön, että siitä olisi tuloksia ei ainoastaan kunkin yksityiselle elämälle, waan wälillisesti koko yhteiskunnalle. Arvaamatonta on, mitä waikutteita ja herätteitä tuollainen hywin hoidettu kirjasto woi antaa.

Samoilla walistuksen linjoilla jatkaa Etelä-Suomen Sanomat (1.5.1917) otsikolla ’Kirjastot käyttökuntoon’

Kirjastoaate on wiime wuosina saanut yhä suurempaa kannatusta. Todelliset walistustyön ystäwät ja tekijät owat yhä selwemmin tulleet huomaamaan, kuinka suuri pintapuolisuus wallitsee yleensä walistustyössä. Nykyinen wapauden ja kansanwallan aika asettaa kansalaisillemme myöskin entistään suurempia waatimuksia walistukseen nähden. Kirjastojen merkitys on tullut näin entistäkin suuremmaksi yleisessä walistustyössä. Kirjallisuutta käyttäen on jokaisen kansalaisen totuttawa tekemään wakawaa itsewalistustyötä.

Lahdesta siirrymme Itä-Suomeen ja Parikkalan Sanomien (16.5.1917) kirjoitukseen ’Kirjastokysymys’

Ensimäisenä oli ohjelmassa maisteri Niilo Liasan esitelmä kirjastokysymyksestä. Puhuja esitti, että kuntain kirjastojen kirjawarastot on saateltawa sellaisiksi, että kirjasto wastaa kaikkien yhteiskuntaluokkien pyörintöjä, että kirjastoin hoitajaksi otetaan kirjaston järjestämiseen ja hoitoon täysin pätevä, tarpeellisen yleissiwistyksen omaava, riittäwästi palkattu henkilö, että kunnan pääkirjastot sijoitetaan sopiwiin paikkoihin, ja että kirjaston yhteyteen warataan lukuhuone ja tarwittaessa myöskin kokoussali esitelmiä warten.

Idästä länteen ja Pohjanmaan lakeuksille, jossa haikaillaan lainaajien perään.

Kokkolan Uutiset 8.5.1917:

Sillanpään maamiesseuralla oli kokous huhtik. 28 p:nä. Kokouksessa käsiteltiin joukko seuran toimintaa koskemia asioita. … Seuran kirjastonhoitajat Oskar Ketola ja Aleksi Haapasalo toiwat esille kysymyksen:

Miten olisi saatawa seuran jäsenet käyttämään kirjastoa hywäkseen? Heidän kertomuksensa mukaan ei ainakaan wuoteen ole tehty kirjastosta ainoatakaan lainausta.

 Ilkka (15.5.1917):

Lohtajan kirje

Kuten ennen olen jo kertonut, on kunnallinen elämä kulkenut täällä viime aikoina ristiriitaisuuksien merkeissä. Tässä taistelussa on iskeneet vastatusten vanhan- ja uudenaikaisuus, edellinen kuIkien säästäväisyyden vaippaan puettuna. Eteenpäin on kuitenkin päästy vastuksista huolimatta. Kunnallisen kirjastolaitoksen järjestäminen on yksi todistus edistyksen voittokulusta.

Kunnallista kirjastolaitosta, johon ovat edistysseurat kirjastoillaan ja avustuslupauksilla mukaan liittyneet järjestetään parhaillaan. Piakkoin päästään siihen, että voidaan lainausliike alkaa. Vaikkakin kirjastosta uudelleen järjestettynäkään voi sanoa, että se voi vastata kohtuullisiakaan nykyaikaisia kirjastovaatimuksia, kun käytettävät varat tähän tarkoitukseen ovat olleet hyvin vähäisiä, voi saapuva löytää sieltä kirjan, jonka lukeminen maksaa vaivan. Kirjasto, hyötyä tuottaakseen tarvitsee käyttäjiä. Mitä suurempi on lainaajien Iuku, sen yleisemmäksi tulee kirjaston tuottama hyöty. Sanomattakin on kai selvää, että ahkera kirjaston käyttäminen on mitä tehokkainta kirjaston asian edistämistyötä.

Kevyempänä välipalana tarjoamme p e r u u t t a m a t t o m a n kirjastoarpajaismainoksen, jonka olivat julkaisseet sivuillaan lukuisat eri lehdet.

Peruuttamattomasti

Kuukauden kehitysuutinen tuli 23.5.1917 Turusta Uusi Aura -lehden sivuilta

Kaupungin kirjasto.

Uusi osasto: Hakemisto, tietoja päiwän polttamista kysymyksistä.

Tyydyttääkseen oikeutettuja waatimuksia, että kirjasto walmistaisi käwijöilleen tilaisuuden perehtyä nopeasti myöskin selllaisiin kysymyksiin, joita ei wielä missään kirjallisuudessa käsitellä, sekä helpottaakseen monipuolisemman käsityksen hankkimista tilapäistä laatua olewista päiwän polttawista kysymyksistä on Turun kaupungin kirjastoon järjestetty amerikkalaiseen tapaan n. s. hakemisto (Sertical file). Erityiseen kaappiin owat sanomalehtileikkeleet ja pienemmät kirjoitelmat järjestetyt tässä tarkoituksessa erityisen hakusanan alle. Ylipäänsä otetaan tähän hakemistoon talteen kaikenlaista kirjallisuutta, jonka hankkiminen muuten tuottaisi waikeuksia kirjastolle, jolla on niin rajoitetut käyttöwarat kirjastowarastonsa laajentamiiseksi. Näin hankittuja kirjoitelmia säilytetään niin kauan, kuin, ne omat mielenkiintoisia, jonka jälkeen ne poistetaan, tahi, jos niillä on pysywämpi merkitys, säilytetään warrstossa.

Tällaisella hakemistolla tulee kieltämättä olemaan tärkeä merkitys, ja sikäli kuin sitä laajennetaan, lisääntyy sen käyttö. Sanomalehtimiehille, samoinkuin kunnalllisia asioita harrastawille tarjoo tällainen hakemisto nopean tutustumisen kysymyksiin. Politiikkaa harrastawille käy mahdolliseksi saada monipuolisempaa walaistusta asioihin, kun eri puolueryhmäin käsitykset tulewat siinä esille.

Turun kaupungin kirjastolla ei nykyään ole tarpeellisia waroja eikä liioin työwoimaakaan järjestää tällaista hakemistoa niin täydelliseksi kuin toiwotta ja Turussa muuten mahdollista olisi. Mutta alku on kuitenkin tehty, ja woitanee se kuwailla parhaiten mainitsemalla ne hakusanat, joilla kirjallisuutta jo on köydettäwissä. Tällä kertaa käytettäwänä olema kirjallisuus on pääasiallisesti sanomalehtileikkeleitä, joka sekin muodostaa arwokkaan kirjallisuulajin, jos sitä osataan täyttää walikoiden. Seuraawat otsikot woidaan mainita: Elämäkertoja, Suomen itsemäärämiskeus, Rauha, Wankeinhoito, Nälänhätä, Väliaikainen hallitus, Internationali, Maanviljelyslakot, Kerenski, Kunnallislaki, Sota, Lenin, Elitarvikekysymys, Luotsikysymys, Marttayhdistys, Järjestyskunta, Rauman lakko, Uskonnonwapaus, Partioliite, Torpparikysymys, Turun suomalainen yliopisto, Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen Puolue, 8-tunnin työpäiwä j. n. e.’

Turkulaisella aasinsillalla jatkamme vielä takaisin Helsingin Sanomiin, jossa itse Wolter Kilpi pohtii 27.5.1917 laajasti uuden pääkirjaston paikkaa Helsingin keskustassa.

Helsingin kaupungin wiranomaisten ratkaistawaksi joutuu lähimmässä tulewaisuudessa kysymys uuden keskustakirjastorakennuksen paikasta. Kaupungin pääkirjasto on jo kauan kärsinyt rakennuksen wanhentuneisuudeta ja mitä tukahduttawimmaksi käyvästä tilanahtaudesta, joka liikkeen kaswaessa wuosi wuodelta on käynyt yhä sietämättömämmäksi, ehkäisten kirjaston kehitystä. …

 Wähän edempänä kansallismuseo, olisi erinomaisen otollinen kirjastonlaatuiselle rakennukselle. Jos sitä paitsi tulewa kaupungintalo tulisi sijoitetuksi nykyisen kasarmin paikalle, kuten mahdollisuuksia on, tulisiwat tulewan kansanwaltaisen Helsingin kaksi edustawinta ja faiipungin kaikille yhteiskuntakerroksille tärkeintä julkista rakennusta, kaupungintalo ja yleinen kirjasto, kohoamaan rinnakkain, ja tekemään tästä kohdasta kaupunkia samanlaisen erikoisesti Helsingin julkisen elämän sydänpaikan, kuin Senaatintori Yliopistoineen ja senaatinrakennuksineen on koko kansamme julkisten rakennusten sydänpaikka. …

Ellei näistä puheenaolewista tonteista kumpaakaan woida luowuttaa tarkoitukseen, olisi sittenkin wielä eräs mahdollisuus ja, sanottakoon se kohta, warsin wiekoittawa mahdollisuus sijoittaa kirjasto Helsingin wälittömään keskustaan ja asemalle, joka melkein olisi ihanteellinen kirjaston kannalta. On nimittäin herätetty kysymys, että kaupunki waihtaisi waltiolta itselleen sen tontin Kaisaniemen Puiston syriässä, jolla nyt sijaitsee Yliopiston metereologinen laitos. Osaksi tälle alueelle, osaksi Kaisaniemen puistoon rakennettuna tulisi tulewa keskuskirjasto sijaitsemaan wälittömässä keskikaupungin läheisyydessä suuren waltawäylän, Kaisaniemenkadun warrella, ia samassa kuitenkin aiwan rauhallisella, eristetyllä asemalla. Puiston käytettäwyyttäkään yleisenä wirkistyspaikkana ei kirjastonlaatuinen rakennus häiritsisi, Warsinkin, kun se tulisi sijaitsemaan sellaisella puiston laidalla, jota ei nykyjäänkään suuremmassa määrässä käytetä.

 Amerikassa, yleisten kirjastojen luwatussa maassa, owat kiriastorakennukset useasti wartawasten sijoitetut puistoihin, joiden wiihtywyyttä julkisina oleskelupaikkoina, ne wain lisäämät. Etenkin kesäkuukausina muodostaisi puisto siimeksineen ja istumapenkkeineen ihanteellisen lukupaikan laajoille iltaansa wiettämille kansalaispiireille, warsinkin niille kaupunkilaisille, jotka ovat pakotetut wiettämään kesänsä Helsingin päiwänpaahteisilla kaduilla.

Ja lopuksi ilmoitusluontoisia asioita.

Laatokka (8.5.1917) sekä lukuisat muut lehdet julkaisivat ’kutsumuksen’ neljänteen yleiseen kirjastokokoukseen.

Kirjastokokous

Hyödyllinen on toki myös tieto hämeenlinnalaisten kirjastojen aukioloajoista sosialidemokratisen työväenlehti Hämeen Voiman sivuilla.

Hämeenlinna

 

 

 Kirjaston_Suomi100_logo
Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

Read Full Post »

Suomen kirjastolegenda Helle Kannila julkaisi kurssikirjaksi alan opiskelijoille ja virikkeeksi kirjastonhoitajien pohdintoihin Suomen satavuotiskauden puolivälissä teoksen Kirjanvalinnan ongelmia (1967).

Vaikka maailma on muuttunut, ongelmat eivät. Poimimme teoksesta Kannilan oppeja tieteellisille kirjastoille ja kommentoimme niitä tämän päivän näkökulmasta.

Kannila_Kirjanvalinnan_ongelmia

Kylmäverisesti

Kirjastonhoitajan tulee luonnollisesti kunnioittaa kirjoja ainakin yhtä paljon kuin muiden ihmisten, voimmepa koristeellisesti sanoa, että hänen on niitä rakastettava. Mutta ei hänen suinkaan ole syytä kunnioittaa ja rakastaa kaikkia kirjoja, vaan hänen on kylmäverisesti ja asiallisesta valittava, mitä hän muille luettavaksi tarjoaa. (s. 8)

Kirjastossa ei saa olla mitä tahansa painokoneesta lähtenyttä, vaan asiakkaalla on oltava turvallinen tunne siitä, että ensimmäinen valinta on suoritettu. Informaatikot taistelevat tämän asian kanssa aina hankintoja tehdessään.

Valppaasti

Tutkijoiden on yritettävä kirjallisuuden avulla ja opintomatkoilla seurata sitä mitä on jo aikaisemmin selvitetty, ja tässä tieteellisillä kirjastoilla on erityisen tärkeä tehtävä. Kirjaston pitäisi valppaasti, odottelematta käyttäjien toivomuksia, tilata tutkijoille tarpeellisin osa siitä, mitä sen edustaman tieteen alalla maailmassa julkaistaan. (s. 13)

Jokin pieni voi olla vinkki tulevaisuuden suuresta. Mainion avun antavat suuret, kansainväliset tietokannat satoine tuhansine lehtiartikkeleineen. Tietokantojen kalleus vaatii sekin valintaa ja karsintaa, jonka avuksi pitäisi hankkijalla olla laaja tietämys ja näkemystä sekä reippaat otteet. Opintomatkat olisivat kyllä eri kivoja. 😉

Täydellinen sarja

Jotta kaikkien tieteiden ja tiedonalojen piiristä olisi maassa saatavana tärkein ulkomainen tietoaineisto, tieteellisten kirjastojen tulisi muodostaa yhdessä aukoton kokonaisuus, niin että yleiskirjastojen ohella olisi toiminnassa täydellinen sarja erikoiskirjastoja. (s. 14)

Kirjastot, niin yleiset kuin tieteellisetkin, ovat Suomessa toimineet aina yhteistyössä. Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tehneet olemassaolonsa ajan yhteistyötä keskenään ja muiden korkeakoulukirjastojen kanssa.

Alati valppaana!

 

Kirjaston_Suomi100_logo

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

 

Read Full Post »

Miltä arki näyttää kirjaston tiskin takana? Kirjasimme ylös kaiken mitä asiakkaat kirjastosta kysyivät.

Saako teiltä lehtiä leikeltäväksi?

 

Kirjaston asiakaspalvelussa – tuttavallisemmin tiskissä – päivystäessä kertyy hiljaista tietoa siitä mikä asiakkaiden mieliä askarruttaa. Laurea-kirjaston ohjaukseen keskittynyt työryhmä halusi pureutua aiheeseen tarkemmin. Mitä meiltä oikeasti kysytään ja kuinka paljon.

 

Onko tänne oma kirjastokortti vai käykö kaupunginkirjaston?

 

Tiedonkeruu toteutettiin neljänä päivänä syyslukukaudella 2015 kaikissa Laurean seitsemässä kampuskirjastossa. Keruutyötä helpotettiin tekemällä lomake, joka oli jaettu kuuteen osaan. Vähimmillään kysymykset kuitattiin tukkimiehen kirjanpidolla oikean otsikon alle. Mahdollisuuksien mukaan kysymyksiä kirjattiin myös ylös.

Tiedonkeruu_yhteenveto_kuva

Kaikkiaan asiakaskontakteja oli 836. Valtaosa kohtaamisista koski kirjaston arkitoimintoja (59 %). Tähänkö palautettiin? Minulla on sakkoja. Voinko varata toisesta kirjastosta kirjan?

Kirjojen paikantaminen (17 %) oli myös suosittu aihe. Usein se haettu kirja ei vaan osu silmiin, vaikka kuinka hyllyn edessä tepastelee. Tai sitten halutaan tietää mistä löytyvät tutkimusmenetelmäkirjat, kirjanpidon kirjat tai käsikirjat.

 

Miksi täällä on niin hyväkuntoisia poistokirjoja?

 

Kirjastosta kysytään myös opastusta kirjaston tai kampuksen laitteiden käyttöön (6 %). Miksi väritulostus ei onnistu? Voitko auttaa skannaamisessa? Mistä saa isoja kirjaimia monitoimilaitteen sisäänkirjautumisessa?

E-aineistoista (3 %) ei kysytty yhtä paljon kuin käytännön tietotekniikkapulmista. E-kirjojen lataus ja verkkoaineistoihin pääsy kotoa olivat yleisimmät kysymykset.

 

Mistä löytyy opinnäytetyön pohja?

 

Tietopalvelukysymyksiä (5 %) esitettiin mm. henkilöstöjohtamisesta, oppimispeleistä, hoitotyön simulaatiosta ja kilpailija-analyysista.

 

Voinko tehdä tekstiin tällaisen lähdeviittauksen?

 

Sekalaiset kysymykset (10 %) vaihtelivat kirjastohenkilöstön syysloman tiedustelusta nitojan toimintaan. Reijittäjä, muovikassi, kuulokkeet tai opettaja olivat myös hukassa.

 

Onko rajoituksia montako kirjaa voi lainata?

Asiakaspalvelutyö näkyväksi

Keruulla saatiin dokumentoitua paitsi kysytyt asiat, myös ajankäyttöä. Laina- tai kävijäluvut näyttävät vain yhden puolen vilkkaudesta, kun taas asiakaskontaktit – ihmisten välinen vuorovaikutus – kertovat omaa tarinaansa.

Tulokset ovat apuna kirjaston ohjauksen suunnittelussa ja niitä tullaan vertaamaan myös kirjaston chatissa kysyttyihin kysymyksiin. Mielenkiintoista on esimerkiksi verrata kysytäänkö e-aineistoista enemmän chatissa kuin asiakaspalvelussa.

 

Saako ottaa lisää karkkia? (Tarjolla oli Finna-karkkeja) 

Read Full Post »

Olen nykyisin kirjaston käyttäjän roolissa, ja arvaatte varmaan, että testaan kirjastomme toimintakykyä. Ajatuksia ja ideoita pukkaa mieleen, ja kun on hyvät suhteet kirjastolaisiin, niin rohkenen jotakin ehdottaakin.

Huomaan käyttäväni sekä painettuja kirjoja että e-aineistoa. Kirjastolle suuri kiitos, että testikäytössä oli muutamia e-readereita. Niiden kokemusten perusteella joulupukki toi meillekin iPadin, jota nyt hyödynnän surutta. Ilman kirjastoa minulla olisi ehkä Kindle, joka ei vastaisi ollenkaan tarpeisiini. Kannatan, että kirjasto esittelee jatkossakin käyttäjille vempaimia.

Mielelläni lukisin kaiken e:nä teekupposen ääressä kotona, mutta ei minulle tuota tuskaa matkustaa kirjastoonkaan, kun on pakko. Huomaan, että se on samalla mielenhuoltoa, vaihtaa jokunen sana luotettavien tietoasiantuntijoiden kanssa. Se kirjakin tulee yleensä otettua kainaloon ja toinen kaupanpäälle.


Kummallekin on oma roolinsa, painetulle ja e-aineistolle. Tällä hetkellä ne ovat omassa työskentelyssäni melko tasavertaisia, mutta siirtyy sitä mukaa e-aineistojen puolelle, kun tarjonta kasvaa. On kuitenkin mukavaa, että on kirjasto ja siellä kirjoja, joita voi käydä lainaamassa. E-aineistot ovat massakulutustavaraa, joita voi hotkia monta putkeen ja tulla viisaaksi. Kirjat taas ovat luksustuotteita, joiden parissa voi tuntea älyllistä iloittelua viisaampiensa seurassa.

Tänään kirjastossa käydessäni toivoin tiedonhakukoneella tapaavani Lauruksen ohella Nellin. Sehän on kätevästi joskin vähän ujosti löydettävissä Lauruksen yläpalkista. Haluaisin kuitenkin tavata Nellin kahden kesken. Olisiko mahdollista, että joka toinen kirjaston tiedonhakukone olisi oletusarvoisesti auki Nellinä? Nellissäkin on tarvittava linkki Laurukseen.

Hanna Lahtinen

vapaana kirjastotyöstä, mutta ei kirjastosta

Read Full Post »

Kirjaston henkilökunta kouluttautuu kansainvälistymällä Hollannissa nelipäiväisellä vierailulla tiistaista 30.11.2010 alkaen. Kirjastot Hyvinkäällä, Leppävaarassa, Lohjalla ja Porvoossa ovat vain osittain avoinna. Otaniemessä ja Keravalla kirjastot ovat suljettuina. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa kirjaston www-sivuilta.


Kehittämismatkan tavoitteena on vahvistaa kirjaston kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä osaamista. Matkan aikana tutustumme erityisesti e-aineistojen ja niitä tukevien järjestelmien, portaalien ja muiden välineiden kehitysnäkymiin. Panostaminen e-aineistojen hankintaan mahdollistaa kirjaston tilojen luovan kehittämisen, joten tilat ja niiden kokeminen ovat matkan aikana tarkkailukohteena. Matkalla luotujen yhteyksien avulla toivotaan löytyvän hankekumppaneita kirjaston valmisteilla olevaan verkostohankkeeseen.

Kirjaston tavoitteet 2015 –ohjelmaa valmisteltiin viime lukuvuonna kirjastohenkilöstön yhteisenä työskentelynä. Tavoitteiden tarkoituksena on kirkastaa Laurean strategian mukaiset kirjaston kehittämistehtävät ja vastuut seuraavan viiden vuoden aikana.

Keskeisinä kirjaston kehittämistavoitteina ovat palvelujen ja järjestelmien kehittäminen yhä käyttäjäkeskeisemmiksi, sähköisten aineistojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen, käytettävissä olevien kirjaston tilojen muuntaminen vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle otollisemmiksi, monimuotoisempi osallistuminen tki-prosesseihin sekä oman toiminnan yhteisöllisempi ja systemaattisempi suunnittelu ja seuranta.

Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja sähköisten aineistojen lisääntyminen muuttaa kirjaston toimintatapaa ja vaatii uutta osaamista. Matka on osa kirjaston tavoitteiston mukaista kehittämistoimintaa, jossa mahdollistetaan ja vahvistetaan uusien näkökulmien ja kokemusten kautta kirjaston uudistumista.

TUTUSTUMISKOHTEET:

1.    LivingLab-verkosto, Waag Society
–       innovatiivinen tki-toiminta
–       labien toiminta
–       verkostotoiminta

2.    Kirjakauppojen englanninkielinen /kansainvälinen tarjonta
–       kolme kirjakauppaa

3.    Swets & Zeitlingerin pääkonttori Lissessä
–       maailmanlaajuinen lehtiaineiston välittäjä
–       Laurealla kilpailutettu sopimus vuosille 2010 – 2012 lehtiaineiston hankkimisesta Swetsin kautta

4.    DOK-Library Concept Center, Delft
–       teknisen alan korkeakoulu
–       visio: the most modern library in the world
–       kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008
–       Hollannin paras kirjasto 2009

5.    Elsevierin pääkonttori, Amsterdam
–       maailman suurin tieteellisten julkaisujen kustantamo
–       julkaisee noin 2 000 tieteellistä julkaisusarjaa ja 19 000 kirjaa vuosittain
–       työntekijöitä 24 maassa
–       Laurea-kirjastossa käytettävissä Elsevierin ScienceDirect – tietokanta

6.    Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA
–       suurin yleinen kirjasto Euroopassa
–       avattu 2007
–       suunniteltu käyttäjien ja e-aktiviteettien näkökulmasta

7.    House of Bols Coctail and Genever Expierience
–       maailman vanhin tislaamo. Katsele, kuuntele, maista! kaikki aistit ovat tarpeen

8.    Royal Delft
–       kuninkaallinen posliinitehdas
rekonstruktio Vermeerin View of Houses in Delft, tunnetaan myös nimellä The Little Street

9.    Coster Diamonds
–       timanttimuseo

KOHDEKAUPUNGIT HOLLANISSA


Read Full Post »

Muuttovalmisteluiden vaikutukset Porvoon Laurea-kirjaston käyttöön syksyllä 2010 ovat seuraavat:

*syyskuun alusta on ryhdytty muuttamaan kirjaston hyllyluokitusta. Kirjat siirtyvät hyllyillä uuteen paikkaa ja saavat uudet hyllyluokat. Luokitus voi tuntua sekavalta.  Aineistotietokanta Laurus on kuitenkin aina ajan tasalla ja sieltä selviävät uudet hyllyluokat. Jos on vaikeuksia löytää paikalla olevaa kirjaa, henkilökunta auttaa.

*1.11.2010 lähtien kirjaston kokoelmasta ei anneta lainoja eikä sallita uusintoja

*12.11.2010 on lainojen viimeinen palautuspäivä. Kokoelma pitäisi saada    mahdollisimman kattavasti takaisin tuohon päivään mennessä, jotta Porvoon Laurean aineisto saadaan siirretyksi onnistuneesti osaksi uutta tietokantaa.

*1.12.2010 kirjasto suljetaan ja avataan uudessa paikassa 10.1.2011

*kirjaston lainaustoiminnan ollessa poikki lainoja toimitetaan henkilökunnalle ja opiskelijoille maksutta Laurean muista yksikkökirjastoista

*kirjaston aineistoa voi käyttää käsikirjastotyyppisesti sulkemispäivään saakka

*aineistotarpeissanne muistakaa väliaikana hyödyntää muita kirjastoja

*opinnäytetyön tekijät: kannattaa hankkia Porvoon kirjojen tilalle korvaavat muista  kirjastoista, koska Porvoon aineisto pitää palauttaa viimeistään 12.11. Muistakaa maksuton lainan välitys muista Laurea-kirjastoista.

*tenttikirjojen tarvitsijat: tentteihin 14.10 ja 11.11. pystytte vielä lainaamaan Porvoon    kirjoja, tenttiin 19.12. kirjat syytä hankkia muista yksikkökirjastoista, tenttiin 20.1. Kirjoja lainataan jo uudesta kirjastosta (10.1.2011 lähtien).

*lisätietoa tarvittaessa saa kirjastosta

Read Full Post »

Laurea-kirjasto Lohjan informaatikko Erja Huovila palkittiin AMK-kirjastopäivillä 9.6.2010 työstään hanketoiminnassa ja laatutyössä. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran ansioituneille kirjastolaisille. Tänä vuonna Erjan lisäksi palkinnon sai Harri Salminen Samkista.

Erja Huovila ja palkinnon luovuttaja Kauko Maskulainen

Mikä ihmeen KVAK?

KVAK eli  Kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen valitaan nimensä mukaisesti kahdeksi vuodeksi ja valinnan suorittaa Ammattikorkeakoulujen Työvaliokunta ehdotusten perusteella. Palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 2008 Tampereen ammattikorkeakoulukirjastopäivillä. Ensimmäisellä kerralla palkinnon saivat Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta, Gunilla Jansson Sydvästistä, Pirjo Ojanperä Seamkista sekä Hannu Hahto Piramkista.

Uraauurtava eNNI-hanke

Erja Huovila on toiminut eNNI-hankkeen informaatikkona lukuvuonna 2008 – 2009 ja eNNI-projektiryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuvuonna 2009 – 2010. Kouluttajan ominaisuudessa hän on kouluttanut 19 eri amkin informaatikkoa toimimaan hankkeessa ja alueryhmissä. Hankkeessa on tavoiteltu informaatikkojen osaamisen kehittymistä, yhteisohjaamista sekä toimimista työelämäyhteydessä. Projektiryhmän jäsenenä hän on ollut aktiivisena toimijana siten, että hankkeen tavoitteisiin on esim. kirjattu kirjaston roolin kehittäminen osaksi pedagogista toimintaa ja että informaatikot ovat hankkeessa mukana tasaveroisina asiantuntijoina. Huovila on lisäksi luennoinut suomen/englannin kielellä informaatikon roolista hankkeessa kolmessa eri seminaarissa. Hän on tehnyt aktiivista hanketyötä oman työnsä ohessa.

eNNI-hanke kehittää työelämässä toimivien sairaanhoitajien, opettajien, opiskelijoiden ja informaatikkojen yhteistyötä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin potilastietojen rakenteiseksi kirjaamiseksi tietojärjestelmään. Hanke on avannut aidon mahdollisuuden informaatikoille osallistua alueelliseen ja työelämää kehittävään toimintaan. http://www.amk.fi/enni/

Kollegat onnittelevat Erjaa

Laatutyötä, intohimoista luettelointia ja arkea

Erja on ollut amkit-konsortion laaturyhmässä vuosina 2002 (joulukuusta) – 2004 (vuoden loppuun) ja sen jälkeen Laurean asiakastyytyväisyyskyselyn yhteyshenkilönä ja kirjastomme virallisena laaduttajana.

Saatuaan laadukkaan toimintansa käyntiin, hän on pakertanut Laurean luettelointi-ryhmän vetäjänä. Erjan ansiosta amk-kirjastojen luettelointiajatukset ja ongelmatiikat ovat kulkeutuneet meille ja saaneet sofistikoidun muodon. Meillä ei ole ketään guru-luetteloijaa, eikä keskitettyä hankinta-luettelointiosastoa, joten tiedon jakaminen, käytänteiden yhtenäistäminen ja keskustelun mahdollistaminen ovat olleet meille Erjalta saamaamme keskeistä antia.

Erja toimii laurealaisittain pienessä yksikössä, reilut 400 opiskelijaa, ja on hyödyntänyt tuloksekkaasti pienuuden etua. Vuosien myötä hän on soluttautunut Lohjan yksikön kaikkeen mahdolliseen yhteistoimintaan, tuoden joka kerta kirjastoa esille, niin alueellisen kehittämisen, t&k&i- kuin pedagogiikankin kehittämistilaisuuksissa. Kirjasto on Lohjalla itsestään selvä ja elintärkeä kumppani näissä yhteyksissä.

Erja on esiintynyt viime vuonna Kever- ja STKS:n seminaareissa mallintaen koulutusalan, koko yksikön ja kirjaston yhteistyötä. Kaikki ei suinkaan ole yhtä juhlaa, vaan hän tuo selkeästi esiin myös kriittiset ajatuksensa ja toimintaan liittyvät haasteet. Hän onkin elinikäisen oppimisen elävä esimerkki.

Erja pitää itseään tavallisena arjen puurtajana osallistuen päivittäiseen asiakaspalveluun, hankinta-, luettelointi ja opetustyöhön, ja olikovin hämmästynyt valinnasta KVAKiksi. Hänen rakkain mottonsa liittyy painetun aineiston kokoelman huoltamiseen, ”vanhan tiedon poistaminen”, jotta kokoelma elää ja voi hyvin ja asiakkaat nauttivat kirjaston annista.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: