Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘kirjastot’ Category

Miltä arki näyttää kirjaston tiskin takana? Kirjasimme ylös kaiken mitä asiakkaat kirjastosta kysyivät.

Saako teiltä lehtiä leikeltäväksi?

 

Kirjaston asiakaspalvelussa – tuttavallisemmin tiskissä – päivystäessä kertyy hiljaista tietoa siitä mikä asiakkaiden mieliä askarruttaa. Laurea-kirjaston ohjaukseen keskittynyt työryhmä halusi pureutua aiheeseen tarkemmin. Mitä meiltä oikeasti kysytään ja kuinka paljon.

 

Onko tänne oma kirjastokortti vai käykö kaupunginkirjaston?

 

Tiedonkeruu toteutettiin neljänä päivänä syyslukukaudella 2015 kaikissa Laurean seitsemässä kampuskirjastossa. Keruutyötä helpotettiin tekemällä lomake, joka oli jaettu kuuteen osaan. Vähimmillään kysymykset kuitattiin tukkimiehen kirjanpidolla oikean otsikon alle. Mahdollisuuksien mukaan kysymyksiä kirjattiin myös ylös.

Tiedonkeruu_yhteenveto_kuva

Kaikkiaan asiakaskontakteja oli 836. Valtaosa kohtaamisista koski kirjaston arkitoimintoja (59 %). Tähänkö palautettiin? Minulla on sakkoja. Voinko varata toisesta kirjastosta kirjan?

Kirjojen paikantaminen (17 %) oli myös suosittu aihe. Usein se haettu kirja ei vaan osu silmiin, vaikka kuinka hyllyn edessä tepastelee. Tai sitten halutaan tietää mistä löytyvät tutkimusmenetelmäkirjat, kirjanpidon kirjat tai käsikirjat.

 

Miksi täällä on niin hyväkuntoisia poistokirjoja?

 

Kirjastosta kysytään myös opastusta kirjaston tai kampuksen laitteiden käyttöön (6 %). Miksi väritulostus ei onnistu? Voitko auttaa skannaamisessa? Mistä saa isoja kirjaimia monitoimilaitteen sisäänkirjautumisessa?

E-aineistoista (3 %) ei kysytty yhtä paljon kuin käytännön tietotekniikkapulmista. E-kirjojen lataus ja verkkoaineistoihin pääsy kotoa olivat yleisimmät kysymykset.

 

Mistä löytyy opinnäytetyön pohja?

 

Tietopalvelukysymyksiä (5 %) esitettiin mm. henkilöstöjohtamisesta, oppimispeleistä, hoitotyön simulaatiosta ja kilpailija-analyysista.

 

Voinko tehdä tekstiin tällaisen lähdeviittauksen?

 

Sekalaiset kysymykset (10 %) vaihtelivat kirjastohenkilöstön syysloman tiedustelusta nitojan toimintaan. Reijittäjä, muovikassi, kuulokkeet tai opettaja olivat myös hukassa.

 

Onko rajoituksia montako kirjaa voi lainata?

Asiakaspalvelutyö näkyväksi

Keruulla saatiin dokumentoitua paitsi kysytyt asiat, myös ajankäyttöä. Laina- tai kävijäluvut näyttävät vain yhden puolen vilkkaudesta, kun taas asiakaskontaktit – ihmisten välinen vuorovaikutus – kertovat omaa tarinaansa.

Tulokset ovat apuna kirjaston ohjauksen suunnittelussa ja niitä tullaan vertaamaan myös kirjaston chatissa kysyttyihin kysymyksiin. Mielenkiintoista on esimerkiksi verrata kysytäänkö e-aineistoista enemmän chatissa kuin asiakaspalvelussa.

 

Saako ottaa lisää karkkia? (Tarjolla oli Finna-karkkeja) 

Read Full Post »

Olen nykyisin kirjaston käyttäjän roolissa, ja arvaatte varmaan, että testaan kirjastomme toimintakykyä. Ajatuksia ja ideoita pukkaa mieleen, ja kun on hyvät suhteet kirjastolaisiin, niin rohkenen jotakin ehdottaakin.

Huomaan käyttäväni sekä painettuja kirjoja että e-aineistoa. Kirjastolle suuri kiitos, että testikäytössä oli muutamia e-readereita. Niiden kokemusten perusteella joulupukki toi meillekin iPadin, jota nyt hyödynnän surutta. Ilman kirjastoa minulla olisi ehkä Kindle, joka ei vastaisi ollenkaan tarpeisiini. Kannatan, että kirjasto esittelee jatkossakin käyttäjille vempaimia.

Mielelläni lukisin kaiken e:nä teekupposen ääressä kotona, mutta ei minulle tuota tuskaa matkustaa kirjastoonkaan, kun on pakko. Huomaan, että se on samalla mielenhuoltoa, vaihtaa jokunen sana luotettavien tietoasiantuntijoiden kanssa. Se kirjakin tulee yleensä otettua kainaloon ja toinen kaupanpäälle.


Kummallekin on oma roolinsa, painetulle ja e-aineistolle. Tällä hetkellä ne ovat omassa työskentelyssäni melko tasavertaisia, mutta siirtyy sitä mukaa e-aineistojen puolelle, kun tarjonta kasvaa. On kuitenkin mukavaa, että on kirjasto ja siellä kirjoja, joita voi käydä lainaamassa. E-aineistot ovat massakulutustavaraa, joita voi hotkia monta putkeen ja tulla viisaaksi. Kirjat taas ovat luksustuotteita, joiden parissa voi tuntea älyllistä iloittelua viisaampiensa seurassa.

Tänään kirjastossa käydessäni toivoin tiedonhakukoneella tapaavani Lauruksen ohella Nellin. Sehän on kätevästi joskin vähän ujosti löydettävissä Lauruksen yläpalkista. Haluaisin kuitenkin tavata Nellin kahden kesken. Olisiko mahdollista, että joka toinen kirjaston tiedonhakukone olisi oletusarvoisesti auki Nellinä? Nellissäkin on tarvittava linkki Laurukseen.

Hanna Lahtinen

vapaana kirjastotyöstä, mutta ei kirjastosta

Read Full Post »

Kirjaston henkilökunta kouluttautuu kansainvälistymällä Hollannissa nelipäiväisellä vierailulla tiistaista 30.11.2010 alkaen. Kirjastot Hyvinkäällä, Leppävaarassa, Lohjalla ja Porvoossa ovat vain osittain avoinna. Otaniemessä ja Keravalla kirjastot ovat suljettuina. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa kirjaston www-sivuilta.


Kehittämismatkan tavoitteena on vahvistaa kirjaston kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä osaamista. Matkan aikana tutustumme erityisesti e-aineistojen ja niitä tukevien järjestelmien, portaalien ja muiden välineiden kehitysnäkymiin. Panostaminen e-aineistojen hankintaan mahdollistaa kirjaston tilojen luovan kehittämisen, joten tilat ja niiden kokeminen ovat matkan aikana tarkkailukohteena. Matkalla luotujen yhteyksien avulla toivotaan löytyvän hankekumppaneita kirjaston valmisteilla olevaan verkostohankkeeseen.

Kirjaston tavoitteet 2015 –ohjelmaa valmisteltiin viime lukuvuonna kirjastohenkilöstön yhteisenä työskentelynä. Tavoitteiden tarkoituksena on kirkastaa Laurean strategian mukaiset kirjaston kehittämistehtävät ja vastuut seuraavan viiden vuoden aikana.

Keskeisinä kirjaston kehittämistavoitteina ovat palvelujen ja järjestelmien kehittäminen yhä käyttäjäkeskeisemmiksi, sähköisten aineistojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen, käytettävissä olevien kirjaston tilojen muuntaminen vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle otollisemmiksi, monimuotoisempi osallistuminen tki-prosesseihin sekä oman toiminnan yhteisöllisempi ja systemaattisempi suunnittelu ja seuranta.

Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja sähköisten aineistojen lisääntyminen muuttaa kirjaston toimintatapaa ja vaatii uutta osaamista. Matka on osa kirjaston tavoitteiston mukaista kehittämistoimintaa, jossa mahdollistetaan ja vahvistetaan uusien näkökulmien ja kokemusten kautta kirjaston uudistumista.

TUTUSTUMISKOHTEET:

1.    LivingLab-verkosto, Waag Society
–       innovatiivinen tki-toiminta
–       labien toiminta
–       verkostotoiminta

2.    Kirjakauppojen englanninkielinen /kansainvälinen tarjonta
–       kolme kirjakauppaa

3.    Swets & Zeitlingerin pääkonttori Lissessä
–       maailmanlaajuinen lehtiaineiston välittäjä
–       Laurealla kilpailutettu sopimus vuosille 2010 – 2012 lehtiaineiston hankkimisesta Swetsin kautta

4.    DOK-Library Concept Center, Delft
–       teknisen alan korkeakoulu
–       visio: the most modern library in the world
–       kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008
–       Hollannin paras kirjasto 2009

5.    Elsevierin pääkonttori, Amsterdam
–       maailman suurin tieteellisten julkaisujen kustantamo
–       julkaisee noin 2 000 tieteellistä julkaisusarjaa ja 19 000 kirjaa vuosittain
–       työntekijöitä 24 maassa
–       Laurea-kirjastossa käytettävissä Elsevierin ScienceDirect – tietokanta

6.    Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA
–       suurin yleinen kirjasto Euroopassa
–       avattu 2007
–       suunniteltu käyttäjien ja e-aktiviteettien näkökulmasta

7.    House of Bols Coctail and Genever Expierience
–       maailman vanhin tislaamo. Katsele, kuuntele, maista! kaikki aistit ovat tarpeen

8.    Royal Delft
–       kuninkaallinen posliinitehdas
rekonstruktio Vermeerin View of Houses in Delft, tunnetaan myös nimellä The Little Street

9.    Coster Diamonds
–       timanttimuseo

KOHDEKAUPUNGIT HOLLANISSA


Read Full Post »

Muuttovalmisteluiden vaikutukset Porvoon Laurea-kirjaston käyttöön syksyllä 2010 ovat seuraavat:

*syyskuun alusta on ryhdytty muuttamaan kirjaston hyllyluokitusta. Kirjat siirtyvät hyllyillä uuteen paikkaa ja saavat uudet hyllyluokat. Luokitus voi tuntua sekavalta.  Aineistotietokanta Laurus on kuitenkin aina ajan tasalla ja sieltä selviävät uudet hyllyluokat. Jos on vaikeuksia löytää paikalla olevaa kirjaa, henkilökunta auttaa.

*1.11.2010 lähtien kirjaston kokoelmasta ei anneta lainoja eikä sallita uusintoja

*12.11.2010 on lainojen viimeinen palautuspäivä. Kokoelma pitäisi saada    mahdollisimman kattavasti takaisin tuohon päivään mennessä, jotta Porvoon Laurean aineisto saadaan siirretyksi onnistuneesti osaksi uutta tietokantaa.

*1.12.2010 kirjasto suljetaan ja avataan uudessa paikassa 10.1.2011

*kirjaston lainaustoiminnan ollessa poikki lainoja toimitetaan henkilökunnalle ja opiskelijoille maksutta Laurean muista yksikkökirjastoista

*kirjaston aineistoa voi käyttää käsikirjastotyyppisesti sulkemispäivään saakka

*aineistotarpeissanne muistakaa väliaikana hyödyntää muita kirjastoja

*opinnäytetyön tekijät: kannattaa hankkia Porvoon kirjojen tilalle korvaavat muista  kirjastoista, koska Porvoon aineisto pitää palauttaa viimeistään 12.11. Muistakaa maksuton lainan välitys muista Laurea-kirjastoista.

*tenttikirjojen tarvitsijat: tentteihin 14.10 ja 11.11. pystytte vielä lainaamaan Porvoon    kirjoja, tenttiin 19.12. kirjat syytä hankkia muista yksikkökirjastoista, tenttiin 20.1. Kirjoja lainataan jo uudesta kirjastosta (10.1.2011 lähtien).

*lisätietoa tarvittaessa saa kirjastosta

Read Full Post »

Laurea-kirjasto Lohjan informaatikko Erja Huovila palkittiin AMK-kirjastopäivillä 9.6.2010 työstään hanketoiminnassa ja laatutyössä. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran ansioituneille kirjastolaisille. Tänä vuonna Erjan lisäksi palkinnon sai Harri Salminen Samkista.

Erja Huovila ja palkinnon luovuttaja Kauko Maskulainen

Mikä ihmeen KVAK?

KVAK eli  Kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen valitaan nimensä mukaisesti kahdeksi vuodeksi ja valinnan suorittaa Ammattikorkeakoulujen Työvaliokunta ehdotusten perusteella. Palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 2008 Tampereen ammattikorkeakoulukirjastopäivillä. Ensimmäisellä kerralla palkinnon saivat Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta, Gunilla Jansson Sydvästistä, Pirjo Ojanperä Seamkista sekä Hannu Hahto Piramkista.

Uraauurtava eNNI-hanke

Erja Huovila on toiminut eNNI-hankkeen informaatikkona lukuvuonna 2008 – 2009 ja eNNI-projektiryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuvuonna 2009 – 2010. Kouluttajan ominaisuudessa hän on kouluttanut 19 eri amkin informaatikkoa toimimaan hankkeessa ja alueryhmissä. Hankkeessa on tavoiteltu informaatikkojen osaamisen kehittymistä, yhteisohjaamista sekä toimimista työelämäyhteydessä. Projektiryhmän jäsenenä hän on ollut aktiivisena toimijana siten, että hankkeen tavoitteisiin on esim. kirjattu kirjaston roolin kehittäminen osaksi pedagogista toimintaa ja että informaatikot ovat hankkeessa mukana tasaveroisina asiantuntijoina. Huovila on lisäksi luennoinut suomen/englannin kielellä informaatikon roolista hankkeessa kolmessa eri seminaarissa. Hän on tehnyt aktiivista hanketyötä oman työnsä ohessa.

eNNI-hanke kehittää työelämässä toimivien sairaanhoitajien, opettajien, opiskelijoiden ja informaatikkojen yhteistyötä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin potilastietojen rakenteiseksi kirjaamiseksi tietojärjestelmään. Hanke on avannut aidon mahdollisuuden informaatikoille osallistua alueelliseen ja työelämää kehittävään toimintaan. http://www.amk.fi/enni/

Kollegat onnittelevat Erjaa

Laatutyötä, intohimoista luettelointia ja arkea

Erja on ollut amkit-konsortion laaturyhmässä vuosina 2002 (joulukuusta) – 2004 (vuoden loppuun) ja sen jälkeen Laurean asiakastyytyväisyyskyselyn yhteyshenkilönä ja kirjastomme virallisena laaduttajana.

Saatuaan laadukkaan toimintansa käyntiin, hän on pakertanut Laurean luettelointi-ryhmän vetäjänä. Erjan ansiosta amk-kirjastojen luettelointiajatukset ja ongelmatiikat ovat kulkeutuneet meille ja saaneet sofistikoidun muodon. Meillä ei ole ketään guru-luetteloijaa, eikä keskitettyä hankinta-luettelointiosastoa, joten tiedon jakaminen, käytänteiden yhtenäistäminen ja keskustelun mahdollistaminen ovat olleet meille Erjalta saamaamme keskeistä antia.

Erja toimii laurealaisittain pienessä yksikössä, reilut 400 opiskelijaa, ja on hyödyntänyt tuloksekkaasti pienuuden etua. Vuosien myötä hän on soluttautunut Lohjan yksikön kaikkeen mahdolliseen yhteistoimintaan, tuoden joka kerta kirjastoa esille, niin alueellisen kehittämisen, t&k&i- kuin pedagogiikankin kehittämistilaisuuksissa. Kirjasto on Lohjalla itsestään selvä ja elintärkeä kumppani näissä yhteyksissä.

Erja on esiintynyt viime vuonna Kever- ja STKS:n seminaareissa mallintaen koulutusalan, koko yksikön ja kirjaston yhteistyötä. Kaikki ei suinkaan ole yhtä juhlaa, vaan hän tuo selkeästi esiin myös kriittiset ajatuksensa ja toimintaan liittyvät haasteet. Hän onkin elinikäisen oppimisen elävä esimerkki.

Erja pitää itseään tavallisena arjen puurtajana osallistuen päivittäiseen asiakaspalveluun, hankinta-, luettelointi ja opetustyöhön, ja olikovin hämmästynyt valinnasta KVAKiksi. Hänen rakkain mottonsa liittyy painetun aineiston kokoelman huoltamiseen, ”vanhan tiedon poistaminen”, jotta kokoelma elää ja voi hyvin ja asiakkaat nauttivat kirjaston annista.

Read Full Post »

Kirjaston jokavuotiset kesälainat lähtevät käyntiin taas tällä viikolla.  Poimi parhaat mansikat päältä!

Kesälainoja saa ke 26.5.2010 klo 9 alkaen

– Lehdet (lainat)
– Lyhytlainat (lainat ja uusinnat)
– Yleiskokoelma (lainat ja uusinnat)
– Opinnäytetyöt (lainat ja uusinnat)
– Käsikirjat (lainat)

Kesälainojen eräpäivä on
ke 8.9.2010.

Toimi seuraavasti:

  1. Uusi jo lainatut kirjat 26.5. tai sen jälkeen, aikaisemmin lainatut kirjat eivät automaattisesti saa eräpäivää 8.9.
  2. Vain uusimalla vältät myöhästymismaksut kesän yli pidetyistä kirjoista
  3. Ke 26.5. ja sen jälkeen lainatuista kirjoista eräpäivä on automaattisesti 8.9.
  4. Nauti pitkästä lukuajasta kaikessa rauhassa

Kirjat kannattaa uusia pian ennenkuin joku toinen ehtii tehdä varauksia!

Kirjasto sulkee kesäksi ke 23.6.2010 klo 12
ja avaa uudestaan syksyllä to 19.8.2010.

Hyvää kesälomaa!

Read Full Post »

Kalenterissani on tälle päivälle aineistonhankintaa eli kirjojen tilaamista. Tulemme harvoin ajatelleeksi kaupassa, kuinka monta toimintaa on ennen kuin kassa piippaa valitsemamme tavaran kohdalla. Kirjastossa on samoin monen toiminnan ketju ennen lainausta. Hyvässä kaupassa tai hyvässä kirjastossa palvelu on sitä, että asiakas saa helposti mitä tarvitsee. Mutta miten tähän päästään?

Lähtökohtana on, että pitää tietää mitä tarvitaan. Kaupassa arvioidaan kuluttajien tarpeet ja kuluttajakäyttäytyminen etukäteen ennakoiden. Kirjastossa sama juttu. Meidän on tiedettävä mitä opiskelijat tarvitsevat kursseille ja arvioitava mikä oheismateriaali syventää aihetta. Meidän pitäisi tietää  minkälainen aineisto tukee hankkeita ja painopistealueita, mitä kehitystä ylipäätään tapahtuu ympärillämme ennakoiden sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.

Kun kokonaisuus on hahmottunut,valinta olisi helppo jos tarjontaa tai tarjoajia olisi vähän. Kaupassa ja kirjastossa olemme kuitenkin sen tosiseikan edessä, että valinnat on tehtävä erittäin monipuolisesta tarjonnasta kustannustehokkaasti. Kävin pikaisesti muutaman verkkokirjakaupan etusivulla ja kotimaisten lisäksi tarjolla on noin 4 miljoonaa ulkomaista nimekettä. On siinä mistä valita juuri omalle asiakaskunnalle sopivaa aineistoa! Valinnan vaikeudesta ei pääse, vaikka olisi kyse e-kirjoista. Onneksi hyvä vainu on ammattitaitoamme.

Minulla olisi hyvä vainu, jos joku vain kysyisi. Kuva K. Puttonen

Tuotteiden valinnan jälkeen tehdään tilaukset. Käytännön hallinnoimisessa on jälleen samanlaisia piirteitä kaupan ja kirjaston välillä. Saapunut tavara tarkistetaan, vastaako se tilausta ja tehdään mahdolliset reklamaatiot. Laskut tarkistetaan summien ja tiliöinnin suhteen sekä seurataan vuosibudjettia.

Kun tilaus on saapunut, se pitää vielä saada asiakkaille.  Kaupassa hinnoitellaan, liitetään kampanjoihin, laitetaan esille. Kirjastossa analysoimme aineiston sisällön. Jos emme kuvaile nasevasti, kirjaa on vaikea löytää. Esimerkiksi ’Elämän logiikkaa : järkevä selitys järjenvastaiselta tuntuvalle maailmalle’ ei kohtaisi helposti tarvitsijaansa ellei kuvailussa olisi: taloustieteet, rationaalisuus, päätöksenteko, käyttäytymisen psykologia tai ’We are smarter than me’ sisältää tietoverkkoja, osallistumista, liiketoimintamalleja ja verkostoitumista.

Kun aineisto on kuvattu, tiedot kirjasta viedään tarkkojen sääntöjen mukaan tietokantaan. Systemaattinen työ mahdollistaa sen, että haku Lauruksesta tuottaa tuoloksia.  Sitten kun kirjan tietopohja on tehty, jokainen kirja viedään omistavansa yksikkökirjaston tietoihin. Nidetarra yksilöi objektin mahdollistaen lainauksen ja kannessa oleva luokka kertoo mistä hyllystä kirja löytyy. Sitten vielä hälyt ja kirja on valmis käyttäjälle. Kun lainaat kirjan, niin se on yksilöllisesti valittu ja käsitelty sinun tiedontarpeisiisi. Meitä aina ilahduttaa, kun aineisto ja tarvitsija kohtaavat – silloin valinta on osunut oikeaan.

Asiakaspalaute on tärkeää kaupassa ja kirjastossa. Sain eilen vinkin, että tietynlaisesta ohjelmoinnista on hyvin vähän tarjolla kirjoja, mutta tarvetta olisi. Aloitan siis hankintapäiväni etsimällä löytyisikö siitä ohjelmoinnista lisää tarjottavaa kokoelmaan.

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: