Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘konferenssit’ Category

Sairaanhoitajapäivät järjestettiin Messukeskuksessa, Helsingissä 12.-13.3.2015. Sairaanhoitajapäivät on Suomen suurin hoitotyön koulutustapahtuma ja merkittävä foorumi tiedon vaihtoon.

Laurean hoitotyön opettajat vinkkasivat kirjaston informaatikkoja käymään Sairaanhoitajapäivillä. Tuumasta toimeen ja lähdin viime torstaina parin opettajan kanssa katsomaan messujen antia. Mielessä olivat kirja- ja tietokantaesittelyt. Yhdessä opettajien kanssa voisi pohtia, mitä uutuuksia on syytä hankkia kirjastolle tenttikirjaksi. Yhdessähän me ohjaamme opiskelijoita tutkitun tiedon ja näytön äärelle. Kirjoja oli messualueella näytteillä kuitenkin vähän, mutta tieto oli muuten esillä vahvasti.

Sairaanhoitajaliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Vuoden teemana on: 90 vuotta osaamista, tietoa ja välittämistä. Presidentti Sauli Niinistön mukaan teema kiteyttää hienosti sen, millaisia ajatuksia sairaanhoitajan työ herättää. Sairaanhoitajan työssä vaikuttavat juuri nämä teeman mukaiset asiat.

 

SauliNiinisto

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto korosti avajaispuheessaan mm. hoitotyön laatua, turvallisuutta, tuottavuutta ja vetovoimaisuutta. Informaatikko luonnollisesti tarttuu tähän ja miettii oikean, tutkitun, luotettavan tiedon merkitystä.

Ammattikorkeakoulun kampuksella sairaanhoitajaopiskelijat kulkevat yleensä omissa vaatteissaan, mutta joskus myös opiskelijan uniformussa. Sairaanhoitajapäivillä Metropolia ammattikorkeakoulun väki esitteli hoitotyöntekijöiden vaatteita kautta aikojen. Mustasta osastonhoitajattaren pitkästä puvusta on matkaa nykynaisen tai –miehen vaaleisiin housuihin.

Sairaanhoitajienasut

 

Kaartin soittokunta innosti nousemaan ylös ja liikuttamaan omaa kehoa jammailun tahdissa.

Kaartinsoittokunta

Näyttelyalueella oli vähän kirjoja, mutta paljon järjestöjä, joiden verkkosivulla pitää ensi tilassa käydä. Kevään aikana on ilmestynyt uutta.

Päällimmäiseksi jäi tunne, että kyllä kannatti käydä. Työtä tehdään yhdessä, lehtorit ja kirjaston henkilöstö rinta rinnan. Näemme näin toistemme toimintaympäristöä, voimme vaihtaa mielipiteitä, kysyä lisää. Juhlan keskellä on tärkeä muistaa ihmisten kanssa tehtävä työ. Me kirjastossa olemme osa oppimisympäristöjä – sieltä niitä tulevia sairaanhoitajia tulee. Onnea heille!

Kiitos kuvista Tarja, Aila, Outi!

Erja H.

 

 

 

Read Full Post »

Lyonin kaupungista jäi miellyttävä muistikuva. Se johtuu siitä, että kaupunki yhdistää uutta  ja vanhaa,  kaupunkimaisemaa ja viheralueita . Mutta ennen kaikkea kaupungissa on helppo liikkua ja se tarjoaa yllätyksiä sekä vierailijoille että asukkaille. Esimerkiksi rautatieaseman lattialla oli kohouma ohjaamassa näkövammaisten kulkua ja asemahallissa oli flyygeli, jota kuka tahansa sai soittaa kaikkien iloksi.

Ostoskeskuksesta löytyi suihkulähde, joka yllättäen ”tanssi” musiikin tahdissa ja mainoksia ja näyteikkunoita, jotka erottuvat.

Kauppakeskus

Kauppakeskus

Kaupunginkirjasto

Kaupunginkirjasto

Kirjastoissa oli samanlainen henki. Kaupunginkirjastossa mm. yhdisteltiin erilaisia rakennusmateriaaleja, opastettiin näyttävästi ja sijoitettiin näyttelyitä kirjaston muun toiminnan sisään.

Kauppakeskuksen struktuuria

kaupunginkirjaston struktuuria

Yliopiston Lyon kirjastossa oli aseman tavoin kohouma lattiassa. Opiskelijoiden aulan oleskelutila toimi samalla näyttelytilana. Lattioissa ja seinissä oli värikkäitä tarroja antamassa ohjeita. Värejä käytettiin auttamaan asiakkaita löytämään kokoelmasta eri aihealueita.

 

Kirjaston värikkäitä opasteita

Kirjaston värikkäitä opasteita

Yliopistokirjasto

Oleskelutila

Aulan asiakaspalvelupisteen takana oli olohuoneen omainen kirjastotila. Sieltä opiskelijat saivat lainata kaunokirjallisuutta eri kielillä, dvd-levyjä, musiikki cd:tä, sarjakuvia. Magna-sarjakuvat ovat kuulemma erittäin suosittuja Ranskassa, joten niihin oli lisätty QR-koodit joiden kautta saa lisää tietoa ao. sarjasta. Etenkin kampuksella asuvat korkeakouluopiskelijat lainaavat täältä paljon materiaalia vapaa-aikaansa liittyen.

Manga1

Lyon kokemuksen jälkeen on todettava, että yksityiskohdilla on merkitystä.

Yksityiskohdat

Read Full Post »

Elokuinen IFLA 2014 Lyonissa tarjosi jälleen kerran laajan kattauksen kirjastoalan tapahtumista ympäri maailman. Kaikki alan ammattilaiset voivat hyödyntää konferenssin ohjelmaan tallennettuja artikkeleita eri osaamisalueilta omassa työssään. Ideoita, käytännön kokemuksia ja uusinta tutkimusta löytyy runsaasti.

moocEsimerkkinä tulevaisuuden haasteista ovat esitykset MOOCeista (Massive Open Online Courses). Korkeakouluopiskelu on todennäköisesti aivan erilaista parinkymmenen vuoden kuluttua ja siksi meidän pitäisi kirjastojemme tulevaisuuden ennakointityössä varautua toimintaympäristön muutokseen. Artikkeli ’The academic library – a hidden stakeholder – in the age of MOOCs’ väittää, että kirjastolla on potentiaalinen rooli aineiston tuottajien, lehtoreiden ja opiskelijoiden partnerina.  Toinen esimerkki tulevaisuuden haasteista on big data. Kirjastoalan muuttuminen ilmenee myös uusina ammattinimekkeinä kuten esimerkiksi Research services librarian, Data information specialist ja User experience librarian. Jälkimmäinen on kuulemma jo tavallinen ammattinimeke Pohjois-Amerikassa.

Toimintaympäristön muutos vahvistaa tarvetta rajat ylittävään yhteistyöhön, esimerkkinä sessio ’Science+art=creativity: libraries and the new collaborative thinking’.  Myös muilla aloilla tehtyä tutkimusta voi hyödyntää kirjastoissa, mistä kuulin mielenkiintoisen esityksen ’Healing library anxiety: How comparing libraries to hospitals can improve service to multicultural populations’.

IFLAKirjoittajat olivat etsineet tutkimuksia siitä, miten sairaalaympäristö vaikuttaa monikulttuuristen asiakkaiden palvelukokemukseen ja stressitasoon. Sekä sairaalat että kirjastot edustavat julkisia palveluita, joiden toimintatavat eivät ole uusille asiakkaille tuttuja. Artikkeli käsittelee yleisten kirjastojen monikulttuurisia asiakkaita, mutta sieltä löytyy rajapintaa vaihto-opiskelijoihin ja uusiin opiskelijoihin. Nämä ryhmät tulevat opiskelun alkaessa heille uuteen toimintaympäristöön: kirjastoon, jolla on uusi rooli opiskelijaympäristönä.

Valerie M. Buck näytti IFLAssa pitämässään esityksessä ensin kuvia sairaalasta, jossa etuovien jälkeen avautui sokkeloinen, huonosti valaistu epäsiisti näkymä. Opasteita oli vaikea havaita ja ne olivat ”in medical jargon”. Buck kertoi, että sairaalassa oli heti vastassa kovia ääniä. Henkilökunta vaikutti kiireiseltä ja kohteili asiakkaita numeroina. Toisen sairaalan sisääntulo johti siistiin ja avaraan, sointuisan värimaailman tilaan, missä selkeäkieliset opasteet ohjasivat asiakasta. Asiakas löysi helposti henkilökuntaa, joka läsnäolevana oli helposti lähestyttävä. Kirjoittajan mukaan vastaavia ympäristöjä ”with library jargon” löytyy kirjastoista. Ympäristö voi vähentää tai lisätä stressitasoa, joka puolestaan vaikuttaa yksilön toimintakykyyn. Kirjastopelolla (library anxiety) on heikentävä merkitys asikkaan kykyyn toimia kirjastossa. Kokemukseen vaikuttavat kaikkien aistien kautta saadut havainnot ja vuorovaikutustilanne.

Sekä sairaaloissa että kirjastoissa henkilökuntaa koulutetaan monikulttuurisuuteen. Kirjoittajien mielestä ongelmana on se, että koulutuksissa tietyn kulttuurin edustajat niputetaan yhdeksi ryhmäksi huomioimatta sosioekonomista tai alueellista taustaa. Kirjoittajien mukaan asiakkaat pitäisi kohdata kulttuurinsa edustajina ja yksilöinä. Lisäksi unohdamme helposti, että kirjastoissa on oma, piilossa oleva toimintakulttuurinsa, mikä ei ole itsestäänselvyys muille.

IFLALYON

Seuraavan kerran kun minulla on vaihto-opiskelijoita perehtymässä kirjastoon, aloitan keskustelulla heidän kokemuksista ja tavoista käyttää kirjastoa kotimaassaan. Samantapainen keskustelu sopii suomalaisille: uuden opiskelijan aikaisemmat kirjastokokemukset ja odotukset opiskelijakirjastolta olisivat tärkeää tietoa.  Mitä vahvemmin asiakaalla on tunne, että kirjastossa asioidessa tilanne ja ympäristö on hallinnassa, sitä itsenäisemmin hän toimii ja palvelukokemus on myönteinen.

Read Full Post »

WLIC2014 – World Library and Information Congress on parhaillaan menossa Lyonissa, Ranskassa. Tuttu parivaljakko Laurean informaatikko Kaisa Puttonen ja Satu Hyökki Ladec:sta ovat konferenssissa mukana esittelemässä visuaalisen käyttäjätiedon hyödyntämistä posterillaan ”Do we see the same?”.

Lyon – hieno, vastaanottava konferenssikaupunki! Fiilikset olivat korkealla alusta alkaen kun pääsimme TGV-junalla Pariisin kentältä suoraan Lyonin keskustaan, melkein hotellin ovelle. Heti asemalla ilmoitukset toivottivat IFLA-vieraat tervetulleiksi ja opasteet ohjasivat julkisiin kulkuneuvoihin WLIC2014 tapahtumapaikalle, Lyonin kongressikeskukseen. Siellä lukuisat vapaaehtoiset neuvoivat n. 4000 osanottajaa. Muutenkin huomaa, että Lyonissa ajatellaan ihmisiä. Yksinkertaisia, sovellettavia ideoita! Sokeita varten asemalla on uria, joita pitkin kepin kanssa kulkeminen helpottuu. Yhdessä nurkassa oli flyygeli, jota kuka tahansa voi soitella asemalla olijoiden iloksi.

1. Lyon

Näkymiä Lyonista

Viihtyisä kaupunki on yleisilmeeltään siisti ja vihreä. Joka puolella on murattien peittämiä puita. Kaupungin keuhkot, iso Parc de la Téte a d’Or vesialueineen ja ruusupuistoineen on konferenssikeskuksen vieressä. Yllätyselementtinä penkeiltä löytyi book crossing -kirjoja :).

Kaupungin keuhkot

Kaupungin keuhkot

Avajaisia vietettiin sunnuntaina. Kongressikeskuksen amphiteatteri oli tupaten täynnä.

Avajaiset

Avajaiset

IFLAn puheenjohtaja Sinikka Sipilä viittasi puheessaan YK:n ihmisoikeusjulistuksen 19 artiklaan, jossa käsitellään mm. kaikkien oikeutta saada ja käyttää tietoa.

Sipilän puheenjohtajakauden teeman ”Strong Libraries and Strong Societies” alla tämä kongressi käydään teemalla ”Libraries, Citizens, Societies: Influence for Knowledge”. Hän myös kertoi julkaistavasta Lyonin julistuksesta. Avajaiset huipentuivat kuuluisan Pockemon Crewn street dance esitykseen.

Maanantain ja tiistain plenariesitykset olivat mielenkiintoisia. Hollannin Prinsessa Laurentin, joka vaikuttaa mm. Unescossa ja EU:ssa maailman lukutaidon edistämiseen, oli loistava ja yleisönsä mukaanottava puhuja. Prinsessa korosti sitä, että vaikka on tärkeää vuorovaikuttaa samanmielisten parissa, ”diversity of minds is the basis of all innovations”. Yksi puheen sanoma oli, että kirjastolaisten pitäisi rakentaa kumppanuuksia ”ei-kirjastolaisten” kanssa. Prinsessa toivoikin, kysyttyään käsiäänestyksellä, kuinka moni edustaa muuta kuin kirjastosektoria, että seuraavina vuosina määrä olisi kasvamaan päin. Tähän liittyen prinsessa otti esille, että kirjastolaisten tulee seurata ympäristön trendejä ja tietoisesti hakeutua yhteistyöhön muiden toimijoiden, esim. kolmannen sektorin kanssa. ”It is time to raise your voice smartly”, hän kehottaa. Tiistaina ranskalainen journalisti Florence Aubenas kertoi kokemuksistaan kriisialueilta raportoimisesta.

Posterialue sijaitsee vilkkaalla läpikulkualueella

Posterialue sijaitsee vilkkaalla läpikulkualueella

Olemme Lyonin WLIC2014:ssa mukana posterilla, joka esittelee visuaalisen käyttäjätiedon merkitystä palveluiden suunnittelussa yhdessä asiakkaiden kanssa. Pyrimme levittämään sanaa Laureassa kehitetyistä ja testatuista helpoista DIY-hengen mukaisista tavoista kerätä ja hyödyntää visuaalista dataa. Posterinäyttelyn tämän vuotinen anti on iloisen visuaalinen ja paljon kuvia hyödyntävä, verrattain kovatasoinen. Hienoa olla mukana tässä seurassa. Posteriesityksessä mukavinta on vuorovaikutus yleisön kanssa. Kuulimme mm. kanadalaiselta osallistujalta mainiosta ammattinimikkeestä ”user experience librarian”, myös ”data librarian” ja ”discovery librarian” olivat meille uusia ammattinimikkeitä.

Makupaloja posterinäyttelyn visuaalisesta näyttävyydestä:

5.6.8.8.

Kävimme useita antoisia keskusteluja visuaalisuuden hyödyntämisestä mm. erityisryhmien, kuten dysleksia-asiakkaiden, palveluiden kehittämisessä. Meidän lähestymistapamme tänä vuonna oli tuoda ydinsanomamme konkreettisesti esiin. Kysyimme, mitä osallistujat muistavat sisääntuloaulan palveluista. Sitten näytimme kuvia iPadillä ja keskustelimme aiheesta. Monet palvelut muistuivat mieleen, kun ne olivat visuaalisesti edessä – helppo visuaalisen datan käyttötapa, joka on sovellettavissa kirjaston palveluiden kehittämiseen.

Postereiden esittelyn virallinen osuus on ohi, mutta ne ovat vielä näytillä tämän päivän. Eilinen Cultural Evening-tapahtuma eksoottisessa entisessä sokeritehtaassa kokosi IFLA-vieraat ranskalaisen keittiön herkkujen äärelle.

Lyonin IFLAssa

Lyonin IFLAssa

Lyon kuittaa ja kiittää, yhteistyössä still,

Kaisa & Satu, Laurea & Ladec

Read Full Post »

Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Stadiin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-piplut fiksaa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!

Näin kuului kutsu 13. Amk-kirjastopäiville Helsinkiin, ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan tiloihin Arabianrannassa. Laurea-kirjaston informaatikkona otin kutsun vastaan. Seuraavassa ajatuksia, joita tapahtuma minussa herätti.

Ideoita läksin hakemaan hiukan etukäteen tiistaina 10.6. järjestetystä viestintäpajasta. Viestintäpajassa tutustuttiin tiedon visualisoinnin historiaan, teoriaan ja nykykäytäntöön, luolamaalauksista tilastotaulukoiden kautta nykyaikaiseen interaktiiviseen 3D-grafiikkaan. Erityisesti mieleeni jäivät, jo aikanaan Göteborgin Iflassa esiintyneen Hans Roslingin hienot graafiset kuvaukset maailman terveydestä ja hyvinvoinnista, katso sinäkin video.

Miten saada kirjastojen keräämä tilastotieto mielenkiintoiseen ja informatiiviseen muotoon? Tätä ratkottiin käytännössä visualisointiohjelma Piktochartin avulla. Piktochart herätti kiinnostusta grafiikan luomiseen. Ohjelmasta löytyy ilmaisversio. Soveltuu varmasti myös kirjastokäyttöön.

InstagramCapture_2abad8f1-6b30-43e5-b035-81ddd3c2381c

Lisää aiheesta:

Informaatiomuotoilu-blogi

Hans Roslingin verkkosivut 

 


 

Kuva

Keskiviikkoaamuna alkoivat varsinaiset amk-kirjastopäivät. Arcadan tiloihin saapui noin 170 amk-kirjastolaista ympäri Suomen. Kuuntelimme esityksiä, keskustelimme, tutustuimme näyttelyyn.

SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikaisen esitys oli kirjastolaisten kannalta kannustava. Asikainen vakuutti opiskelijajärjestön toimivan vahvasti amk-kirjastojen tukena. Riskinä on, että ulkopuolisen silmissä kirjastot saatetaan nähdä tukipaveluna ja helppona säästökohteena. Asikainen peräänkuulutti kirjastolaisilta rohkeutta nousta esiin osaamisensa ja arvokkaan palvelunsa puolestapuhujina. Kirjastoilta odotetaan uusia avauksia muuttuvassa tietoympäristössä. Kirjastoihin luotetaan, kirjastojen odotetaan tarjoavan laadukkaita vastauksia ajan tuomiin haasteisiin. Asikainen näki kirjastolla tärkeän tehtävän mm. oppimaan oppimisen ja innostamisen lähteenä. Kirjastoilla on Asikaisen mukaan myös tärkeä rooli ulkomaalaisten sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön.

Asikaisen lainaukset nostattivat mielialaa ja herättivät ajatuksia:

University is a group of buildings gathered around a library, – Shelby Foote

What a school thinks about its library is a measure of what it feels about education, – Harold Howe

The only thing that you absolutely have to know, is the location of the library. – Albert Einstein

Johannes Hirvonsalo suunnittelutoimisto Kuudennesta kerroksesta kertoi palvelumuotoiluprojektista Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelun taustalla. Mieleenpainuva oli Hirvonsalon toteamus siitä, että palvelun tarjoajan oletukset ja asiakkaan tarpeet harvoin kohtaavat. Esimerkiksi kirjastopalvelut saavat usein hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Asiakaskyselyissä mitataan asiakkaan kokemusta olemassa olevasta palvelusta. Käyttäjien tyytyväisyys ja perinteinen laatuajattelu eivät kerro mitään tulevaisuudesta. Käyttäjiltä pitäisikin kysyä:

  • Mikä on heidän suhteensa oppimiseen ja työntekoon?
  • Voiko heitä auttaa saavuttamaan tavoitteensa näissä aiheissa? Miten?
  • Mitä arvoa oppimiskeskuksen pitäisi tuottaa asiakkailleen, pysyäkseen mukana kilpailussa asiakkaiden ajasta?

Osalla asiakasryhmistä havaittiin tarve hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja yksityisyyteen. Oppimiskeskukseen onkin tulossa hiljainen tila joogamattoineen. Hieno idea. Yleensäkin Hirvonsalon esityksestä kävi ilmi erityyppisten ryhmätyötilojen tarve oppimiskeskuksessa. Tätä kannattaa miettiä myös omassa kirjastossa. Jo pienillä tilamuutoksilla voi saada aikaan toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä futuristi Elina Hiltusen mieleenpainuva esitys tulevaisuuden tutkimisesta. Kuinka löytää ja tunnistaa heikkoja signaaleita, joiden avulla saataisiin ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kirjastoja kannattaisi kehittää? Tässä riittää pohdittavaa.

Virallisen päiväohjelman päätyttyä kulkeuduttiin kukin tahoillemme. Itse jouduin jättämään Kiasman iltaosuuden väliin. Harmi, koska kyllä hyvä viini, seura ja nykytaide aina virkistävät. Kollega Laureasta palkittiin KVAK-palkinnolla. Onnea Minna!!!

Kuva


 

Torstaiaamu alkoi virkeänä aamukahvin merkeissä Arabianrannassa. Päivä oli sään puolesta sateinen ja kolea, mutta tunnelma, seura ja järjestetty ohjelma veivät ajatukset toisaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset kertoi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala.

Työnilon teemaan tsemppasi Ilon akatemian Leena Markkanen.
ruutu

Työniloa muistiinpanoista

Kuultiin myös kuulumiset kolmesta suuren muutoksen läpikäyneestä amk-kirjastosta Lapista, Tampereelta ja Kymeestä/Mikkelistä (XAMK). Lapin yliopiston kirjaston ja Lapin amk:n kirjaston yhdistäminen Lapin korkeakoulukirjastoksi on varmasti ollut vaativa prosessi. Tamkin kirjasto tiivistetään kymmenestä toimipisteestä kolmeen. Kyamkin ja Mamkin yhdistyessä Xamkiksi, myös kirjastopalvelut yhdistettiin yhdessä oppimisteknologiapalveluiden kanssa.

Muutos koskettaa ehkä jollakin tavalla meitä kaikkia amk-sektorilla työskenteleviä. Positiivistakin muutoksessa on nähty. Yhteistyö on lisääntynyt muiden toimijoiden (esim. opintotoimisto, oppimisteknologiapalvelut) kanssa. Uusilta yhteistyökumppaneilta on opittu uutta. Asiakkaan kannalta palvelu paranee huomattavasti, jos hän pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, esimerkiksi kirjastosta. Ammattitaito on kehittynyt muutosprosessissa.

Muutos ja luopuminen ovat raskaita aiheita, uuteen vaiheeseen siirtyminen usein silti välttämätöntä ja helpottavaa. Vakavampien aiheiden jälkeen koitti humoristinen kohokohta. Ilari Johanssonin stand up  -esitys sai ainakin allekirjoittaneen naurulliseen tikahtumispisteeseen.

Amk-kirjastopäivät olivat ainakin minun näkökulmastani onnistuneet, hyvin järjestetyt, iloa ja inspiraatiota herättävät. Kiitokset järjestäjille.

 

Kuva

 Keidas. Ann Sundholm (1961 – )

 

Lisää aiheesta:

Amk-kirjastopäivät 2014

Kreodi – Amkit-konsortion verkkolehti

 

Aino H.

 

 

 

 

Read Full Post »

Paikallinen ruokapaikka

Ensimmäinen European Conference on Information Literacy (ECIL)  järjestettiin 22-25.10.2013 Istanbulissa. Nimestään huolimatta osallistujia oli ympäri maailmaa: 367 delegaattia 59 maasta. Suomen ammattikorkeakoulukirjastoja edusti kaksi Laurealaista  ja kaksi kollegaa Metropoliasta. Pystyimme sukkuloimaan noin 250 esityksen tarjonnassa ja jakamaan kuulemaamme. Vaihtoehtoja oli runsaasti lyhyistä arjen toteutuksista väitöskirjaa kirjoittavien esityksiin. Laurea-kirjaston  best practice-kategorian esitys ’Tools for evaluating IL-teaching at Grassroots Level’  kertoi  systemaattisesta arviointitiedon keruusta ja sen hyödyntämisestä.

konferenssiTurkkilainen ja kroatialainen yliopisto vastasivat paikallisista järjestelyistä. Taustalla vaikuttivat UNESCO ja IFLA.  Molemmissa informaatiolukutaito (IL), tai kuten konferenssissa tuotiin vahvasti esille, media- ja informaatiolukutaito (MIL) ovat kehittämiskohteina. UNESCOn  ’Information for all Programme (IFAP)’ on sisällyttänyt  media- ja informaatiolukutaidon edistämisen yhdeksi päätavoitteekseen.  IFLA on tehnyt suositukset MILstä vuonna 2011. Ja vuotta myöhemmin IFLAn ja UNESCOn tukemassa kansainvälisessä konferenssissa syntyi  ’The Moscow Declaration on Media and Information Literacy’.

Debattia käydään varmasti jatkossa termeistä ja sisällöistä. Olemme tilanteessa, että uusi määrittely ja sateenvarjomainen kattokäsite ovat tarpeen. Esitetyn arvion mukaan tämän konferenssin ohjelmasta löytyi noin 50 erilaista lukutaitolajia, joista monet IL:n erilaisia muotoja, esimerkiksi digitaalinen-, visuaalinen-, peli-, mobiili-, kriittinen-, työelämän- ja terveystiedonlukutaito.

Pääpuhuja  Paul G. Zurkowski , iäkäs herrasmies joka ensimmäisenä esitteli informaatiolukutaidon käsitteen vuonna 1974, vertasi nykyistä tilannetta P. Zurkowski40 vuoden takaiseen. Tuolloin tarjolla oli uusia tietotuotteita, kuten tietokoneita, mutta osaaminen niiden käyttöön puuttui.  Ihmisillä on jälleen arjessa uudenlaista tekniikkaa ja uusia palveluita, mutta osaaminen niiden hyödyntämiseen informaatiotulvassa on puutteellista.  Zurkowski uskoo, että kirjastoista löytyy samanlaista intoa kuin aikaisemmin tarttua haasteeseen edistää (M)ILin osaamista, koska se on tasa-arvoisen yhteiskunnan edellytys.

Konferenssissa oli myös muita nimekkäitä kutsuttuja puhujia, mm. Christine Bruce kertoi kokemuksellisesta IL:stä,  Sheila Webber pureutui  IL:n  tilannesidonnaisuuteen ja  Annemare Loyd käsitteli IL:a työpaikoilla.

Esitykset arjen kokeiluista ja kokemuksista olivat antoisia. Useat käsittelivät verkko-opetusta. Toivottavasti tulevaisuudessa päästään yhteiseen tekemiseen ja jakamiseen yksittäisten kokeilujen sijaan. Myönteistä näin mobiilioppimisen aikakautena on, että verkko-opetus on todettu yhtä tehokkaaksi kuin perinteinen luokkahuoneopetus. Ja jos oppiminen tapahtuu pelin avulla, niin ollaan ajan hermoilla.

Kadir Has yo

Kadir Has yliopisto

Vierailimme yksityisellä Kadir Has yliopistolla suomalaisittain kesäisenä +20c aamupäivänä.  Isäntämme oli yliopiston tietokeskuksen johtaja Ertugrul Cimen. Hän esitteli meille upeaa rakennuskompleksia, jossa oli yhdistelty uutta ja vanhaa. Informaatiokeskus oli vanhassa tupakkatehtaassa. Yliopiston kellarikerroksessa on museo, jonka sisällä on 1000-luvun bysanttilainen vedenottamo. Museoon voi kurkistella seisomalla pohjakerroksen lasilattialla. Vuonna 2003 yliopisto voitti EU:n palkinnon Europa Nostra Award  historiallisen perinnekohteen hienosta restauroinnista.

Sininen MoskeijaTiukasta ohjelmasta huolimatta ehdimme aistia Istanbulin tunnelmaa. Yhtenä iltana risteilimme konferenssiväen kanssa Bosporin salmella valojen tuikkiessa Euroopassa ja Aasiassa. Toisena iltana kävelimme Taksimin aukiolle ja yritimme sulautua ostoskadun väenpaljouteen. Vierailimme sulttaanin Topkapi- palatsissa ja viereisissä Sinisessä moskeijassa sekä Hagia Sofiassa. Mosaiikkien värit ja kuviot olivat äärettömän kauniita.Topkapi palatsi

Liikenne toi oman haasteensa. Taksimatka oli aina kokemus, kun liikenne näytti vyöryvän syliin joka suunnalta. Kaduille ja julkisiin kulkuneuvoihin riitti väkeä tässä noin 15 miljoonan asukkaan kaupungissa. Kaoottisuudestaan huolimatta kaupunki toimii, istanbulilaisilla on todellista ympäristön informaatiolukutaitoa!

Kokemusten, muistikuvien, muistiinpanojen ja uusien tuttavuuksien lisäksi konferenssista jäi 295 sivuinen abstraktijulkaisu esityksistä, ideapankki  IL/MIL-opetuksen kehittämiseksi.  Suosittelen osallistumaan ensi vuoden lokakuussa Dubrovnikissa seuraavaan ECIL-konferenssiin.

Abstracts

Kuvat: Kaisa Puttonen

Read Full Post »

IFLA2013_logoElokuussa 17.-23.8. Singaporessa järjestettiin IFLA:n 79. maailmankonferenssi WLIC2013. Tässä lyhyt kooste viikosta.

Sinikka Sipilä IFLA:n presidentiksi Sipila1

Suomalaisesta näkökulmasta tärkeintä Singaporessa oli Sinikka Sipilän astuminen IFLA:n presidentiksi. Sipilä on Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja ja hänet on valittu tehtävään vuosille 2013 – 2015. Puheenjohtajakauden teemana on Strong Libraries – Strong Library Associations, lause joka virkaanastujaisvastaanotolla Jukka Relanderin puheessa muuttui erittäin voimakkaaksi R:ksi. Itseni on valittu Sipilän tukiryhmään ja kiinnostuneena odotan tulevaisuudelta tehtäviä.

technologies
IFLA Trend Report – Onko kirjastoilla vielä tulevaisuutta?

Singaporessa 19.8. julkistettiin keskeinen väline kirjastojen tulevaisuustyöskentelyyn: IFLA Trend Report. Trendejä on ollut hahmottamassa iso joukko talouselämän ja oikeustieteen asiantuntijoita, yhteiskuntatieteilijöitä, opettajia ja tekniikan alan tutkijoita. Asiakirja piirtää suuria linjoja ja tarjoaa näkökulmia kirjastojen kehittämiselle, mutta  tarina kulkee varsin korkealla tasolla: Käytännön pohdinta kirjaston mahdollisuuksista on tehtävä paikallisesti. Täältä löytyy ilmiöitä havainnollistava esitys.

5 päätrendiä: i6

1. Uusi teknologia sekä laajentaa että rajoittaa pääsyä informaatioon: Informaatiolukutaidon merkitys kasvaa, mutta samalla kasvaa tietoon pääsyn rajoittaminen taloudellisin perustein. Tästä hyvä esimerkki on esim. Elsevierin lisenssihintojen kasvu.

2. Verkko-opetus demokratisoi ja hajauttaa oppimista: Vapaiden ja avointen oppiresurssien (OER & MOOC) avulla koulutuksesta ja elinikäisestä oppimisesta tulee halvempaa, helpompaa ja saavutettavampaa kaikille, mutta toisaalta muodollisen koulutuksen merkitys vähenee ja oppimisen paikallisuus uhkaa kadota.

3. Yksityisyyden ja tietosuojan rajat määritellään uudelleen: Yhteiskunnan ja yritysten keinot seurata kansalaisten tietoliikennettä ja profiloida heitä laajenevat. Tästä seuraa yksityisyyden suojan, digitaaliseen jalanjälkeen ja kansalaisluottamukseen liittyviä ongelmia.i5 Tästä aiheesta FAIFE:n erinomaisista esityksistä löytyy paljon asiaa.

4. Verkottunut yhteiskunta kuuntelee ja antaa oman äänen kansalaisille ja uusille ryhmille: Sosiaalisen median myötä kansalaisliikkeitä syntyy yhä enemmän ja niiden vaikutusmahdollisuudet laajenevat perinteisten poliittisten liikkeiden kustannuksella.

5. Uusi teknologia muuttaa globaalia tietotaloutta: Mobiililaitteista tulee tärkein väline informaation, sisältöjen ja palvelujen käytössä sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa missä tahansa maailmaa.

E-lainausperiaatteilla homma kuntoon kirjastoille?  I2

Singaporessa julkistettiin uusi säköisen lainaamisen periaatteisto IFLA Principles for Library eLending. Periaatteisto on väline e-kirjaneuvotteluihin sekä kirjastojen omaan työskentelyyn.

Periaatteet ovat lyhykäisyydessään seuraavat:

  1. Kirjaston tulee voida hankkia mikä tahansa kaupallisesti saatavilla oleva e-kirja ilman embargo-aikoja.
  2. Kirjastolla tulee olla pääsy e-kirjoihin järkevillä käyttöehdoilla ja kohtuulliseen hintaan.
  3. E-kirjojen hankkimisehtojen täytyy pitää sisällään kansallisten lakien määräämät kirjastotoimintaan kohdistuvat tekijänoikeudet ja –rajoitukset.
  4. Kirjastoille tarjottujen e-kirjojen tulee olla riippumattomia alustasta ja niiden tulee olla asiakkaille saavutettavia
  5. E-kirjapalveluiden tulee tarjota käyttäjälle yksityisyydensuoja.

Asiakkaiden osallistamiseen apuvälineitäI3

IFLAssa oli useampi mielenkiintoinen esitys asiakkaiden osallistamisesta. Vantaan Katariina Ervasti, Minna Saastamoinen ja Marko Nissinen kertoivat Hakunilan kirjastotilan uudistamisesta kierrättämällä vanhoja materiaaleja ja rakentemalla itse yhdessä asiakkaiden kanssa. Paperi kannattaa lukea läpi ja miettiä, voisiko samaa workshop-mallia soveltaa omassa kirjastossa. Toinen vilkaisemisen arvoinen paperi on Ulla Pötsösen arviointimenetelmä asiakkaiden osallistamisen tasoon: Osallistumisen portaat.

Mielenkiintoinen esitys oli myös Elina Kariojan How to evaluate libraries’ sustainability? An approach to an evaluation model and indicators. Laureassa viime syksynä harjoittelijana ollut Elina palkittiin esityksen aiheeseen liittyneestä opinnäytetyöstään.  IFLA:ssa kestävä kehitys ja vihreän kirjaston suuntaviivojen luominen on vielä alussa.

Mitä jäi käteen?i7

IFLA:n työ kirjastojen ja kansalaisten tiedonpääsyn puolesta antaa voimia omaan työhön. Kollegoihin tutustuminen niin naapurista kuin toiselta puolelta maailmaa on elämän parhaita kokemuksia. Erityisesti mieleen jäi IFLA:n beach partyssä yhteinen teehetki Lähi-idästä tulevien kollegoiden kanssa.

Trend Report tulee omaksi lukemistoksi ja toivottavasti ensi kevään Laurea-kirjaston tavoitetyöskentelyn välineeksi.

Mikä on IFLA?

 

 

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: