Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Open Access’ Category

Miten saada korkeakoulun tutkimukselle lisää näkyvyyttä talon ulkopuolella? Yksinkertainen ja halpa ratkaisu on Open Access -julkaiseminen. Google löytää julkaisuarkistoihin tallennetut opinnäytteet ja tutkimusartikkelit varsin tehokkaasti verrattuna siihen, että tutkimus olisi vain lisensoidussa tietokannassa tai painettuna kappaleena kirjaston hyllyssä. Monelle tulee yllätyksenä, että omaa työtä on ladattu verkossa satoja kertoja. Tässä lyhyt katsaus Theseukseen käyttötilastoihin.

Kuva: Matti Helariutta

Julkaisuarkisto on nimetty Kreikan mytologian sankarin Theseuksen mukaan Kuva: Matti Helariutta

Mikä ihmeen Theseus? Theseus on ammattikorkeakoulujen avoin julkaisuarkisto, johon tallennetaan opinnäytetöitä ja korkeakouluissa tehtyjä julkaisuja. Vuoden 2010 loppuun mennessä kaikki Suomen ammattikorkeakoulut ovat mukana tallentamassa Theseukseen opinnäytetöitään, osassa ammattikorkeakouluja on myös aloitettu henkilökunnan julkaisujen rinnakkaistallenus tietokantaan ARENEn Open Access -lausuman mukaisesti.

 

 

Miten selvittää, kuinka paljon Theseusta oikeasti käytetään?

Tavallisin ratkaisu verkkosivujen tilastointiin olisi Google Analytics, mutta Theseuksesta erityislaatuisuuden vuoksi Kansalliskirjasto on kehittänyt Simple Stats –tilastointiohjelman. Ohjelman avulla voi seurata dokumenttien kokotekstilatausmääriä  (per item, per kokoelma, per yhteisö ja per koko Theseus) sekä yhteisö- ja kokoelmahierarkiakohtaisia lataustilastoja.

Mittarina käytetään kokotekstitiedostojen (pdf) latauskertoja, minkä on ajateltu tavoittavan parhaiten nimenomaan julkaisujen käyttöä. Tämä ei ole suoraan verrattavissa lainalukuihin tai käyttölukuihin, osa kävijöistä saattaa vain nopeasti vilkaista työtä. Toisaalta kiinnostusta ja kävijöitä kyseisen opinnäytetyön esittelytiedoissa voi olla enemmänkin, mutta itse työtä ei vain ole ladattu. Hakuja ei tilastoida, sillä ne tapahtuvat pääosin muissa järjestelmissä, kuten Googlessa. Suuri osa kävijöistä ja erityisesti ulkomaiset kävijät tulevat Googlen kautta.

Amkien Top Ten ja keskiarvo

Theseukseen on 24.11.2010 mennessä tallennettu yhteensä 18 816 julkaisua, joita on yhteensä ladattu 3 134 137 kertaa. Tämä tekisi siis noin 166 kertaa / julkaisu. Käytännössä julkaisujen kesken latausmäärissä on erittäin suurta vaihtelua ja tilastoinnin kannalta huomattavaa on, että uusilla töillä on luonnollisesti vähemmän latauksia kuin vanhemmilla joten kokonaislatausmäärät työkohtaisesti eivät ole suoraan verrattavissa.

Suomen AMK-opinnäytetöiden Top Ten (24.11.)

  1. Haavanhoitokansio Isojoen terveyskeskuksen vuodeosasto Koivukartanon ja asumispalveluyksikkö Koivukodin hoitohenkilökunnalle Samk, 4965 latausta
  2. Narsistin uhrin ominaisuuksista, tuntemuksista ja selviytymiskeinoista parisuhteessa Laurea 4947 latausta
  3. Strategy Implementation Solution for a Medium Sized Company : How to use the C4I framework to implement international business strategy? Haaga-Helia 4282 latausta
  4. Thoracic outlet syndrooma: diagnosointi ja rintakehän yläaukeamaa avaavien lihasten voimaharjoittelu Metropolia  3688 latausta
  5. Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla : testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta Lamk 3677 latausta
  6. Piirikaavioiden kehittäminen UTU Elec Oy:n käyttöön Samk 3656 latausta
  7. Opas hoitajille nielemisvaikeuksien tunnistamisesta ja nielemistä helpottavista auttamismenetelmistä Samk 3619 latausta
  8. 1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa? Metropolia 3478
  9. Hammasta purren? : suuhygienistin asiantuntijuus purentafysiologisessa suun terveydenhoidossa Metropolia 3383 latausta
  10. Small Scale Industry: Problems of Establishing Small Business Enterprise in Nigeria : Case: Alahteef Nigeria Limited Vamk 3280 latausta

Syksyn Top Ten (elokuu – marraskuu)

  1. Tekninen dokumentointi sähkökeskustoimituksissa Samk  2297 latausta
  2. Strategy Implementation Solution for a Medium Sized Company : How to use the C4I framework to implement international business strategy? Haaga-Helia  2269 latausta
  3. Small Scale Industry: Problems of Establishing Small Business Enterprise in Nigeria : Case: Alahteef Nigeria Limited Vamk 1506 latausta
  4. Parturi-kampaamo Blandoksen yrityskuva ja toiminnan kehittäminen Turku 1339 latausta
  5. Asiakastyytyväisyyskysely – Lauttasaaren liikuntakeskus Kajaani 1319 latausta
  6. Narsistin uhrin ominaisuuksista, tuntemuksista ja selviytymiskeinoista parisuhteessa Laurea 1282
  7. 1-3-vuotiaiden lasten leikki : Kuinka kasvattaja tukee leikkiä päiväkodissa? Metropolia 1233
  8. Turvallinen lääkehoito vanhusten palvelutalossa Piramk 1093 latausta
  9. Niskan alueen oireiden tutkiminen provokaatiotestien avulla : testien sensitiivisyys ja spesifisyys valmistuvan fysioterapeutin ja OMT-fysioterapeutin osalta Lamk 1068 latausta
  10. Haavanhoitokansio Isojoen terveyskeskuksen vuodeosasto Koivukartanon ja asumispalveluyksikkö Koivukodin hoitohenkilökunnalle Samk 1037 latausta

Tilastollinen jakauma

Simple Stats ei tarjoa systemaattista välinettä Theseuksen latausten tilastollisen jakauman tarkasteluun / työ, mutta tässä jotakin suuntaa antavaa. Tarkastelin Laurean Turvallisuusalan koulutusalan ja Palveluliiketoiminan koulutusohjelman (Ylempi AMK) töitä ja niiden latauskertoja. Suurinta osaa töistä on ladattu varsin matalia määriä, mutta joukossa on aina töitä, joilla on poikkeuksellisen korkeat latausluvut. Huomattavaa on, että kaikissa tapauksissa matalat latausluvut eivät selity työn tuoreudella.

  • Turvallisuusala  latausta / työ
    0-100 latausta  20 työtä
    100-200 latausta   16 työtä
    200-300 latausta  12 työtä
    300-400 latausta 6 työtä
    400-500 latausta 5 työtä
    500-600 latausta  0 työtä
    600-700 latausta  1 työtä
    700-800 latausta 4 työtä
    800-900 latausta 1 työtä
    900-1000 latausta  2 työtä
    1000-1690 2 työtä
    Yht.  71 työtä
  • Palveluliiketoiminta latausta / työ
    0-100 latausta  4  työtä
    100-200 latausta  4  työtä
    200-300 latausta  4 työtä
    530 latausta  1 työ
    919 latausta  1 työ
    Yht.   14  työtä

Sama tendenssi näkyy muillakin koulutusaloilla ammattikorkeakoulurajojen yli, tosin tarkempaan tilatolliseen analyysiin tarvittaisiin yksityiskohtaisempi työkalu ja enemmän vaivannäköä.

Lyhyestäkin tarkastelusta voi havaita, että Theseukseen tallennetut julkaisut eivät jää vain jonnekin tietokannan uumeniin pölyttymään, vaan saavat huomattavan määrän lukijoita. Korkeakoulun projektista syntynyt opinnäytetyö on helppo jakaa luettavaksi yhteistyökumppaneille verkossa.

Read Full Post »

IFLAn konferenssi pidettiin tänä vuonna Göteborgissa 10- – 15.8.2010. Amkit osallistuivat konferenssiin Theseus-verkkokirjastoa promotoivalla posterilla sekä aikaisempia vuosia huomattavasti suuremmalla edustuksella – yhteensä suomalaisia tilaisuudessa oli lähes 200! Tässä tunnelmia sekä kuvakooste ensikävijän silmin.

Mikä ihmeen IFLA?

International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) perustettiin vuonna 1927 edistämään kirjastojen ja tietopalvelujen toimintaa sekä koordinoimaan kirjastojen kansainvälistä yhteistyötä, koulutusta ja tutkimusta. IFLAan kuuluu noin 1700 jäsentä yli 150 maasta ja päämaja sijaitsee Koninklijke Bibliotheekissa Haagissa. IFLA järjestää vuosittain World Library and Information Congressin (WLIC), johon kokoontuu 3000-4000 alan edustajaa eri puolilta maailmaa.

Nykyisin IFLAn toiminta on muuttunut aiempaa poliittisemmaksi kirjastojen lobbaukseen ja globaalin tasa-arvon edistämiseen tiedonpääsyn varmistamisessa.

If IFLA was the answer what was the question?

IFLAn konferenssi koostuu kymmenistä yhtäaikaisista esitelmistä sekä jaostojen ja työryhmien osin avoimista kokouksista, joista ensikävijä (newcomer-kyltti kaulassa) pyrkii valitsemaan parhaat palat. Tänä vuonna konferenssin aiheena oli:”Open Access to Knowledge – Promoting Sustainable Progress”, mikä Theseus-koordinointiroolini takia kiinnosti kovasti. Esitelmien taso kuitenkin vaihteli valtavasti – Osa oli erittäin mielenkiintoisia, osa oli aiheen vierestä, osaa ei jaksanut kuunnella loppuun asti. Valtavasti uutta en esitelmistä oppinut, mutta IFLAn paras anti ilmeisesti kuitenkin on työryhmätyöskentelyssä sekä verkostoitumisessa.

Esitelmien takaa välittyvä maailmojen erilaisuus hämmensi. Kirjastoissa on periaatteessa hyvin samankaltainen peruspaketti tarjolla: Kirjastojärjestelmä ja OPAC, samat kansainväliset tietokannat ja mahdollisesti jokin metahakupalvelu. Silti työskentelytapa ja ajattelumallit palveluiden takana ovat varsin erilaisia.


Lauantaiaamun Open Access -julkaisemista käsittelevässä seminaarissa tämä ero tuli erittäin hyvin esiin. Puhujina oli Bas Savenije Hollannin kansalliskirjastosta, Olivier Charbornneau Montrealista, Chul-Min Mo Koreasta, Wang Zhigeng Kiinasta sekä Jan Hagerlid Ruotsin kansalliskirjastosta. Hollantilaisen, kanadalaisen ja ruotsalaisen esitelmät puhuivat kaikki samaa kieltä: Lyhyt katsaus Open Access -liikkeeseen, tehtyihin ratkaisuihin, creative commonsiin ja rahoitukseen. Sen sijaan korealainen ja kiinalainen esitelmöitsijä tuntuivat ymmärtäneen open accessin tarkoittavan lähinnä avointa pääsyä kirjastoon, eivät niinkään avointa tieteellistä julkaisemista.

Mielenkiintoisinta tilaisuudessa oli kuitenkin yleisön esittämät kysymykset. Miksi kansalliskirjasto haluaisi ylipäänsä edistää avointa tieteellistä julkaisemista? Miksi ihmeessä Korea, Japani ja Kiina tekevät kirjastoyhteistyötä ja avaavat kokoelmiaan yhteiseen käyttöön? Kustantajan epäili, kuinka rinnakkaisjulkaiseminen olisi realistisesti mahdollista tekijänoikeuskysymysten puitteissa. Siitä päästiinkin sopivasti budjettiin jne. Kaikki kysymykset esitettiin retoriseen sävyyn ja esiin nousi erilaisia jännitteitä, kuten rikas länsi ja köyhä etelä -vastakkainasettelu, tekijänoikeuksien kiristyvä silmukka kirjastojen kaulassa, taloudellinen kamppailu sekä kirjaston missio.

Nuorkirjastolaiset pussikaljalla Göteborgin puistossa

Nuorkirjastolaiset kokoontuivat konferenssipaikan lähellä puistossa Marjo Perälän ja Veera Ristikartanon koolle kutsumina. Istuttiin ringissä nurmikolla ja juteltiin innostuksen vallassa. Idea nuorkirjastolaisuudesta on lähtenyt liikkeelle vanhojen UDKlaisten tapaamisesta keväällä, jossa mietittiin alan tulevaisuutta ja todettiin, että jotakin pitäisi tehdä ennen kuin mennään lopullisesti metsään.

Työelämässä pitäisi jaksaa ja itsensä elättää ainakin seitsemänkymppiseksi, mutta mitä ovat ne työt, jotka tulevaisuudessa tiedonhankinnan, -haun ja -hallinnan ammattilaisia elättävät? Kuka niistä maksaa palkan ja mitä oikeastaan pitäisi osata? Keskustelussa esitettiin ajatuksia uuden suunnan etsimisestä kirjastojen vanhoista jarruista huolimatta (ikään katsomatta – pysähtynyttä ajattelua löytyy tunnetusti niin nuoremman polven kuin vanhempien keskuudessa).

Päätettiin järjestää paneelikeskustelu kirjastoalan tulevaisuudesta ja nuorten kirjastolaisten ajatuksista open mic –periaatteella Turun kirjamessuille syyskuun lopulla. Toiveena on saada johtoa tai ainakin esimiehiä paikalle ja haastaa heitä keskusteluun. Lisäksi määriteltiin nuorkirjastolaisuus keskusteluun (angstaamiseen) ja osaamisen välittämiseen keskittyväksi foorumiksi yli kirjastorajojen.

L. Ron Hubbard  ja mitä jäi käteen?


Yksi Iflan näytteilleasettajista Elsevierin, Sagen ja ProQuestin osastojen keskellä oli Ron Hubbardin kustantamo. Kyselin edustajalta useamman kerran, kuinka he olivat päässeet mukaan edustamaan aatettaan, mutta esittelijä väisti kysymyksen. Tämä herätti tinahattuisen kirjastonhoitajan mielessä ajatuksia illuminaattien ja Tom Cruisen maailmanvallasta kirjastoalan ylimmissä yhteistyöelimissä.

Ensikertalaisen näkökulmasta Iflan parasta antia oli moniäänisyyden löytäminen. Amkien omissa kehittämispäivissä asiat tulevat usein annettuina – peruskysymykset jäävät kysymättä.

Jos asiakkaat haluavat oppia porkkanoiden kasvatusta tai lainata lumilautoja, tehdään sitten sitä, heitti joku Nuorkirjastolaisten tapaamisessa. ”Missä nyt mennään?”, mietin. Suuri osa läsnäolijoista oli yleisistä kirjastoista, Kirjastokaistan, Kirjasto 10:n sekä lasten ja nuortenosastojen kirjastonhoitajia, siellä meininki on aika toinen kuin amkeissa. Piti lähteä kansankotiin kuokkavieraaksi tutustuakseen lähimmän naapurikirjaston ajatusmaailmaan.

Lisää aiheesta:

Marjo Perälän muistio Nuorkirjastolaisten kokouksesta

Kirjastokaista: Nuorkirjastolaiset matkaavat vapaan visionnin kautta konkreettiseen toimintaan

Iflan New Professionals Special Interest Groupin kirjoituksia aiheesta:
Mace Ojala: Two Sides to Every Gap
Mace Ojala: A Gathering of finnish, new library professionals at IFLA 2010

Read Full Post »

Osallistuin Erasmus-henkilöstövaihtoon toukokuun alussa Espanjan etelärannikon pikkukaupungissa Huelvassa. Huelvan yliopisto oli järjestänyt Kansainvälisen viikon, johon tuhkapilvistä huolimatta oli saapunut noin 60 yliopiston opettajaa, opintosihteeriä ja kirjastonhoitajaa ympäri Eurooppaa. Kirjastonhoitajia viikkoon osallistui kaksi Stavangerista, yksi Belfastista, yksi Laureasta ja yksi Huelvasta. Teimme keskenämme innokasta benchmarkkausta. Tässä on muutamia ylöskirjaamiani hyviä käytänteitä.

Erinomaiset resurssit

Huelvan yliopiston kirjasto on pienehkön yliopiston kirjastoksi (n. 11 000 opiskelijaa) erittäin hyvin resursoitu: kirjastolla on 70 työntekijää, joista suurin osa työskentelee pääkirjastossa. Aineistobudjetti on melkein kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Stavangerin samankokoisen yliopiston kirjaston budjettiin ja kirjastolla on yhteensä 57 lisensoitua tietokantaa tarjottavanaan. Kirjastolla on oma it-osasto joka ylpeänä ylläpitää omaa palvelinta. Kaiken huipuksi kirjaston tiloissa toimi yliopiston ja kirjaston yhteinen tv-studio!

Open Access ja Espanjan opit meillä

Kaikkien viikkoon osallistuneiden kirjastonhoitajien kotikirjastoissa oli periaatteeltaan samat palvelut: Kirjastojärjestelmä, OPAC, jonkinlainen metahakupalvelu lisensoiduista aineistoista suomalaisen Nellin tapaan sekä kehitteillä tai jo käytössä oleva Open Access –julkaisutietokanta.

Huelvan yliopiston ylpeys on vuonna 2009 käyttöönotettu Open Access –julkaisutietokanta, joka on nimetty Huelvan alueella eläneen orientalistin Arias Montanon mukaan. Repositorio Arias Montano on rakennettu DSpace-ohjelmiston päälle samalla tavoin kuin Suomen ammattikorkeakoulujen Open Access –julkaisutietokanta Theseus ja julkaisun kirjoittaja määrittelee tekijänoikeudet Creative Commonsin avulla aivan samoin kuin meillä. Väitöskirjojen ja talon omien julkaisujen lisäksi tietokantaan tallennetaan myös kuvaa ja ääntä.

Arias Montanoon tallennetaan myös talon tutkijoiden ja opettajien kirjoittamia artikkeleita. Kirjasto selvittää jokaisen artikkelin kohdalla erikseen kansainvälisestä tekijänoikeuspalvelusta ja tarvittaessa vielä itse lehdestä, saako artikkelia tallentaa Open Access –tietokantaan ja vasta sitten vie artikkelin tietokantaan.

Jäin miettimään, olisiko Suomen ammattikorkeakouluissa resursseja samaan: selvitellä talon tutkijoiden tekemien artikkelien tekijänoikeudet sekä saada aikaan kokonaisvaltainen kulttuurimuutos. Theseus-verkkokirjaston yksi kantava idea on ollut rakentaa amkien julkaisemisen kattava tietokanta, mutta artikkelien rinnakkaisjulkaisemiseen ei ole vielä päästy  ARENEn antamasta Open Access -julkilausumasta huolimatta.  Tällä hetkellä tekemistä riittää kuvan ja äänen streamauksessa sekä jokaisen amkin omien painettujen julkaisujen saamisessa Theseukseen.

Sosiaalinen media

Huelvan yliopiston facebook –sivulla on 1770 fania ja espanjalaisessa facebookia vastaavassa palvelussa Tuentissa faneja on vielä enemmän. Miten ihmeessä kirjasto on onnistunut houkuttelemaan niin paljon opiskelijoita sivuilleen? Kirjaston yhteyshenkilömme Juan Gomézin mukaan fanimäärän takana on pari yksikertaista havaintoa: Kirjasto kertoo, että fanisivun kautta voi viestiä suoraan ja esimerkiksi ehdottaa hankintoja kirjastolle. Joka syksy uusille opiskelijoille tarjottavan materiaalin mukana annetaan kirjaston Tuenti-sivun mainos ja kerrotaan, miksi sivua kannattaa fanittaa.

Tunnelma

Huelvan kirjaston yleinen tunnelma on positiivinen ja rento. Kaikkialla näkyi, että tehtäviä oli aikaa hoitaa huolella. Espanjalainen kollega kehui, että kesäisin tehdään vain neljän tunnin päivää ja rannalle ehtii kuulemma päivittäin.

Long live the Librarianship – Kirjastonhoitajat Huelvasta, Belfastista ja Laureasta

Surullista sinänsä, että kun kerrankin näkee kirjaston jota yliopisto arvostaa ja resursoi kunnolla, samalla viikolla Euroopan lehdet uutisoivat Espanjan julkistalouden huonosta tilanteesta. Pelkään pahoin, että kohta rento latinomeininki vaihtuu kiristyvään vyöhön ja juustohöylään.

Lopuksi Sergio Contreraksen mahtipontinen Huelvasta tehty kappale Llena de luz y de sal ja vähän kitchmäistä videota kaupungista, satamasta ja rannoilta.

Read Full Post »

%d bloggers like this: