Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘testit’ Category

Tiedonhaun ohjausta tehdessä olen havainnut, että Google löytää myös lisensoitujen tietokantojen artikkeleita ja korkeakoulun verkossa linkittää suoraan artikkeliin.  Kuinka hyvin Google oikeastaan löytää lisensoituja artikkeleita eri tietokannoista ja olisiko mahdollista ohjeistaa opiskelijoita käyttämään Google Scholaria Nellin tai jatkossa  KDK:n asemasta e-aineistojen hakuun? Tässä on yksinkertainen testi aiheesta.

Verba volant, scripta manent - kuva R. Pettersson

Tein yksinkertaistetun testin:

  • Hain lisensoiduista tietokannoistamme kustakin muutaman artikkelin
  • Kokeilin, löytääkö Google kyseiset artikkelit ja onnistuuko linkitys suoraan korkeakoulun verkossa.

Kävin läpi seuraavat tietokannat: ABI/Inform, Ebrary, Ebsco Business Source Elite, Elsevier ScienceDirect, Emerald Library. Koeasetelma oli erittäin yksinkertainen, mutta hyödyllinen kartoittamaan tilannetta opetuksia ja ohjauksia varten.

Tulokset olivat seuraavat:

Google löytää ja linkittää artikkeleihin korkeakoulun verkossa

  • Elsevier Science Direct
  • Emerald Library
  • ACM

Google ei löydä eikä linkitä artikkeleihin korkeakoulun sisällä

  • ABI/Inform
  • Ebsco Business Source Elite
  • Ebrary

Johtopäätös:
Näillä tuloksilla ei vielä voi ajatella siirtyvänsä yksinomaan Googlen käyttöön luotettavana hakukäyttöliittymänä lisensoitujen e-aineistojen hakuun. Opiskelijoiden on hyvä osata käyttää sekä Nelliä että tietokantojen omia natiiviliittymiä, sillä suuri osa opiskelijoista tekee tietonhakua kotonaan eikä koulun verkossa, jolloin linkitys vapaasta verkosta ei onnistu.

Testin tulokset panevat miettimään syytä siihen, että tietokannat ovat selkeästi omaksuneet eriävät käytänteet. Voisi kuvitella, että Google-näkyvyys lisäisi tietokannan ostotarvetta korkeakouluihin. Osa tietokannoista myy yksittäisiä artikkeleita luottokortilla, mutta ilmeisesti kaikki palveluntarjoajat eivät koe tätä järkevänä liiketoimintamallina.

Read Full Post »

Laurea-kirjastossa testattiin talvella ja keväällä 2010 Amazonin Kindle-lukulaitetta sekä kirjastolaisten kesken että asiakkaiden  kanssa. Tässä muutamia yhdessä tehtyjä havaintoja laitteesta.

Tekniset tiedot

Testaamamme Kindle-versio oli Kindle 2, jossa näyttö on vähän pienempi kuin kesällä lanseeratussa Kindle DX:ssä. Kindle tukee formaatteja Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG.  Koko: 203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm, näytön koko 6 tuumaa. Paino: 289,2 g. Tallennuskapasiteetti 256  MB/180 MB (original) eli noin 1500 kirjaa. 3G-verkkolataus. Laitteessa on Qwerty-näppäimistö.

Käsituntuma

Opiskelijat olivat avoimen uteliaita ja innostuneita e-kirjalukulaitteesta. Osa tuli asiakaspalvelussa itse kyselemään testausta, kun oli nähnyt aiheesta mainoksen. Kindle on käteen mukavan tuntuinen, ohut ja sopivan pieni kantaa mukana vaikka povitaskussa tai pienessä käsilaukussa. Toisaalta ulkoasu ei ole houkutteleva eikä seksikäs – Ulkonäkönsä puolesta Kindle häviää jo ensikättelyssä iPadille.

Näyttö ja käytettävyys

Kindle-lukulaitteessa on e-paperinäyttö, joka vastaa sanomalehtipaperia. Tekstiä on miellyttävä lukea ja silmät eivät väsy. Kindlen näytössä ei ole taustavaloa, joten sähköistä kirjaa täytyy lukea samaan tapaan kuin perinteistä kirjaa lukuvalon ääressä. Pieni koko sopii hyvin romaanien lukemiseen. Näyttö on kuitenkin liian pieni 500-sivuisten tenttikirjojen lukemiseen: esim. Philip Kotlerin Marketing Management olisi aika hankala ottaa haltuun Kindleä käyttäen pelkästään siksi, että ruudulle ei mahdu yhtä aukeamaa kokonaisena näkyviin eikä samaa aikaa voi lukea tekstiä ja katsoa kaavioita.

Kirjojen selausta ja zoomausta on kehuttu hyväksi ja näppäräksi, mutta meidän opiskelijoittemme vaikutelma ei ollut yhtä positiivinen.  Esim. e-kirjakokoelmassa Ebraryssa hakumahdollisuudet ovat huomattavasti näppärämmät, sillä Ebrary säilyttää ajatuksen sivuista ja niiden selailusta. Kindle yhdistää tietokoneen ja kännykän toiminnallisuuksia ja esim. näppäimistö sekä oikean laidan joystick-ohjain tuntuvat hieman epäluontevilta ja liikkuminen valikoissa on aluksi hankalaa.  Esimerkiksi Nokian E71:n näppäimistö pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu luontevammalta.

Kirjojen lataus ja tekijänoikeudet

Kindlessä on 3G-latausmahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että lukulaitteeseen voi ladata kirjoja käyttäen kännykkäverkkoa vaikka mökkilaiturilta. Toiminto tuli käyttöön Suomessa vasta kesäkuussa 2010. Latasin kirjan Philip Kotler: B2B brand management 357 sivua alle viidessä minuutissa bussissa. 3G on helppo ja kätevä Amazonin verkkokirjojen lataamiseen ja uusi kirja aukeaa saman tien latauduttuaan.

Huomattavaa kuitenkin on, Kindle toimii pääasiallisesti vain Amazonin verkkokaupasta ostettavien kirjojen kanssa eikä muualta hankittuja verkkokirjoja voi lukea sillä ilman korventointia.  Kindle kyllä lukee myös pdf-tiedostoja ja lisäksi Amazon tarjoaa sähköpostityökalua muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin, mutta konvertoinnissa on aina oma vaivansa.  Verkkoa Kindlellä ei voi selailla eli sillä ei voi lukea esim. amkien Theseus-verkkokirjastosta opinnäytetöitä bussimatkalla.

Amazonin omia e-kirjoja sen sijaan ei voi konvertoida muuhun formaattiin.  Tämä johtuu tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävistä DRM-suojauksista. Kindlen e-kirjoja ei voi käyttää muissa laitteissa kuin Kindlessä. Ostaessani kirjan Amazonin verkkokaupasta luottokortilla en varsinaisesti osta kirjaa vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.  Samaa kirjaa ei saa auki omalla työkoneella eikä sitä voi lainata kaverille johonkin muuhun vehkeeseen. Jossain tapauksissa Amazon on jopa poistanut jo ostetun e-kirjan käyttäjien Kindlestä tekijänoikeussotkujen takia.

Ostaisitko itse?

Moni opiskelija tykkäsi ajatuksesta,että koko syksyn kurssikirjat saisi kulkemaan povitaskussa kotiin, kouluun ja kapakkaan. Ladattavien kirjojen hinnat myös puhuttivat, romaneita saa noin 10-15 dollaria kirja, lataamani Kotlerin kurssikirjan hinta oli vajaa 40 dollaria.

Parasta Kindlessä on E-paperinäyttö ja keveys. Ongelmallisinta on sen käytön rajoittuminen Amazonista ostettujen (tai Amazonin palvelun avulla konvertoitujen) kirjojen lukemiseen. Kindleä ei voi käyttää 3G-yhteydestä huolimatta verkon selailuun. Olisi hienoa lukea Kindlen E-paperinäytöltä Google Booksin kirjoja ja käyttää Ebraryn kirjoja Nellin kautta Kindlellä – tämä ei valitettavasti vain onnistu.

E-paperinäyttö, verkkoyhteys, sähköpoisti ja laajemmat käyttömahdollisuudet niin erilaisten tiedostojen lukemiseen kuin niiden konvertointiin – Näillä ominaisuuksilla ottaisin e-kirjanlukulaitteen omaan käyttööni.

Kindle kirjastokäytössä?

Lukulaitteiden lainaamiseen kirjastosta ei meillä oikein innostuttu: Laite ei ole ilmainen eikä erityisen kestävän oloinen. Parempi olisi panna kirjaston e-kirjapaketti ensin kuntoon ja helposti etäkäytettäväksi omalla kotikoneella.

Huomattavaa on, että kirjaston yli 50 000 tarjolla olevaa e-kirjaa vaativat verkkoyhteyden, eikä tämmöisellä lukulaitteella voi niitä käyttää. E-lukulaitteista – vaikka niitä on hypetetty jo 80-luvusta asti – tulee varteenotettavia työvälineitä tieteellisten julkaisujen ja kurssikirjojen lukulaitteina vasta, kun niihin käy useampi  formaatti ja niillä voi lukea ilmaisia julkaisuja suoraan verkosta. Monipuolisempi pieni taskussa kulkeva laite voisi hyvinkin olla jokaisen opiskelijan todellisuutta muutan vuoden kuluttua.

Read Full Post »

%d bloggers like this: