Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘tiedonhallinnan opetus’ Category

Viimeistään tällä viikolla alkaa peruskoulujen syyslukukausi. Edelliseen kouluvuoteen erona on paljon keskustelua herättänyt uusi opetussuunnitelma, joka muuttaa perinteistä oppimisen tapaa. Haaste ei koske ainoastaan selkäreppukansaa – miten uusi opsi tulee heijastumaan meidän työhömme ammattikorkeakouluissa ja korkeakoulukirjastossa?

Learning

Aloitan otteilla Helsingin Sanomista 6.8.2016 jutusta Lapsesi pääsee kouluun:

”Uusi opetussuunnitelma astuu syksyllä voimaan. Mitä siitä pitäisi ymmärtää?… ”Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä….. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen….Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.” Peruskoulun tavoitteena on mm. monilukutaito sekä työelämätaidot ja yrittäjyys. Kyse on siis peruskoulunsa päättäneistä. Suurin osa meidän tulevista opiskelijoista jatkaa lukioon, missä taidot karttuvat vielä lisää.

Toinen esimerkki Ylen Uutislähetyksestä 9.8.2016. Biologian opettaja kertoo ”Olemme tehneet paljon projekteja, jonkin verran ilmiöoppimista eli tarkasteltu ilmiötä useamman oppiaineen näkökulmasta” Klipissä todetaan, että uusi opetussuunnitelma tekee oppilaista aktiivisia tiedonetsijöitä. Opettaja toteaa, että kirjat otetaan esille entistä harvemmin. Luokasta lähdetään ulos. ”Oppilaat ovat esittäneet kysymyksen ja sitä on lähdetty yhdessä tutkimaan.”

Tiedonhankinnan ohjausta on kehitetty kirjastossa jatkuvasti, mutta nyt myös meillä on ”uuden opetussuunnitelman” aika. Mielestäni tiedonhankinnan ohjauksen pitäisi niin ryhmissä kuin henkilökohtaisessa ohjauksessa johdatella opiskelijaa esittämään kysymyksiä ja oivaltamaan, miten hän voi itse ratkaista tiedonhankintaan liittyvän ongelman. Tällaiset ajattelutaidot kantavat myös työelämän puolelle. Pedagogisessa toteutuksessa tärkeintä on yhdessä tekeminen, ei valmiiden mallien tarjoaminen. Tulemme huomaamaan, että vuorovaikutuksessa opimme paljon opiskelijoilta. Parhaimmillaan vuorovaikutteinen ohjaus tehdään lehtorin kanssa yhdessä.

Kirjaston tiedonhankintakanavat tutkitun tiedon etsimiseen ovat meille arkipäiväisiä. Mutta ohjaaminen ns. työelämätietoon on vieraampaa. Kirjastojen henkilökunnan on tunnettava työelämän todellinen informaatioympäristö ja siellä olevat tiedonhankintatavat. Tämä on edellytys sille, että pystymme edistämään opiskelijoiden taitoja työelämää varten.

school-book-1560339_1920 (2)

Laurea-kirjaston henkilökunta perehtyi kysyvän ohjaamisen taitoon Kai Halttusen pitämässä tiedonhaunohjauksen työpajapäivässä maaliskuussa. Toukokuussa järjestimme Metropolian kirjastolaisten kanssa yhteisen seminaarin, missä eri alojen alumnit kertoivat tiedonhankinnasta arkityössään. Alumniyhteistyön kehittäminen on sekä mielenkiintoista että järkevää. Ryhmä on suora linkki valmistuneiden arkeen.

Oman haasteensa tuo uuden ajattelun ja vuorovaikutteisen tiedonhankinnan ohjauksen vieminen verkkoympäristöön. Mutta siihen haasteeseen on tartuttava, koska verkko on arkinen oppimisympäristö. Onneksi uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat lapset ja nuoret eivät vielä ensi syksynä ole meidän opiskelijoita. Aika kuitenkin vierähtää nopeasti, ja etenkin asennemuutokset sekä toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Eli toimeen on tartuttava heti, jotta olemme valmiita kohtaamaan uuden valta-asiakaskunnan,  aktiiviset tiedonetsijät.

Kaisa Puttonen

Lähteet:
Maija Aalto. Lapsesi pääsee uuteen kouluun. Helsingin Sanomat 6.8.2018. Kaupunki A24.

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma voimaan – näin lapsesi koulu muuttuu. Yle uutiset. Kotimaa 9.8.2016

Madot opettavat biologiaa –Helsinkiläisopettaja tekee oppimisesta hauskempaa. Yle uutisvideot 9.8.2016

 

Read Full Post »

Erilaiset verkkotyövälineet ovat arkipäiväistyneet kirjastossa kuten muuallakin. Minulla oli mahdollisuus olla mukana tradenomien virtuaaliopetuksessa.  Opetin AdobeConnectin (AC) virtuaalisessa huoneessa opintojaksoa Tiedonhallinta ja viestintä yhdessä tietotekniikan lehtorin Eeva Haikosen kanssa. Virtuaalisessa huoneessa ollaan läsnä kameran ja mikin kautta, alustalla voi mm. jakaa dokumentteja tai näyttöä, keskustella chatissa, näyttää viestejä eli noteja, tuottaa muistioita. Kokemus innosti verkkotyövälineiden käyttöön.   

Virtuaalikurssin suunnitteluun ja opetukseen kuluu aikaa vähintään saman verran, ellei enemmän kuin perinteisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.  Me aloitimme tämän opintojakson valmistelun syksyllä 2010.  Mitä helpommalta ja mukavammalta teksti näyttää lukijalle, sitä enemmän sen hiomiseen on mennyt aikaa. Sama pätee virtuaalikurssiin, yhtenäisyys ja helppo hahmotettavuus vaativat paljon hiomista ja suunnittelua.  Opintojakson sisältö taustamateriaaleineen on Laurean Optima oppimisalustalla. Opetus AC:n virtuaalisessa huoneessa tukevat Optiman materiaalia ja tehtäviä.

AC-istunnot on aikataulutettava tarkasti.  Ruudun takaa keskittyminen on opiskelijoille väsyttävää, ellei tuntiin rytmitetä erilaisia aktivoiva tehtäviä. Opiskelijoiden koneille voi avata itse valitsemansa verkkosivun jolloin varmistuu, että kaikki ovat samanaikaisesti tietyllä sivulla. Esimerkiksi virtuaaliammattikorkeakoulun sivuilla oleva testi omista internetin käyttötaidoista sopi näin toteutettavaksi välipalaksi.

Opiskelijoita voi myös pyytää avaamaan omalle koneelle toisen ikkunan ja näyttää heille AC:n alustalla ns. noteja, joissa lukee tehtävä. Tehtävien käyttö rytmitti hyvin verkon tiedonhankintamahdollisuuksien esittelyä.  Jaoin oman näyttöni kaikille esitellessäni mm. Googlen tarkennettua hakua, Scholaria, Booksia ja kirjaston e-aineistoja. Opiskelijat kävivät välillä toisessa ikkunassa tekemässä lyhyitä kertaavia harjoituksia aiheista.

Muita välipaloja ovat erilaiset pikakyselyt, joissa läsnäolijat valitsevat eri vaihtoehdoista. Vastausten jakautuminen näkyy heti kaikille. Kyllä-ei –tyyppiset väitteet voivat joko johdatella seuraavaan aiheeseen tai varmistaa onko läpikäyty asia ymmärretty, esimerkiksi: olen lukenut e-kirjoja, haen tausta-aineistoa käsitteillä, arvioin löytämääni tietoa kriittisesti.

Tavallisin AC:n käyttötapa lienee dokumentin jakaminen ja aiheesta kertominen. Perustoiminto ei eroa luokkatilanteesta. Virtuaalitavassa opiskelijat voivat viitata ”virtuaalikädellä” ilmaistessaan haluaan kysyä tai kommentoida, lisäksi chat-on koko ajan käytössä. Tämä opetustapa riitti hyvin, kun kävin läpi powerpoint-esityksen avulla lähdeluettelon laatimista.

Vuorovaikutteisin yhteistyön muoto on pienryhmissä työskentely. Opettaja jakaa läsnäolijat eri ”huoneisiin”, jolloin opiskelijat voivat työstää keskenään annettua tehtävää. Tässä opintojaksossa  4-hengen ryhmät miettivät sosiaalisen median hyviä ja huonoja puolia yhteisöviestinnässä. Opiskelijoilla oli mikrofonit ja kamerat, joten he työskentelivät reaaliaikaisesti yhdessä.  Kävimme kurkistamassa ryhmien työskentelyä, mutta keskustelu kävi niin vilkkaasti, ettei meitä kaivattu. Ryhmätyön jälkeen kummankin ryhmän tuotokset jaettiin alustalla ja niistä käytiin koko porukan voimin keskustelua.

Kuten alussa totesin, tekemällä oppii. Informaatikon ja lehtorin yhteisesti toteuttama kurssi oli paras mahdollinen tapa omaksua uusia toimintatapoja. Suunnitteluvaiheessa ideoiden vaihto takasi paremman lopputuloksen, Eevalla oli varmuutta tekniikan käytössä ja AC:n istunnoissa oli mukavaa kun kaksi opettajaa oli verkossa läsnä samanaikaisesti.  Lisäksi tuotantoassistentti Janne auttoi AC:n toimintojen testaamisessa ja mahdollisissa ongelmissa.

Veikkaan, että tulevaisuudessa niin asiakkaiden yleinen ohjaus kuin ennalta suunniteltu opetus tulee siirtymään AC:n tapaisille alustoille, joissa olemme reaaliaikaisessa vuorovaikutuksessa verkon välityksellä.  Uudet muodot tulee nähdä mahdollisuutena sekä asiakaskohtaamisissa että muussa vuorovaikutuksessa. Viime viikkoina olisin mieluummin ollut AC-kokoushuoneessa kuin siirtymässä paukkupakkasilla paikasta A paikaan B.

Read Full Post »

%d bloggers like this: