Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘viestintä ja markkinointi’ Category

Leppävaaran opiskelijat tekivät tänä keväänä kirjastoaiheisia julisteita kurssilla Advanced image editing 01393. Edellisvuosien tapaan julisteista järjestettiin äänestys ja paras palkittiin. Tänä vuonna kilpailun voitti Tommi Kujanen.

1tea

Tommi Kujanen voitti kilpailun julisteellaan Is it tea o’clock yet? Paras työ valittiin avoimella verkkoänestyksellä. Työ tuo esiin raikkaalla tavalla Leppävaaran kirjaston teehuonetta ja SIDin teemaväriä. Juliste oli myös henkilökunnan suosikki. Kuvassa voittaja noutaa palkintona 50 euron arvoisen Akateemisen lahjakortin.

Julistetta on tulostettu ja kehystetty kirjaston seinille.

Kiitos voittajalle ja kaikille osallistujille!
Voittaja

Read Full Post »

Blogin kirjoittaja opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelmassa ja suorittaa opintoihinsa kuuluvaa ammattiharjoittelua Leppävaaran Laurea-kirjastossa.

Sain tehtäväksi harjoitteluohjaajaltani kehitellä Leppävaaran kirjastoon QR-koodeja. Ensimmäinen ajatukseni oli – anteeksi, mitä? QR-koodi on siis kaksiulotteinen viivakoodi, jonka voi skannata ja lukea älypuhelimella tai tabletilla, jossa on kamera sekä QR-koodien lukuohjelma. Koodiin voi ladata monenlaista tietoa: nettiosoitteen, tekstiä, käyntikortin, sijaintitietoja jne. Asiaan tutustuttuani olen alkanut bongata koodeja siellä sun täällä, mm. bussien selkänojista, ratikkapysäkeiltä, aikakauslehdistä ja ylipäätään kaikenlaisista markkinointimateriaaleista. Kuinka QR-koodeja voisi sitten hyväksikäyttää kirjastossa?

Leppävaaran kirjastossa QR-koodeja on siroteltu yksittäisten hyllyjen päihin kertomaan, mitä kyseisessä luokassa kokonaisuudessaan on tarjolla. Koodi johtaa aineistotietokantaamme Laurukseen, jossa on tehty luokkahaku kyseisen hyllyn tiedoilla.

Ennen vuotta 2009 ilmestyneiden painettujen opinnäytteiden hyllyyn olemme lisänneet QR-koodin, joka johtaa Theseukseen, josta tuoreimmat opinnäytteet siis löytyvät. Lisäksi ulko-ovessa on normaalien aukiolotietojen lisäksi QR-koodi Leppävaaran yksikön nettisivulle, josta asiakkaat löytävät kaipaamaansa informaatiota myös silloin, kun olemme kiinni. Erästä elektronista aineistoa mainostavaa julistetta koristaa myös QR-koodi, joka johtaa kyseisen palvelun kirjautumissivulle. Kaikkia ideoita en toki aio tässä luetella, mutta tuossa vähän esimakua, mitä olemme täällä saaneet aikaan!

Jos innostuit asiasta, kannattaa tutustua esimerkiksi seuraavaan sivustoon, jossa QR-koodeja voi luoda. Mikäli linkki on todella pitkä (yli sata merkkiä),voi koodista tulla sen verran huonolaatuinen, ettei lukuohjelma sitä lue. Tällöin kannattaa lyhentää linkkiä esimerkiksi tällä www-sivulla olevalla ohjelmalla.

Mikäli keksit uusia ideoita QR-koodien käytöstä kirjastossa, otamme mielellämme niitä vastaan. Palautetta voi jättää lähettämällä sähköpostia osoitteeseen libleppavaara[at]laurea.fi tai palautelomakkeen kautta:

Nyt vain kaikki skannailemaan ja bongailemaan QR-koodeja, kirjastossa ja muuallakin!

Elina Karioja

Read Full Post »

Asiakkaiden kävijämäärät kirjastoissa ovat yleisen trendin mukaan laskusuunnassa, aineistot digitalisoituvat, e-lukulaitteet vyöryvät markkinoille ja tiedonhankintatavat ovat muuttuneet pysyvästi. Uudet käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Googlea tiedonhankintaan kirjaston sijaan.

Kaikki muuttuu vauhdilla, mutta muuttuuko kirjasto? Tätä on tivattu monella suunnalla viimeaikoina

Kirjastoalan ammattilaisina meidän tulee miettiä toimintamme idea uusiksi – mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa ja miten se toteutetaan muuttuvassa maailmassa. Onko kirjasto ensisijaisesti kokoelmalähtöinen vai asiakaslähtöinen? Tässä kirjoituksessa on asiakaslähtöisiä ideoita vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen.

Tavallisen ammattikorkeakoulukirjaston arjen pyörittäminen vastaa pienen yrityksen toimintaa. Meillä on asiakaskunta ja yhteistyökumppanit, tavoitteet ja strategia toiminnallemme sekä budjetti, jonka varassa toimimme. Keräämme myös asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme, teemme hankintoja ja ”myymme” asiakkaille tuotteita ja palveluitamme. Kuulostaa ihan kaupankäynnille, eikös juu? Eikö sitten voitaisi hyödyntää kirjastossa kaupankäynnissä hyväksi havaittuja elementtejä ja miettiä myytävien tuotteiden eli kirjojen ja elektronisten aineistojen esillepanoa sekä asiantuntijuutemme eli palvelun markkinointia samalla tapaa kuten kaupoissa on tehty?

Kaupoissa tuotteiden esillepano ja osastot on tarkoin mietitty kuluttajien ostokäyttäytymistä ajatellen: houkuttelevat ja värikkäät tuotteet luovat kiinnostusta ja vetävät asiakkaita puoleensa, katteellisimmat tuotteet sijaitsevat silmän korkeudella. Asiakasta helpotetaan valinnassa markkinoimalla tuotteita näkyvästi. Uutuudet tuodaan näkyvästi esille sekä erilaisia asiakkaita ja erilaisia tarpeita varten luodaan tuotekeskittymiä. Juustot sijaitsevat tietyssä kohtaa kaupassa. Näin vapun alla viisas kauppias sijoittaa Roquefortin viereen juustokeksit, viinirypäleet ja siiderit. Eikä pidä unohtaa, että juuri ennen kassaa ja maksutapahtumaa on vielä strategisesti sijoitettuna jotain pientä kivaa täkytuotteena.

Samalla tapaa voisimme miettiä aineistojen sijoittamista kirjastossa, rikkoa perinteisiä kaavoja ja kokeilla uusia asiakaslähtöisempiä tapoja tuoda esille kokoelmaa. Kirjaston fyysisen tilan ja kokoelman kehittämisessä ja esillepanossa oleellista on kysyä suoraan asiakkaalta, mitä he tarvitsevat ja miten he löytäisivät paremmin etsimänsä. Samalla voisimme myöntää, että kirjaston perinteinen, meille tuttu tapa, ei välttämättä vastaa asiakkaiden käyttöä ja tarpeita.

Fyysisesti kirjasto sijaitsee tietyssä paikassa, mutta entä ne muut tilanteet ja kanavat, joissa voimme tavoittaa asiakkaat. Laurea-kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöönsä sosiaalisen median kanavia ja -työkaluja sekä kehittänyt aineistotietokanta Laurusta, jossa nyt aineiston löytymistä helpottaa kirjankannen kuvat.  Facebook, blogi, RSS-syötteet ja Share-ominaisuus ovat jo käytössä – eihän tässä voi muuta kuin tykätä.

Haettavuus ja jaettavuus voittaa, kuten Päivi Litmanen-Peitsala totesi amk-kirjastoille suunnatussa Tiedottamisesta viestintään-päivässä 12.4. Olennaista on kirjaston näkyvyys siellä missä asiakkaat ja heräävät kysymykset ovat. Mitä useampi asiakas jakaa tietoa toiminnastamme sosiaalisessa mediassa, sitä suuremman näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavutamme. Uuden asiakkaan saaminen vaatii kirjastosta ulos lähtemistä ja mukavuusalueelta poistumista. Kirjaston tulisi olla läsnä tilanteissa, joissa kysymyksiä herää ja hyödyntää esimerkiksi koulun sähköisiä ilmoitustauluja, tuoda aineistoja sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat sekä ottaa heihin kontaktia aktiivisesti ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  Vanhan jo olemassa olevan asiakaskunnan herättäminen vaatii huomioarvon nostamista eli tuotteiden ja palvelun tekemistä asiakkaalle arvokkaaksi. Pitää osoittaa, että käyttämällä tuotteitamme asiakas saavuttaa tietyn päämäärän, oli sitten kyseessä kurssin kokeesta läpipääseminen tai opinnäytetyön valmistuminen.

STKS:n Tietoaineistoseminaarissa 8.3. myös Janne Räikkönen peräänkuulutti kirjastoilta samaa näkyvyyttä. Aineistot digitalisoituvat, mutta avun ja neuvonnan tarve ei vähene. Asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palvelumuotoja ja personoitua palvelua – he haluavat tietää mistä apua saa ja kuka auttaisi? Selkeät yhteystiedot, tekninen tuki, chat-palvelu ja virtuaalikirjastonhoitaja vastaamassa visaisiin kysymyksiin ovat uudenajan asiakaspalvelun arkipäivää. Eihän kukaan halua kaupassakaan asioida myyjän kanssa, joka on mykkänä tiskin takana pussi päässä.

Asiakkaiden innovatiiviseen ajatteluun luottaen ja omalla asiantuntijuudella voimme pitää kirjaston tarpeellisena ja asiakaskunnalle sopivana palveluna tulevaisuudessa.

Kirjoituksen taustana omia kokemuksia työelämästä ja ideoita Päivi Litmanen-Peitsalan amk-kirjastoille suunnatusta Tiedottamisesta viestintään! AMK-kirjastojen markkinointipäivästä sekä STKS:n Tietoaineistoseminaarissa esiintyneen Janne Räikkösen opiskelijapuheenvuorosta.

Read Full Post »

Laurea, Lamk ja Hamk järjestivät huhtikuussa ensimmäisen yhteisen kirjastoseminaarin Lahdessa. Seminaarissa mietittiin yhteistyön kehittämistä FUAS-kuvion ympärille.

Mikä on FUAS?

  •  FUAS-liittouma – Federation of Universities of Applied Sciences – on kolmen ammattikorkeakoulun Hamkin, Lamkin ja Laurean muodostama strateginen liittouma
  • 21 000 opiskelijaa, 1800 henkilöstöä, liikevaihto 1340 miljoonaa euroa, TKI-volyymi 17 miljoonaa  euroa, 11 laatu- ja huippuyksikköä
  • Yhteinen kesätarjonta, opiskelijaliikkuvuutta alueella, virtuaalikampus

Tietoaineiston kehittäminen kohti digitaalista kokoelmaa

Laurealla, Lamkilla ja Hamkilla on käynnissä yhteinen kokoelmaevaluointihanke. Tavoitteena on käytön tehostaminen ja lähtökohtana 0,5 milj. painetun niteen tarkastelu, jolla pyritään:

  • Vanhentuneen aineiston poistamiseen
  • Kokoelmassa olevien aukkojen täydentämiseen strategian mukaisesti
  • Ammatillisen ja teoreettisen kokoelman vahvistamiseen
  • Painetun ja e-aineiston hankintojen linjaamiseen.

Hankkeeseen on palkattu yksi tutkimusharjoittelija, joka on tänä keväänä käynyt läpi tietokanta-ajoista saadun aineiston. Seminaarissa tarkasteltiin evaluoinnin tuloksia ja mietittiin jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää työkaluja hankinnan ja poiston järkiperäistämiseksi.

Yhteinen FUAS-KDK?

Päivän kuumin puheenaihe oli idea kolmen ammattikorkeakoulun yhteisestä KDK:sta  eli Kansallisen digitaalisen kirjaston käyttöliittymästä. Ajatuksena olisi tarjota yhteisen käyttöliittymän avulla opiskelijalle kolmen ammattikorkeakoulun aineistot käyttöön. Kysymys on ensisijaisesti sopimusjuridinen: Toistaiseksi FUAS ei ole juridinen henkilö eikä sen takia voi hankkia yhtenä toimijana aineistoja. Jos yhteisiä aineistoja ei ole mahdollista tarjota, yhteinen käyttöliittymä ei juuri tuo käyttäjälle etua. Toistaiseksi kukin kolmesta amkista on ilmoittautunut seuraavaan KDK-aaltoon itsenäisinä.

Minkälaista yhteistyötä jatkossa?

Tässä muutamia kirjastolaisten esittämiä avauksia FUAS-yhteistyöksi:

    • Tilastoyhteistyön syventäminen, tilastotyökalujen luominen –> kokoelma- ja luokkakohtainen tilastohaku
    • Yhteinen painettu ja e-kokoelma?
    • Yhteinen asiakkuus –> Ilmaiset sisäiset lainat, Yhteiset säännöt, yhteinen kirjastokortti
    • Henkilöstövaihto, työnkierot
    • Yhteisten hyvien käytänteiden jako
    • Yhteisiä käyttäjälähtöistä kehittämistyötä
    • Kirjastoviestinnän ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä
    • Yhteistä virkistystoimintaa!
    • Yhteisiä tiedonhaun verkkokursseja

Read Full Post »

Bibliotek behöver kärlek! En malta olla vielä kirjoittamatta IFLAn kokouksen aikaan Göteborgin kaupungilla havaitsemastani ilmiöstä: Ruotsin kirjastoseuralla on parhaillaan käynnissä tunteisiin vetoava markkinointikampanja.  Kampanja on tuonut ratikoiden kylkiin suloisia sydämiä ja ihmisten käsissä kadulla näkyy pinkkejä Library Lovers kasseja. Mistä oikeastaan on kyse ja miten söpö pinkki voi edistää vakavaa kirjastoasiaa?


Sverige behöver en nationell bibliotekspolitik!

Ruotsin kirjastoseuran kampanja aloitettiin vuonna 2008 ja se jatkuu syksyyn 2010 asti. Kampanjan tarkoituksena on herättää yleinen huomio kirjaston merkitykseen ja siihen, että Ruotsissa tarvitaan yhteinen kansallinen kirjastopolitiikka, joka mahdollistaa tasa-arvoisen pääsyn tietoaineistoihin kaikille kansalaisille sekä kirjastoille pysyvän rahoituksen.

Kampanjan kahdeksankohtainen ohjelma:

1. On rakennettava kansallinen strategia, määriteltävä kirjaston päätoiminnot ja arvioitava nykyinen kirjastolaki

2. On määriteltävä tavoitteet kirjastotoiminnalle sekä rakennettava menetelmät tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen ja arviointiin

3. On panostettava Lasten ja nuorten kirjastotyöhön ja lukemisen edistämiseen

4. On parannettava kirjaston saavutettavuutta

5. On vahvistettava digitaalisten palveluiden infrastruktuuria

6. On tiukennetaan kirjastoalan osaamisvaatimuksia  ja panostettava tutkimukseen

7. On parannettava pääsyä julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen tuloksiin Open Access -periaatteella

8. On perustettava kansallinen kirjastoelin, joka edistää kirjaston toimintaa poliittisesti.

Voiko teinityttömäinen pinkki edistää vakavia kirjastopoliittisia päämääriä?  Tulee mieleen vuonna 2008 aloittamamme amkien Ota selvää –informaatiolukutaitokampanja ja Herbert-hahmomme, jota mainostettiin myös julistein, rintanapein ja muine tilpehööreineen. Kuinka erilaista kieltä graafinen ilmeemme puhuikaan: rakastettu ja vihattu Herbert oli tumma  surullisen hahmon ritari, mainostekstit olivat jossain määrin ironisia (En ole intelligentti, olen vain tämän näköinen; Minä en edes tiedä, missä Kanada on; Joitakuita ei elämä oikein pue).  Sen sijaan ruotsalaisten kampanja on avoimesti naivi ja helliin tunteisiin vetoava. Ehkä tämä kuvastaa eroa kansanluoteessamme, mene ja tiedä.  Sekä pinkki että mustavalkoinen ovat voimakkaita katseet kerääviä huomiovärejä ja kirjasto jos jokin tarvitsee imagonsa päivitystä positiivisempaan suuntaan. Kuitenkin vasta kampanjan sisältö ja lobbaus ratkaisee vaikuttavuuden.

Läs mer – Kampanjan sivut ja kampanjamateriaali

Kampanjan ohjelma Bibliotek behöver kärlek – Sverige behöver nationell bibliotekspolitik

Read Full Post »

Oli vaikea keksiä aihetta, kun en ole kirjaihmisiä.

Kolmisen viikkoa kirjaston seinällä esillä olleet julisteet olivat herättäneet paljon kiinnostusta ja äänestyslappuja oli tullut runsaasti. Niin kirjaston työntekijöitä kuin opiskelijoita ja opettajia hämmensi, miten erilaisia näkökulmia kirjastosta oli löydetty – näkökulmia jotka eivät olisi tulleet kirjastoammattilaisilla mieleen. Julistekilpailun äänet laskettiin tänään ja äänestyksessä löytyi selkeä voittaja, vaikka kaikissa julisteissa oli hyviä oivalluksia ja kaikki julisteet saivat ääniä.


Julistekilpailun voittajat:

  • Eniten ääniä sai juliste numero kolme ”Olethan tarpeeksi kirjava?” positiivisella ja värikkäällä ilmiasullaan.
  • Seuraavaksi eniten ääniä sai juliste numero seitsemän ”Kirja on helppo avata”.

Eniten ääniä saaneen julisteen tekijät saivat kumpikin Akateemisen lahjakortin. Äänestäjien kesken arvottiin myös lahjakortti. Palkinnot toimitetaan tällä viikolla ja kirjasto kehystää voittoisat julisteet kirjaston seiniä koristamaan elokuussa.

Kirjasto kiittää kaikkia julisteiden tekijöitä ja onnittelee voittajia!

Read Full Post »

%d bloggers like this: