Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘yleinen’ Category

Pakkasin laukut huhtikuun 22. päivä ja lensin 23.4. Erasmus-vaihtoon kv-viikolle Lissaboniin. Kv-viikon järjesti Instituto Politécnico de Lisboa.

Vietin Lissabonissa viikon, 24-28.4. Lähdin matkaan avoimin mielin, Lissabon oli kaupunkina minulle tuntematon. Vastassa oli myös suuri, yli 70 hengen joukko kv-viikkolaisia ympäri Eurooppaa ja tietysti ihanat paikalliset järjestäjät.

Viikko oli erittäin antoisa. Suosittelen kaikille Erasmus-vaihtoihin osallistumista.

Alla pieni kuva- ja videoreportaasia viikon varrelta.

KV-viikko oli..

Verkostoitumista, esityksiä, uusia tuttavuuksia

 

 

Mikä on Azorien pääkaupunki? Vol 1 – video

Mikä on Azorien pääkaupunki? Vol 2 – video

Uusia lokaatioita, suunnistaminen oli Lissabon-ummikolle aika-ajoin vaikeaa

 

 

Yksi laurealainen vaihto-opiskelija

 

 

18405724_1718795111481037_1061139088_o

Neilikkavallankumouksen juhlapäivä sattui tiistaille

 

 

Ylämäkiä ja alamäkiä

 

 

Kirjasto yllättävässä paikassa

 

 

Katutaidetta, musiikkia

 

 

 

Opiskelijat esiintyvät – video

Haitarimusiikkia näköalapaikalla – video

Reggae-musiikkia näköalapaikalla – video

Kesä oli jo läsnä

 

 

Aika-ajoin kannattaa katsoa maailmaa ja omaa työtä uudesta vinkkelistä, tiedä mitä sieltä löytää 🙂

 

Obrigada Lissabon, Instituto Politécinco de Lisboa, oma työnantaja, oli ikimuistoinen viikko!

 

 

-Aino

Read Full Post »

Hyvinkää on satavuotiaan Suomen ikätoveri. Tänä juhlavuonna on vielä normaaliakin enemmän hyviä syitä käydä Hyvinkäällä. Kokosimme tähän Hyvinkään Laurea-kirjaston tärppejä. Juhlavuoden tapahtumia löydät myös Facebookista.

”Pienen pieni veturi  aamulla kerran  hieroi hyvin savuisia silmiään.
Sitten se pihisi ja puhisi ja yski:  Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään!”
Perinteinen (ja itsekin käyttämämme) kulkupeli saapua Hyvinkäälle on juna. Kävelymatkan päässä asemalta on Suomen Rautatiemuseo.

Kesällä pesällä! Urheiluhullujen lisäksi aurinkoisena päivänä pesiskatsomossa viihtyy amatöörimpikin penkkiurheilija.

Hyvinkää tunnetaan myös taiteesta, täällä on Helenenkatu ja Laureassa Helene-sali. Ja löytyypä täältä taiteilijatalot Humala ja Krapula. Hyvinkään taidemuseon juhlanäyttely on nähtävä, eiköhän sieltä jokunen Schjerfbeckin, Sallisen ja Ruokokosken teos löydy.

Juhlavuoden päätapahtumassa kauppatorilla 26. elokuuta esiintyy Jari Sillanpää. Kahvin ja kuohuvan lisäksi voisimme nauttia Jarista livenäkin.

Hyvinkääläisen popikonin Mika Ikosen (XL5:n Mica) myötä tervetuloa Hyvinkäälle!

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.

Read Full Post »

Olemme monta vuotta suunnitelleet joulua saaristossa. Tänä vuonna se vihdoinkin toteutuu lämpimän sään ja heikon jäätilanteen takia. Pakkaamme veneen täyteen ruokaa, juomaa ja lämmintä vaatetta. Merimatka ja seikkailu voi alkaa.

Matkan kohde on Södra Trutklippan, aika vastikään merestä noussut pieni saari Perämerellä.

Trullevin satama
Matka lähtee Trullevin kalasatamasta.

ja%cc%88a%cc%88lauttojaJoulu on kelirikkoaikaa ja siksi saareen ei usein pääse joulua viettämään. Pitää olla jäänsärkijä tai hydrokopteri, että pääsee jäälauttojen peittämän meren halki.

st6
Tässä mennään jäälauttojen keskellä, keksi kourassa.

Södra Trutklippan talvellaSaari näyttää kauniilta kuuran ja lumen peitossa.

st2Saareen ei tule sähköjä.

st3

Päivällä taivas ja meri ovat saman väriset.

st4

Södra Trutklippanilla on kaunis vanha puupooki, rakennettu samaa aikaa merialueen suuremman majakan, Tankarin kanssa. Trutklippanin loisto on valmistunut vuonna 1890 ja se oli toinen loisto kahden loiston muodostamasta kokonaisuudesta. Majakanvartijat asuivat pookin vieressä majakanvartijan talossa. Toisesta loistosta on jäljellä enää kivijalka, mutta komeampi on yhä pystyssä.

st5
Tupaan koristellaan pieni kuusi ja sytytetään elävät kynttilät.

15645622_10210219069046849_1620145695_nSaaristolaisleipä ja kylmäsavustettu taimen kruunaavat joulun alkupalat.

Saaristolaisleipä
1 l piimää
75 g hiivaa
3 dl siirappia
3 dl kaljamaltaita
3 dl vehnäleseitä
3 dl ruisjauhoa
1 rkl suolaa
8 dl vehnäjauhoa
appelsiininkuorta maun mukaan.

1. Lämmitä piimä kattilassa kädenlämpöiseksi, murenna joukkoon hiiva ja sekoita joukkoon loput ainekset. Anna taikinan nousta. Jos leivot viileissä olosuhteissa, laita taikinakulho hetkeksi esim. hiljaisesti kiehuvan kattilan päälle tai uunin poistoilmaventtiilin yläpuolelle.

2. Voitele leipävuokaa leipävuoat runsaalla voilla. Jaa taikina tasaisesti kolmeen vuokaan. Paista leipiä 160-asteisessa uunissa kaksi tuntia.

Jos et syö leipiä heti, kääri ne voipaperiin ja sido narulla paketiksi. Sopii myös joulutuomiseksi.

Read Full Post »

Syksy. Hyvä syy olla ihan pihalla.

Syksy. Hyvä syy olla ihan pihalla.

Syksyyn on mahtunut monta maanantaikappalepäivää. Liian monta. Välillä on tehnyt mieli itkeä. Välillä on onneksi naurattanutkin. Tässä pari valittua palaa. Yhdelle pettyneelle mielensäpahoittajakollegalle erityisesti heti sanottakoon, ettei tartte loukkaantua, otsikko on vertauskuvallinen, jutussa ei ole luvassa konkreettisia verisiä sattumuksia.

 

”Järjestelmässä tapahtui virhe

Odottamaton virhe.”

Niinpä. Odotettuja virheitä harvemmin.

 

Luotettava ensivaikutelma

Kirjastolainen uudelle opiskelijalle korttia tehdessä: ”Päivitä osoitetiedot SoleOpsiin, siirtyvät sieltä kirjastojärjestelmään. Tai siis pitäisi siirtyä, nyt on ollut vähän vaikeuksia.”
Kirjastolainen samaiselle opiskelijalle varauksen tehtyään: ”Siitä tulee sitten ilmoitus Laurean sähköpostiin, kun on lainattavissa. Tai siis pitäisi tulla, nyt on ollut vähän vaikeuksia.”

 

Kollegan kanssa keskustelukin on ollut vaikeaa, jos on puhunut

  • tiistaista ja tarkoittanut keskiviikkoa
  • maksupäätteestä ja tarkoittanut tulostinta
  • ovesta ja sanonut, että auki, mutta tarkoittanutkin kiinni.

Ja näin. Eteenpäin on kuitenkin menty. Ehkä.

 

Useimmiten ammattilaisen läheisyys jo auttaa

Kirjastolainen lähestyy etsivänoloista asiakasta: ”Löytyykö?”

Asiakas: ”Kyllä nyt. Se on se henkinen paine…”

No nyt!! Kuittailusta #peukku.

nidettaetsimassa

Asiakas: ”Mistä löytyy niteet?”

Ks. kuva. Numeroiden (eli hyllyluokan) ja sen jälkeisen sanan mukaan aakkosissa.

”Ziisus, sä oot hyvä työssäs!”

 

Asiakas saa keskeyttää ja saa kysyä. Vastaamista varten me täällä ollaan. Usein vastaus on kyllä Finna tai että lainausautomaatin oletus-PIN on 12345(, jonka saa vaihdettua Finnassa).

Kirjastolainenkin saa keskeyttää ja saa kysyä. Joistain aiheista Finnastakaan ei ihan helpolla löydä vaan pitää miettiä mihin laajempaan kokonaisuuteen voisi liittyä tai mikä muu voisi liipata läheltä. Voi joutua ihan selailemaankin kirjojen sisällysluetteloja ja hakemistoja.

 

Opiskelija toiselle: ”Mä jään vielä tänne [kirjastoon]?”

Kirjastolainen opiskelijalle: ”Uskallatko jäädä?”

Opiskelija kirjastolaiselle: ”Oottehan te täällä.”

Niinpä. 😉

Viikonloppua!

Read Full Post »

Korkeakoulujen elektronisia aineistoja keskitetysti hankkiva FinELib-konsortio keräsi keväällä 2016 korkeakouluopiskelijoiden ja –opettajien kokemuksia e-kurssikirjoista ja niiden käytöstä. Opiskelijoille ja opettajille oli omat erilliset kyselynsä. Kysely oli voimassa 12.1–31.5  ja siihen vastasi 19 Laurean opiskelijaa ja 7 opettajaa. Kiitokset kaikille vastanneille.

Tässä koosteessa esitellään kyselyjen keskeiset tulokset Laureassa ja kommentoidaan esille tulleita käyttäjien kohtaamia e-kirjojen käyttöön liittyneitä ongelmatilanteita.

’Millä laitteella olet lukenut e-kurssikirjoja’ -kysymykseen opiskelijat vastasivat ao. grafiikan mukaisesti.

1-lukulaitteet

Silmiinpistävää on, että suurin osa lukutapahtumista on tapahtunut tietokoneen näytöltä. Syitä sille, miksi lukeminen on tapahtunut tietyllä laitteella, ei kyselyssä kysytty. Mielenkiintoista olisi ollut tietää, koetaanko tietokoneen näytöltä lukeminen toimivammaksi ratkaisuksi esim. joidenkin e-kirjojen huonon skaalautuvuuden vuoksi vai ehkä siksi, että lukemiseen liittyy samanaikainen oman tekstin kirjoittaminen tietokoneella.

Myös opettajat vastasivat samaan kysymykseen vastaavasti. Älypuhelimelta e-kirjoja oli lukenut vain 1 opettaja; tietokoneelta kaikki 7 vastannutta ja tabletilta 5 opettajaa.

 

’Löydän e-kirjat helposti oppilaitokseni kirjaston verkkopalvelusta’ –väittämällä tutkittiin opiskelijoilta e-kirjojen löydettävyyttä. Kirjaston kannalta myönteistä on, että väittämän kanssa oltiin suurimmaksi osaksi samaa mieltä.

2-loydan-helposti

Laurea-kirjaston pyrkimyksenä on että kaikki sen hankkimat e-kirjat olisivat löydettävissä Laurean Finna-palvelun kautta. Käytännössä EBL:ää lukuunottamatta tähän on jo päästykin. Samalla kannattaa kuitenkin muistaa, että suurten kansainvälisten kirjapakettien Ebrary ja EBL omat hakuliittymät palauttavat suurempia hakutulosjoukkoja. Tämä johtuu siitä, että Finnassa esim. Ebraryn e-kirjat ovat indeksoituina vain perustietojen (otsikko, tekijä) osalta, kun taas Ebraryn omassa hakuliittymässä haku kohdistuu kirjojen koko tekstiin.

Linkit eri e-kirjapalveluihin löytyvät mm. Laurea-kirjaston alakohtaisista LibGuides-oppaista. 

’Mitä e-kirjapalveluja olet käyttänyt opintoihisi liittyen?’ –kysymyksen kohdalla kaikki kirjaston keskeiset e-kirjapalvelut tulivat opiskelijavastauksissa mainituiksi. Mainintakertojen mukainen järjestys muodostui aika odotetusti seuraavaksi:

  • Ellibs
  • Ebrary
  • Duodecim Oppiportti
  • Talentumin verkkokirjahylly
  • EBL
  • MyiLibrary

 

Ongelmatilanteet

Kyselyyn vastaneet nostivat esiin seuraavanlaisia ongelmia:

”Toisinaan kirjautumisessa on ongelmia” (opiskelija)

Lisensioitujen e-kirjojen lukeminen Laurean verkon ulkopuolella edellyttää Laurean verkkotunnuksilla kirjautumista. Kirjautumissivu on samannäköinen kuin muihin Laurean kirjautumista vaativiin verkkopalveluihin (esim. Optima, Link tai Intra) mentäessä. Jos ainoastaan kirjaston e-kirjapalveluihin kirjautumisessa on ongelmia, kannattaa ottaa yhteyttä kirjaston palautesähköpostiin library@laurea.fi. Jos kirjautumisongelma liittyy kaikkiin  Laurean palveluihin, tulee ottaa yhteys Laurean HelpDeskiin.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että joidenkin e-kirjapalveluiden tietyt perustoiminnot edellyttävät erillisen palvelun sisäisen tilin luomista. Ebraryn kohdalla kirjojen lataaminen määräajaksi edellyttää vielä toistaiseksi oman Ebrary-tilin luomista. Tähän odottelemme muutosta, ja toiveissa on, että jo vuoden 2016 aikana Ebrary muuttuu ProQuest Ebook Central –nimiseksi palveluksi, jossa ainoa tarvittava kirjautuminen on Laurean verkkotunnuksilla tapahtuva ns. HAKA-kirjautuminen. Myös kotimaisen Ellibs-palvelun suhteen olemme esittäneet toiveen, että erillisistä Ellibs-tileistä pitäisi päästä eroon ja käyttäjän tunnistamiseen riittäisi HAKA-kirjautuminen. Alustavien tietojen mukaan tämä toteutettaisiin niin ikään vuoden 2016 aikana.

 

”En ole varma kuinka käyttää kotoa” (opiskelija)

Kirjaston hankkimat e-kirjat ovat käytettävissä etänä Laurean verkkotunnuksilla kirjautumalla. Finnan hakutuloksista löytyvät linkit vievät etäkäytössä kirjatumissivulle, josta päädytään sitten kyseessä olevan e-kirjapalvelun sivuille.

 

”E-kirjojen download omalle koneelle” (opiskelija)

Kirjastolle lisensioitujen kirjojen lataaminen (download) tarkoittaa määräaikasta lataamista Adobe DRM:ää tukevalla lukualustalle. Finnan yläpalkin kohdasta Ohjeet löytyy E-kirjojen lataamisen ohje, jossa asia on pyritty selvittämään tarkemmin.

 

”Työkone ei anna ladata kirjoja koneelle” (opettaja)

Laurean työkoneelle tehtävien ohjelmistojen (tässä tapauksessa Adobe Digital Editions) asennukseen tarvitaan Laurean IT:n apua.

 

Vähän turhan lyhyitä laina-aikoja” (opettaja)

Tyypillinen laina-aika, joka liittyy kirjan lataamiseen omalle koneelle on 1 tai 2 viikkoa. Se on kieltämättä usein lyhyt aika. Perusteluna on se, että tietyissä tapauksissa laina-aika merkitsee sitä, että kirjan lukuoikeus on kyseisen ajan pois muiden käyttäjien saatavilta. Toisinaan taas tiettyyn kirjaan on hankittu tietty määrä lukuoikeuspäiviä/vuosi. Yhden käyttäjän ei haluta rohmuavan lukuoikeuspäiviä enemmän kuin on tarpeen.

 

”Joskus lisenssien määrä on rajallinen” (opettaja)

Useiden kirjojen kohdalla käyttöoikeuksien määrää on kustantajien toiveista rajoitettu. Tarvittaessa lisenssien määrä voidaan yleensä hankkia rahalla lisää. Kirjasto ottaa mielellään vastaan tähän liittyviä toiveita.

 

Linkin löytäminen ja linkin avaus” (opiskelija)

Finnan hakutuloksissa linkki e-kirjaan on ilmaistu yleensä sanalla Verkkojulkaisuun. Sulkeissa on tavallisesti vielä palvelun nimi esim. Verkkojulkaisuun (Talentum Verkkokirjahylly). Finnan hakutuloslistauksessa linkki on varsin näkyvällä paikalla, mutta kirjan tietuenäytöllä (kirjakohtaisella sivulla) linkin löytäminen saattaa olla hankalampaa. Tietuesivulla linkin paikka on otsikon Internet alla. Epäkohtana järjestelmä pukkaa e-kirjojen saatavuustietoihin tekstin ’Ei tietoa saatavudesta’. Asiaan liittyen on lähetetty kehittämistoive kansalliselle Finna-toimistolle.

 

Esimerkki Finnan tietuesivusta ja e-kirjalinkin paikasta:

3-linkin-paikka

 

”Alleviivaustoiminto toimii, mutta entä sitten kun e-kirjan lainausaika (7 pvää) loppuu ja kurssi on vielä kesken – joudun lataamaan saman kirjan uudelleen, mutta ilman alleviivauksia… Alleviivauksilla on se tarkoitus että voisin niitä hyödyntää kurssin aikana eli palata vain alleviivattuihin kohtiin kun teen oppimistehtäviä.” (opiskelija)

Tämä ongelma koskee tilannetta, kun kirja ladataan Adoben DRM:ää tukevalle lukualustalle. Siihen kirjastolla ei valitettavasti ole tiedossa ratkaisua. Selaimen yli tapahtuvan lukemisen yhteydessä lisätyt kirjanmerkit sen sijaan säilyvät eri e-kirjapalveluissa, kun käyttäjä on kirjautunut palveluun omilla palvelun sisällä luomillaan tunnuksilla.

 

”Teen kirjoihin mielelläni muistiinpanojani tai kiinnitän niihin muistilappuja; en ole keksinyt tähän vielä hyvää tapaa e-kirjojen osalta” (opettaja)

Käytännössä kaikki kirjaston e-kirjapalvelut sallivat huomautusten tekemisen, kun kirjoja luetaan online. Yleisesti ottaen tämä toimii niin, että käyttäjä luo palvelun sisällä omat tunnuksensa ja niillä kirjautumalla pystyy tallentamaan omia merkintöjään. Ladattujen kirjojen kohdalla merkintöjen säilyminen on ongelma, kuten edellisessä kysymyksessä todettiin.

 

 ”Minulla on lukihäiriö joka tekee näytöltä pitkien tekstien lukemisesta todella haastavaa.”

Jos sinulla on lukihäiriö, voit liittyä erikoiskirjasto Celian asiakkaaksi. Celian kautta voit tiedustella kurssikirjojan saatavuutta esim. äänikirjoina. Laurea-kirjaston henkilökunta auttaa sinua Celian asiakkaaksi rekisteröitymisessä ja palvelun käytössä.

 

Tässä vielä kooste kyselyn tulosten keskiarvoista:

Opiskelijat:

4-opiskelijoiden-vastaukset

 

Opettajat:

5-opettajien-vastaukset

Kiitokset kaikille vastaajille, Laurea-kirjasto pyrkii kehittämään e-kirjapalveluitaan tulosten pohjalta.

Lisätty 27.9.2016: FinELibin e-kirjakysely korkeakouluopiskelijoille ja -opettajille. Mikkonen, Paula; Peltonen, Iina. Kansalliskirjasto.

 

Hannu Jokiranta

Read Full Post »

Tavallinen torstai. Se oli ihan tavallinen torstai. Eilinen.

Otsikon kysymykseen vastaus oli, että kollega pilkkoi ilmeisesti huomiotaherättävän kovaäänisesti giljotiinilla (paperileikkurilla siis) osoitelappuja sisäisten lainojen kuljetuslootiin. Kuljetuspalvelu Hakonen ajaa yksikkökirjastosta toiseen maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin järjestyksessä Tikkurila, Hyvinkää, Lohja, Otaniemi ja Leppävaara.

WP_20160819_lootat

Lisäksi esim.

– Opittiin paljon Pokémoneista.

– Vaihtoehtoista sosiaalityö -kirjaa kaivanneelle kelpasi Vastavuoroinen sosiaalityö. Setvittiin tuloksekkaasti muitakin sinnepäin nimiä.

– Oltiin yhteyksissä ainakin siivoojien, opintotoimiston, it:n, (entisten ja mahdollisten tulevien) kirjastokollegojen, korkeakouluisännän, yliopettajien, lehtoreiden, opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden kanssa sekä kasvotusten, suullisesti että eri tavoin sähköisesti.

– Livahdettiin lounaalle lähiravintolaan. Ensi viikolla vihdoin Sodexo aukeaa.

– Etsittiin ja löydettiin väärinhyllytettyjä kirjoja. Oi, aakkostus, oi.

– Keitettiin kahvia ilman vettä.

– Päivitettiin ja päiviteltiin. Lean loisti poissaolollaan.

– Kirottiin kollegoja, kiitettiin kollegoja.

– Tutkittiin ja testattiin (ihmeteltiin testiympäristön mustumista, syykin selvisi), koitettiin kovasti kehittää. ”Soitan siitä kun laitoin sulle 2 min sitten sähköpostia…” Jatkuu edelleen. Rautalankaa ja toistoja.

– Keskusteltiin tiedon käytöstä, mutta enemmän käytännön kuin teorian naisina, antimme tähän oli kovin kevyt.

 

Perjantaita ja herkullisen valkosipulista viikonloppua!

 

PS Varsinkin opiskelija-asiakkaita on ikävä,
vaikka ne välillä vastaileekin tylysti. 😉
Kirjastolainen: Mitä kirjaa etsit?
Asiakas: Mitä se sulle kuuluu?

Read Full Post »

Osallistuimme kuuden hengen voimin lokakuun 2015 lopulla Tallinnassa pidettyyn konferenssiin  European Conference on Information Literacy (ECIL). Olemme ehtineet sulatella yliopiston uusissa, moderneissa tiloissa kokemaamme, joten nyt on aika aukaista sananen arkkumme.  Kertaus on opintojen äiti.

ECIL-konfrenssin teemana oli  ”Information Literacy in the Green Society”. Mirva pääsi aiheeseen sisälle jo ensimmäisen päivän sessiossa ”Information Literacy and Sustainability”. Kirjastojen yksi perinteinen perustehtävä, aineistojen lainaus, yhteiskäyttö, on kestävää kehitystä parhaimmillaan. Sittemmin painettujen aineistojen rinnalle ovat tulleet digitaaliset aineistot. Niitä tunnutaan pitävän itsestään selvästi vihreämpänä vaihtoehtona. Tästä ei kuitenkaan ole kattavaa tutkimusta. Nykyisen tiedon mukaan kestävintä on etsiä tasapainoa painetun ja digitaalisen aineiston käytön välillä. Kuinka kauan konetta pitää auki hakiessaan ja käyttäessään e-aineistoja, tulostaako, lainaako kirjan kirjastosta vai ostaako sen omakseen ja jääkö omaksi ostettu kirja hyllyyn käyttämättömänä.

 

Elektroniset aineistot puhuttivat konferenssiväkeä enemmänkin. Sinikka kuuli mielenkiintoisia tuloksia useassa maassa toteutetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, suosivatko opiskelijat painettua vai elektronista aineistoa. Suuntaus tuntuu olevan, että useimmat käyttävät mieluummin painettua aineistoa, jos sellainen on saatavilla. Jopa alle seitsemän sivua pitkät artikkelit luetaan mieluummin paperilta. Jos artikkeli on saatavilla vain elektronisena, se usein tulostetaan, jotta voidaan tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä. Suurin osa opiskelijoista katsoo oppivansa paremmin painetusta materiaalista.

Tämä tutkimus oli toteutettu myös Suomessa yliopisto-opiskelijoilla. Vastanneista 78 % sanoi keskittyvänsä lukemiseen paremmin, jos lukevat painettua aineistoa. Sanallisissa vastauksissa kommentoitiin, että e-aineistoja lukiessaan harhautuu helpommin surffailemaan muille sivuille.  69 % kertoi, että muistaa paremmin lukemansa, jos on lukenut painettua materiaalia. Vain 17 % oli sitä mieltä, että e-aineiston lukeminen on miellyttävämpää kuin painetun. Vastanneista tekniikan alan opiskelijat suosivat e-aineistoja enemmän kuin muut. Kuitenkin vain alle puolet kaikista vastanneista haluaisi kaiken opiskelumateriaalin painettuna.

sali ylikool

Yhdysvalloissa e-aineistoja on pyritty tarjoamaan tasapuolisesti kaikille opiskelijoille, e-aineistot ovat siellä painettuja edullisempia. Vain vaurailla kouluilla on varaa hankkia painettua aineistoa, joka takaa paremmat oppimistulokset. Sen takia rikkaiden ja köyhien koulujen välille on syntynyt uudenlainen kuilu oppimistuloksissa.

Yhdysvalloissa oli tutkittu yliopistossa eri opintovaiheessa olevien opiskelijoiden mieltymystä painettuun ja e-aineistoon. Opiskelijat suosivat aluksi pitkään painettua aineistoa, mutta tutkijavaiheessa alkavat suosia e-aineistoa. Tämän perusteella uutta alaa vasta haltuun ottavat oppivat paremmin painetusta aineistosta.

6 Esitys

Erjan ja Kaisan odottama hetki oli oma best practice -esitys ’Librarian or Not – Teaching Information Literacy Together’ (tiivistelmä Book of abstracts s. 138). Esiintymisen jälkeen oli mukava rentoutua ja kuunnella seuraavaa puheenvuoroa, Metropolian  ‘Librarians and English Teachers Join Forces in IL’.

Keynote puhujista  legendaarinen Carol Kuhlthau valloitti persoonallaan sydämemme. Kun järjestäjät sanoivat hänelle, että esitysaikaa on 10 minuuttia jäljellä, Kuhlthau totesi: ”Voi, ei se riitä minulle alkuunkaan.” Siihen ei ollut kenelläkään mitään sanomista.

Hannele ja Aino olivat hyvin vaikuttuneita kun Kuhlthau esiintyi konferenssissa selkeästi ja asiantuntevasti.  Illallisella small talk oli hallussa ja he juttelivat gurun kanssa. Kuhlthau onnistui käännyttämään pari informaatikkoa Suomesta siinä määrin, että kotiin tultua Carolin kirjan tuorein painos lisättiin hankintalistalle. Teokseen kannattaa tutustua.

 

guided

Näin Hannele muistelee kohtaamisiaan Kuhlthaun kanssa:

”Ensi tutustumiseni Carol Kuhlthauhun johtaa 90-luvulle Tampereen yliopistoon. Tentistä saamaani arvosanaa en muista, mutta muistan ihan tosissani miettineeni, mitä ”Seeking meaning : a process approach to library and information services” oikeesti tarkoittaa, ihmiselon kannalta varmasti jotain hyvin keskeistä. Tentti meni ohi, eikä asiaa tarvinnut enää miettiä.

Toinen, käänteentekevä kohtaaminen Kuhlthaun kanssa tapahtui muutama vuosi sitten VirtuaaliAMK:n ESR-hankkeessa. Hanketoimijana etsin loogista lähestymistapaa, joka tukisi opiskelijan tai kenen tahansa kansalaisen tiedonhakua oppimisprosessin eri vaiheissa netissä toteutettussa oppimisympäristössä . Googlettamalla löysin täysin sattumalta pdf-julkaisun Kuhlthau, Maniotes&Caspari “Librarians Facilitating Learning through Guided Inquiry” (2012). Tässä julkaisussa esitetty mallinnus romutti aiemmat suunnitelmat. Minimalistinen kysymyspatteristo korvasi perinteisen kirjaston hyllylogiikan

Kolmas ja täysin puun takaa tullut kohtaaminen Kuhlthaun kanssa tapahtui ECIL-konferenssin keskiviikkoillan dinnerillä. Kollegan kanssa pälkähti päähämme, rohkenisimmeko mennä pyytämään Kuhlthauta kaverikuvaan. Kuhlthaun suomalaisen kollegan rohkaisemana lähdimme juttusille, muutama sana vaihdettiin ja kaverikuva otettiin. Myös amerikkalainen small talk tuli näkyväksi. Kauhtunut vanha bleiserini näyttää nykyään minunkin silmissäni oikein kivalta. Opiskelumuistoista on lyhyt matka tähän päivään. ”

 

IMG-20151021-WA0004

Kaisa osallistui työpajaan, jossa esiteltiin Tartun yliopistokirjaston opintokokonaisuutta liittyen datanhallintaan tutkimusprosessin aikana. Sisällössä esim. aineiston digitointi, käyttö-oikeudet, tekijänoikeudet, pitkän ajan arkistointi. Datanhallintaan liittyvät asiat ovat nousemassa pinnalle. Ideasta pitää ottaa koppi!

Konferenssin yleistunnelma oli rento ja välitön. Vieraiden ruokailuun oli satsattu ja pöydät olivat täynnä erilaisia keksejä, küpsis  viroksi.  Esitysten ydintä kuvaavat seuraavat  kommentit: ’epävarmuus on oppimisen alku’’informaatiolukutaito on oppimista’, ’Too much information is killing information’.  Opimme myös parilta kuviotaan esittelevältä puhujalta, että  ”the shape is important”. 🙂

Erja kiteyttää, miksi konferenssissa oli päällimmäisenä tunteena oli koko ajan tuttuus:

Meillä kaikilla on tätä samaa: tietokannat, kirjastojen ammattilaisille tarjoama tuki, tuon tuen markkinointi, erilaisten kurssien, luentojen ja työpajojen vaikuttavuus tai tehottomuus, tiedonhaku- ja tutkimustaitojen puutteet ja opiskelijoiden arviointitaitojen kehittäminen. Ja vielä lisää yhteistä: opiskelijoiden perehdyttäminen kirjalliseen tutkimuskulttuuriin on haasteellista, kirjastolaisilla ja opetushenkilöstöllä voi olla erilainen opetuskulttuuri ja uusien opiskelijoiden tiedonhakuvalmiudet mietityttävät. Tuttua, oli puhuja mistä päin maailmaa hyvänsä, kuten Norjasta, Yhdysvalloista, Virosta, Meksikosta tai Arabiemiraateista.

Vaikka päivät olivat täynnä asiaa, ehdimme nauttia Tallinnasta. Modernin taiteen museosta Kumusta jäi mieleen huone täynnä päitä, Kadriorgin palatsista upeat syysvärit.

Verkostoiduimme  Metropolian kollegoiden kanssa vanhassa kaupungissa illallisella. Toisena iltana konferenssiväki kokoontui  juhlaillalliselle  Oopperataloon. Kuulimme Viron parhaan, ja ainoan, kello-orkesterin esityksen. Tallinnassa vietetty aika ylitti odotukset.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Aino, Hannele, Sinikka, Erja, Mirva, Kaisa

 

 

 

 

Read Full Post »

Older Posts »

%d bloggers like this: