Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘amk-kirjastopäivät’

Kesäkuun alussa 11.–12.6. järjestettiin AMK-kirjastopäivät Helsingissä Arcada ammattikorkeakoululla. Kaksipäiväisessä tapahtumassa oli muun muassa näytteillä AMK-kirjastojen vanhoja ja uusia kirjastokortteja niihin liittyvine tarinoineen. Kävijöiden oli mahdollista äänestää korteista se omaa silmää miellyttävin. Lopputulos oli meidän kannalta mitä mukavin:

Laurean kirjastokortti oli äänestyksen ehdoton ykkönen!

No millainen se äänestyksen voittanut kaunein kortti on ja mikä on korttien tarina? Tässä muutama sananen Laurean kirjastokorteista:

Laurealla on aikojen saatossa ollut käytössään kaksi virallista kirjastokorttia.

Ensimmäisen kortin, tuttavallisesti kutsuen Käpykortin, suunnitteli Laureassa työskennellyt Priit Mägi. Kortin ulkoasu ilmensi organisaation silloista graafista ilmettä, joka noudatteli sinisävyistä luontoteema. Kortin sininen sävy mukailee myös Laurean sinistä tunnusväriä. Kortti tuli käyttöön lukuvuoden 2004-2005 alussa.

käpykortti2

Uuden kirjastokortin ulkoasun suunnittelu tuli ajankohtaiseksi vuosikymmenen vaihtuessa ja Laurean graafisen ilmeen päivittyessä. Ulkoasu ideoitiin yhdessä graafikko Petra Boijen kanssa. Kortissa on käytetty pohjana ns. tapettikuviota, jossa erilaiset toiminnalliset hahmot ja kuviot vuorottelevat. Kortti otettiin käyttöön syksyllä 2011. Samaa kuviointia on käytetty myös muissa kirjaston painotuotteissa ja se on herättänyt paljon positiivista huomiota raikkaudellaan ja värikkyydellään. Viimeisimpänä suunnittelun tuloksena kirjastokortissa oleva kuvioteema näkyy jo suorastaan hitiksi muodostuneessa Laurea-kirjaston kankaisessa kirjastokassissa.

kkortti_etu

Lempinimestään ”tapettikuvio” huolimatta tämä kortti ei tosiaankaan ole mikään seinäruusu ja katoa tapetin sekaan. Päinvastoin – tätä korttia on ilo käyttää!

Kirjastokorttinäyttelyyn osallistuneet kortit ovat nähtävillä Tikkurilan kirjaston lukusalissa. Juhlistaaksemme vielä Laurean kirjastokortin menestystä seuraa hyvä tarjous kaikille teille: elo-syyskuun aikana on mahdollista käydä vaihdattamassa maksutta vanha Käpykortti uuden ilmeen mukaiseen korttiin lähimmässä Laurea-kirjastossasi. Samalla voit ostaa mukaasi Laurea-kirjaston kangaskassin kahden euron hintaan!

Tervetuloa asioimaan kirjastolla!

Read Full Post »

Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Stadiin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-piplut fiksaa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!

Näin kuului kutsu 13. Amk-kirjastopäiville Helsinkiin, ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan tiloihin Arabianrannassa. Laurea-kirjaston informaatikkona otin kutsun vastaan. Seuraavassa ajatuksia, joita tapahtuma minussa herätti.

Ideoita läksin hakemaan hiukan etukäteen tiistaina 10.6. järjestetystä viestintäpajasta. Viestintäpajassa tutustuttiin tiedon visualisoinnin historiaan, teoriaan ja nykykäytäntöön, luolamaalauksista tilastotaulukoiden kautta nykyaikaiseen interaktiiviseen 3D-grafiikkaan. Erityisesti mieleeni jäivät, jo aikanaan Göteborgin Iflassa esiintyneen Hans Roslingin hienot graafiset kuvaukset maailman terveydestä ja hyvinvoinnista, katso sinäkin video.

Miten saada kirjastojen keräämä tilastotieto mielenkiintoiseen ja informatiiviseen muotoon? Tätä ratkottiin käytännössä visualisointiohjelma Piktochartin avulla. Piktochart herätti kiinnostusta grafiikan luomiseen. Ohjelmasta löytyy ilmaisversio. Soveltuu varmasti myös kirjastokäyttöön.

InstagramCapture_2abad8f1-6b30-43e5-b035-81ddd3c2381c

Lisää aiheesta:

Informaatiomuotoilu-blogi

Hans Roslingin verkkosivut 

 


 

Kuva

Keskiviikkoaamuna alkoivat varsinaiset amk-kirjastopäivät. Arcadan tiloihin saapui noin 170 amk-kirjastolaista ympäri Suomen. Kuuntelimme esityksiä, keskustelimme, tutustuimme näyttelyyn.

SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikaisen esitys oli kirjastolaisten kannalta kannustava. Asikainen vakuutti opiskelijajärjestön toimivan vahvasti amk-kirjastojen tukena. Riskinä on, että ulkopuolisen silmissä kirjastot saatetaan nähdä tukipaveluna ja helppona säästökohteena. Asikainen peräänkuulutti kirjastolaisilta rohkeutta nousta esiin osaamisensa ja arvokkaan palvelunsa puolestapuhujina. Kirjastoilta odotetaan uusia avauksia muuttuvassa tietoympäristössä. Kirjastoihin luotetaan, kirjastojen odotetaan tarjoavan laadukkaita vastauksia ajan tuomiin haasteisiin. Asikainen näki kirjastolla tärkeän tehtävän mm. oppimaan oppimisen ja innostamisen lähteenä. Kirjastoilla on Asikaisen mukaan myös tärkeä rooli ulkomaalaisten sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön.

Asikaisen lainaukset nostattivat mielialaa ja herättivät ajatuksia:

University is a group of buildings gathered around a library, – Shelby Foote

What a school thinks about its library is a measure of what it feels about education, – Harold Howe

The only thing that you absolutely have to know, is the location of the library. – Albert Einstein

Johannes Hirvonsalo suunnittelutoimisto Kuudennesta kerroksesta kertoi palvelumuotoiluprojektista Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelun taustalla. Mieleenpainuva oli Hirvonsalon toteamus siitä, että palvelun tarjoajan oletukset ja asiakkaan tarpeet harvoin kohtaavat. Esimerkiksi kirjastopalvelut saavat usein hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Asiakaskyselyissä mitataan asiakkaan kokemusta olemassa olevasta palvelusta. Käyttäjien tyytyväisyys ja perinteinen laatuajattelu eivät kerro mitään tulevaisuudesta. Käyttäjiltä pitäisikin kysyä:

  • Mikä on heidän suhteensa oppimiseen ja työntekoon?
  • Voiko heitä auttaa saavuttamaan tavoitteensa näissä aiheissa? Miten?
  • Mitä arvoa oppimiskeskuksen pitäisi tuottaa asiakkailleen, pysyäkseen mukana kilpailussa asiakkaiden ajasta?

Osalla asiakasryhmistä havaittiin tarve hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja yksityisyyteen. Oppimiskeskukseen onkin tulossa hiljainen tila joogamattoineen. Hieno idea. Yleensäkin Hirvonsalon esityksestä kävi ilmi erityyppisten ryhmätyötilojen tarve oppimiskeskuksessa. Tätä kannattaa miettiä myös omassa kirjastossa. Jo pienillä tilamuutoksilla voi saada aikaan toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä futuristi Elina Hiltusen mieleenpainuva esitys tulevaisuuden tutkimisesta. Kuinka löytää ja tunnistaa heikkoja signaaleita, joiden avulla saataisiin ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kirjastoja kannattaisi kehittää? Tässä riittää pohdittavaa.

Virallisen päiväohjelman päätyttyä kulkeuduttiin kukin tahoillemme. Itse jouduin jättämään Kiasman iltaosuuden väliin. Harmi, koska kyllä hyvä viini, seura ja nykytaide aina virkistävät. Kollega Laureasta palkittiin KVAK-palkinnolla. Onnea Minna!!!

Kuva


 

Torstaiaamu alkoi virkeänä aamukahvin merkeissä Arabianrannassa. Päivä oli sään puolesta sateinen ja kolea, mutta tunnelma, seura ja järjestetty ohjelma veivät ajatukset toisaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset kertoi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala.

Työnilon teemaan tsemppasi Ilon akatemian Leena Markkanen.
ruutu

Työniloa muistiinpanoista

Kuultiin myös kuulumiset kolmesta suuren muutoksen läpikäyneestä amk-kirjastosta Lapista, Tampereelta ja Kymeestä/Mikkelistä (XAMK). Lapin yliopiston kirjaston ja Lapin amk:n kirjaston yhdistäminen Lapin korkeakoulukirjastoksi on varmasti ollut vaativa prosessi. Tamkin kirjasto tiivistetään kymmenestä toimipisteestä kolmeen. Kyamkin ja Mamkin yhdistyessä Xamkiksi, myös kirjastopalvelut yhdistettiin yhdessä oppimisteknologiapalveluiden kanssa.

Muutos koskettaa ehkä jollakin tavalla meitä kaikkia amk-sektorilla työskenteleviä. Positiivistakin muutoksessa on nähty. Yhteistyö on lisääntynyt muiden toimijoiden (esim. opintotoimisto, oppimisteknologiapalvelut) kanssa. Uusilta yhteistyökumppaneilta on opittu uutta. Asiakkaan kannalta palvelu paranee huomattavasti, jos hän pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, esimerkiksi kirjastosta. Ammattitaito on kehittynyt muutosprosessissa.

Muutos ja luopuminen ovat raskaita aiheita, uuteen vaiheeseen siirtyminen usein silti välttämätöntä ja helpottavaa. Vakavampien aiheiden jälkeen koitti humoristinen kohokohta. Ilari Johanssonin stand up  -esitys sai ainakin allekirjoittaneen naurulliseen tikahtumispisteeseen.

Amk-kirjastopäivät olivat ainakin minun näkökulmastani onnistuneet, hyvin järjestetyt, iloa ja inspiraatiota herättävät. Kiitokset järjestäjille.

 

Kuva

 Keidas. Ann Sundholm (1961 – )

 

Lisää aiheesta:

Amk-kirjastopäivät 2014

Kreodi – Amkit-konsortion verkkolehti

 

Aino H.

 

 

 

 

Read Full Post »

Laurea-kirjasto Lohjan informaatikko Erja Huovila palkittiin AMK-kirjastopäivillä 9.6.2010 työstään hanketoiminnassa ja laatutyössä. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran ansioituneille kirjastolaisille. Tänä vuonna Erjan lisäksi palkinnon sai Harri Salminen Samkista.

Erja Huovila ja palkinnon luovuttaja Kauko Maskulainen

Mikä ihmeen KVAK?

KVAK eli  Kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen valitaan nimensä mukaisesti kahdeksi vuodeksi ja valinnan suorittaa Ammattikorkeakoulujen Työvaliokunta ehdotusten perusteella. Palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 2008 Tampereen ammattikorkeakoulukirjastopäivillä. Ensimmäisellä kerralla palkinnon saivat Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta, Gunilla Jansson Sydvästistä, Pirjo Ojanperä Seamkista sekä Hannu Hahto Piramkista.

Uraauurtava eNNI-hanke

Erja Huovila on toiminut eNNI-hankkeen informaatikkona lukuvuonna 2008 – 2009 ja eNNI-projektiryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuvuonna 2009 – 2010. Kouluttajan ominaisuudessa hän on kouluttanut 19 eri amkin informaatikkoa toimimaan hankkeessa ja alueryhmissä. Hankkeessa on tavoiteltu informaatikkojen osaamisen kehittymistä, yhteisohjaamista sekä toimimista työelämäyhteydessä. Projektiryhmän jäsenenä hän on ollut aktiivisena toimijana siten, että hankkeen tavoitteisiin on esim. kirjattu kirjaston roolin kehittäminen osaksi pedagogista toimintaa ja että informaatikot ovat hankkeessa mukana tasaveroisina asiantuntijoina. Huovila on lisäksi luennoinut suomen/englannin kielellä informaatikon roolista hankkeessa kolmessa eri seminaarissa. Hän on tehnyt aktiivista hanketyötä oman työnsä ohessa.

eNNI-hanke kehittää työelämässä toimivien sairaanhoitajien, opettajien, opiskelijoiden ja informaatikkojen yhteistyötä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin potilastietojen rakenteiseksi kirjaamiseksi tietojärjestelmään. Hanke on avannut aidon mahdollisuuden informaatikoille osallistua alueelliseen ja työelämää kehittävään toimintaan. http://www.amk.fi/enni/

Kollegat onnittelevat Erjaa

Laatutyötä, intohimoista luettelointia ja arkea

Erja on ollut amkit-konsortion laaturyhmässä vuosina 2002 (joulukuusta) – 2004 (vuoden loppuun) ja sen jälkeen Laurean asiakastyytyväisyyskyselyn yhteyshenkilönä ja kirjastomme virallisena laaduttajana.

Saatuaan laadukkaan toimintansa käyntiin, hän on pakertanut Laurean luettelointi-ryhmän vetäjänä. Erjan ansiosta amk-kirjastojen luettelointiajatukset ja ongelmatiikat ovat kulkeutuneet meille ja saaneet sofistikoidun muodon. Meillä ei ole ketään guru-luetteloijaa, eikä keskitettyä hankinta-luettelointiosastoa, joten tiedon jakaminen, käytänteiden yhtenäistäminen ja keskustelun mahdollistaminen ovat olleet meille Erjalta saamaamme keskeistä antia.

Erja toimii laurealaisittain pienessä yksikössä, reilut 400 opiskelijaa, ja on hyödyntänyt tuloksekkaasti pienuuden etua. Vuosien myötä hän on soluttautunut Lohjan yksikön kaikkeen mahdolliseen yhteistoimintaan, tuoden joka kerta kirjastoa esille, niin alueellisen kehittämisen, t&k&i- kuin pedagogiikankin kehittämistilaisuuksissa. Kirjasto on Lohjalla itsestään selvä ja elintärkeä kumppani näissä yhteyksissä.

Erja on esiintynyt viime vuonna Kever- ja STKS:n seminaareissa mallintaen koulutusalan, koko yksikön ja kirjaston yhteistyötä. Kaikki ei suinkaan ole yhtä juhlaa, vaan hän tuo selkeästi esiin myös kriittiset ajatuksensa ja toimintaan liittyvät haasteet. Hän onkin elinikäisen oppimisen elävä esimerkki.

Erja pitää itseään tavallisena arjen puurtajana osallistuen päivittäiseen asiakaspalveluun, hankinta-, luettelointi ja opetustyöhön, ja olikovin hämmästynyt valinnasta KVAKiksi. Hänen rakkain mottonsa liittyy painetun aineiston kokoelman huoltamiseen, ”vanhan tiedon poistaminen”, jotta kokoelma elää ja voi hyvin ja asiakkaat nauttivat kirjaston annista.

Read Full Post »

Muutama tunnelmallinen kuva AMK-kirjastopäiviltä 9. – 10.6.2010 Savonlinnasta sekä päivillä heränneitä ajatuksia.  Kuvissa kirjastolaisia Savonlinnasta, Hamkista, Laureasta ja Lahdesta. Kuvien kollegat säilyvät nimettöminä hyvän maun ja laadun takaamiseksi.

Kirjasto X.0

Sosiaalisen median työpajassa (Jutta Laino & Niina Viitanen) korostui viestintäsuunnitelman merkitys. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä lisäarvoa asiakas saa? Onko Facebook tiedotus-, markkinointi- tai mahdollisesti yhteydenpito- ja palautteenantokanava? Miksi ihmeessä asiakas haluaisi olla kirjaston facebookin fani?  ”Ei laiteta vain lehdistö- ja aukiolotiedotteita pyörimään facebookin tai twitterin päivityksiin non-stoppina.” Kirjastoilla on vielä aika hakusessa tehokas viestintä sosiaalisessa mediassa – ja samaa voi varmasti sanoa myös Laurea-kirjaston kokeiluista facebookissa ja blogissa. Kirjastoblogien sisältö kiinnostaa toisia alan ihmisiä – jos heitäkään – mutta minkälainen sisältö kiinnostaisi asiakkaita?

Sähköiset kirjat – Kauhukuvia vai lisää mahdollisuuksia

Sähköisten kirjojen läpilyönti on lähempänä kuin koskaan. Kirjaston kannalta mielenkiintoisia näkökulmia teknisten haasteiden (etäkäyttö, yhtäaikaiskäytön mahdollistaminen useammalle, toiminta eri käyttöjärjestelmissä ja selaimissa jne.) olivat seuraavat:

1. Tapa lukea on muuttumassa. Kirjoja ei lueta enää kannesta kanteen, vaan kerätään tarpeellinen aineisto ja käytetään sitä eteenpäin. Juha Kämäräinen toi ansiokkaasti keskusteluun mukaan Jannica Heinströmin (2005) ajatuksen erilaisista tiedonhakutavoista ja niihin liittyvistä erilaisista tavoista lukea: Fast surfing, broad scanning and deep diving. Yhä harvemman opiskelijan tiedonhaku- ja lukutapa perustuu syvälukemiseen.

2. Kuka muovittaa sähköisen kirjan? Kirjaston rooli muuttuu lähivuosina, mutta millä tavalla – siihen ei osaa kukaan varsinaisesti vastata. Pessimistit esittävät, että kirjastot lakkaavat kokonaan, optimistit ja realistit näkevät ohjauksen ja tietohuollon merkityksen vain kasvavan tulevaisuudessa.

3.Tekijänoikeuskysymykset ja Open access. Jo nyt kalliita kirjoja voi ladata vertaisverkoista ilmaiseksi, jatkossa varmasti entistä enemmän. Toisaalta yliopistot pyrkivät rinnakkaisjulkaisemisen myötä saamaan entistä suuremman osan tutkijoidensa artikkeleista ilmaiseksi verkosta. Mikä on maksullisen aineiston rooli tulevaisuudessa, jos materiaalia saa – laillisesti tai laittomasti – verkosta jatkossa suoraan ilman maksua?

4. Kirjaston käyttöliittymä vai Google? KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto aukeaa asiakaskäyttöön toivottavasti vuonna 2011 ja yhdistää laajasti niin kirjastojen kuin arkistojen ja museoiden tietoaineistot yhteen hakukäyttöliittymään. Ari Rouvarin mukaan KDK mahdollistaa tiedonhaun Googlen avulla niin, että KDK:n käyttöliittymää ei olisi pakko käyttää enää. Jo nyt Googlen avulla on mahdollista hakea erilaisten lisensoitujen tietokantojen aineistoja suoraan. Jäävätkö kirjastokäyttöliittymät tarpeettomiksi?

Keynote speaker Hollannista Eppo van Nispen tot Sevenaer määritteli tulevaisuuden kirjaston tavoitteet sanayhdistelmällä FTS (Fuck the system). Hän käski poistamaan erilaiset kieltokyltit ja tekemään kirjastosta hauskan paikan: Paikan, jonne haluaa tulla. Sitähän me olemme aina yrittäneet, mutta ymmärtääkö asiakas huumorianne ja meidän tapaamme ”to have fun”?  On helppo käskeä ihmisiä taistelemaan systeemiä vastaan, mutta toteutus on toinen asia.

Lopuksi vielä päivien ajatuksia tiivistävä Ismo Leikolan  stand up -pätkä siitä, kuinka herätellä opiskelijoita ja miehiä lukemaan.  Pätkä kertonee jotakin ajastamme ja lukemiseen suhtautumisen muutoksesta.

Lähteet:

Heinström, Jannika 2005: Fast surfers, broad scanners and deep divers as users of information technology – Relating information preferences to personality traits. Proceedings of the American Society for Information Science and Technology 40 2005 (1): 247-254.

Sillanpää, F.E. 1934: Ihmiset suviyössä. Otava.

Read Full Post »

%d bloggers like this: