Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘amk-kirjastot’

Tuttu näkymä nykyajan työtekijän kalenterista: hankkeet, projektit, uuden suunnittelu, deadlinet ja raportointi rytmittävät vuoden kulua. Pysyvän muutoksen aikakautena on silti aika ajoin tehtävä tilinpäätös siitä missä nyt ollaan ja miten tähän on päädytty, punnita onko asetetut tavoitteet saavutettu, missä on onnistuttu ja missä on vielä kehittämisen varaa.

Laurea-kirjaston pitkäjänteisen tavoitetyöskentelyn kausi 2010-2015 on päättymässä ja 2016-2020 alkamassa. Meneillään olevan kauden kehittämiskohteita ovat olleet kirjaston verkkopalvelut, e-aineistot, verkostotoiminta ja tilat. Tarkemmin voit halutessasi tutustua kirjaston tavoitteisiin 2015 Laurea-kirjaston julkaisussa (kts. s. 128-129). Tavoitteet on kirjattu myös koko Laurean tavoitemittaristoon (QPR), jossa ne ovat osa koko Laurean laadunhallintajärjestelmää.

Kuva: Hanna Lahtinen Vanha Laurean brändilupaus ja kirjaston tavoitteet syötiin hyvällä yhteishengellä pois.

Laurean vanha brändilupaus ja kirjaston tavoitteet syötiin hyvällä yhteishengellä pois.

Laurea-kirjaston työhyvinvointiryhmä järjesti kirjaston henkilökunnalle tilaisuuden, jossa tavoitteiden toteutumista käytiin yhdessä läpi kohta kohdalta tarkastellen sekä QPR:n tallennettuja mittareita että tavoitteiden toteutumista laadullisemmasta näkökulmasta. Yhdessä totesimme, että viisi vuotta ovat kuluneet nopeasti ja maailma on aika erilainen – viisi vuotta sitten asetetut tavoitteet ovat huomaamatta muuttuneet osaksi normaalia arkeamme. Nyt on aika jälleen katsoa kauaskantoisemmin kohti tulevaa ja ennakoida megatrendien, trendien ja hiljaisten signaalien avulla mihin suuntaan lähdemme palveluitamme kehittämään yhdessä muun uusiutuvan organisaation kanssa.

Vanhat tavoitteet kuopattiin juhlallisesti pilke silmäkulmassa ”Tavoitteiden peijaisissa”, jossa vanhasta päästettiin irti kakkukahvien äärellä mollivoittoisampaa musiikkia kuunnellen.

Tavoitteiden peijaisten surubiiseiksi top 5 nousi seuraavat klassikot:

  • Konsta Jylhä: Vaiennut viulu
  • Liisa Tavi: Peltoniemen Hintriikan surumarssi
  • Vesa-Matti Loiri: Elegia
  • Albinoni: Adagio
  • Zbigniew Preisner: Song for the Unification of Europe

Ihan koko päivää synkistelyn ja kakun syönnin parissa ei suinkaan vietetty. Uusi tavoitetyöskentely potkaistiin iloisesti käyntiin kakunmuruja suupielistä pyyhkien. Nyt ennakoimme avoimin silmin millainen maailma on vuosina 2020 ja 2030.

Tulevaisuuteen virittäytymisen pohjaksi suosittelen muillekin luettavaksi seuraavia e-kirjoja (lukeminen edellyttää Laurean verkkotunnuksia):

Read Full Post »

WP_20140828_Pingy

Tapahtui tällä viikolla. Demoefekti iski aloittaville opiskelijoille pidetyssä kirjastoinfossa.

Informaatikot Reetta ja Harri (nimet on muutettu) kävivät oheisen sähköpostikeskustelun.

Reetta: Hei Harri, otanko yhteyttä IT:hen vai osaatko ratkaista Ellibs-kirjojen ongelman. Eivät aukea lainkaan vaan tulee virheilmoitus: “EZproxy Server Error, please tell your server administrator to check messages.txt for a MaxVirtualHosts error”.  Kokeilujeni mukaan näyttäisi koskevan kaikkia Ellibs-kirjoja.

Harri: Moi, ilmoitettu proxya ylläpitävälle taholle. Toivotaan pikaista korjausta.

Harri, myöhemmin samana päivänä: Moi, nyt on proxyn määritteitä viilattu. Näemmä pääsee taas Ellibs-kirjoihin. Ilmoittele jos vielä takkuaa.

Reetta: Hyvä homma. Toimimattomuuden huomasin tietysti kirjastoinfoa pitäessäni, kun reteesti päätin näyttää Ellibsia ilman että olin testannut työpöydän ääressä etukäteen.

Harri: Näin se homma etenee. Montako kertaa on vastaava käynyt painettua kirjaa demotessa? Sivut ovat jumiutuneet kiinni toisiinsa, kirja katoaa kun siihen koskettaa jne. Ee on eetä.

******

Uskomme – tai ainakin toivomme – että tuleville sukupolville e-aineistot ovat täysin ongelmattomia käyttää ja että käyttöliittymätkin toimivat hienosti. Uuden omaksuminen on aina pikkuisen työlästä.

 

Introducing the book

Read Full Post »

Kesäkuussa fogelit sjungaa ja passaa painaa Stadiin ja ottaa pakaasit kyytiin, kun Amk-piplut fiksaa kunnon pirskeet! Ei kantsi panna hösseliks vaan snadisti pröystäillä – Kyllä meiltä hommat hoituu!

Näin kuului kutsu 13. Amk-kirjastopäiville Helsinkiin, ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Arcadan tiloihin Arabianrannassa. Laurea-kirjaston informaatikkona otin kutsun vastaan. Seuraavassa ajatuksia, joita tapahtuma minussa herätti.

Ideoita läksin hakemaan hiukan etukäteen tiistaina 10.6. järjestetystä viestintäpajasta. Viestintäpajassa tutustuttiin tiedon visualisoinnin historiaan, teoriaan ja nykykäytäntöön, luolamaalauksista tilastotaulukoiden kautta nykyaikaiseen interaktiiviseen 3D-grafiikkaan. Erityisesti mieleeni jäivät, jo aikanaan Göteborgin Iflassa esiintyneen Hans Roslingin hienot graafiset kuvaukset maailman terveydestä ja hyvinvoinnista, katso sinäkin video.

Miten saada kirjastojen keräämä tilastotieto mielenkiintoiseen ja informatiiviseen muotoon? Tätä ratkottiin käytännössä visualisointiohjelma Piktochartin avulla. Piktochart herätti kiinnostusta grafiikan luomiseen. Ohjelmasta löytyy ilmaisversio. Soveltuu varmasti myös kirjastokäyttöön.

InstagramCapture_2abad8f1-6b30-43e5-b035-81ddd3c2381c

Lisää aiheesta:

Informaatiomuotoilu-blogi

Hans Roslingin verkkosivut 

 


 

Kuva

Keskiviikkoaamuna alkoivat varsinaiset amk-kirjastopäivät. Arcadan tiloihin saapui noin 170 amk-kirjastolaista ympäri Suomen. Kuuntelimme esityksiä, keskustelimme, tutustuimme näyttelyyn.

SAMOKin puheenjohtaja Toni Asikaisen esitys oli kirjastolaisten kannalta kannustava. Asikainen vakuutti opiskelijajärjestön toimivan vahvasti amk-kirjastojen tukena. Riskinä on, että ulkopuolisen silmissä kirjastot saatetaan nähdä tukipaveluna ja helppona säästökohteena. Asikainen peräänkuulutti kirjastolaisilta rohkeutta nousta esiin osaamisensa ja arvokkaan palvelunsa puolestapuhujina. Kirjastoilta odotetaan uusia avauksia muuttuvassa tietoympäristössä. Kirjastoihin luotetaan, kirjastojen odotetaan tarjoavan laadukkaita vastauksia ajan tuomiin haasteisiin. Asikainen näki kirjastolla tärkeän tehtävän mm. oppimaan oppimisen ja innostamisen lähteenä. Kirjastoilla on Asikaisen mukaan myös tärkeä rooli ulkomaalaisten sopeutumisessa suomalaiseen kulttuuriin ja uuteen oppimisympäristöön.

Asikaisen lainaukset nostattivat mielialaa ja herättivät ajatuksia:

University is a group of buildings gathered around a library, – Shelby Foote

What a school thinks about its library is a measure of what it feels about education, – Harold Howe

The only thing that you absolutely have to know, is the location of the library. – Albert Einstein

Johannes Hirvonsalo suunnittelutoimisto Kuudennesta kerroksesta kertoi palvelumuotoiluprojektista Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen suunnittelun taustalla. Mieleenpainuva oli Hirvonsalon toteamus siitä, että palvelun tarjoajan oletukset ja asiakkaan tarpeet harvoin kohtaavat. Esimerkiksi kirjastopalvelut saavat usein hyvää palautetta asiakaskyselyissä. Asiakaskyselyissä mitataan asiakkaan kokemusta olemassa olevasta palvelusta. Käyttäjien tyytyväisyys ja perinteinen laatuajattelu eivät kerro mitään tulevaisuudesta. Käyttäjiltä pitäisikin kysyä:

  • Mikä on heidän suhteensa oppimiseen ja työntekoon?
  • Voiko heitä auttaa saavuttamaan tavoitteensa näissä aiheissa? Miten?
  • Mitä arvoa oppimiskeskuksen pitäisi tuottaa asiakkailleen, pysyäkseen mukana kilpailussa asiakkaiden ajasta?

Osalla asiakasryhmistä havaittiin tarve hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja yksityisyyteen. Oppimiskeskukseen onkin tulossa hiljainen tila joogamattoineen. Hieno idea. Yleensäkin Hirvonsalon esityksestä kävi ilmi erityyppisten ryhmätyötilojen tarve oppimiskeskuksessa. Tätä kannattaa miettiä myös omassa kirjastossa. Jo pienillä tilamuutoksilla voi saada aikaan toimivia ja käyttökelpoisia ratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Aalto-yliopiston oppimiskeskuksen palvelumuotoiluhankkeen loppuraportti

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului vielä futuristi Elina Hiltusen mieleenpainuva esitys tulevaisuuden tutkimisesta. Kuinka löytää ja tunnistaa heikkoja signaaleita, joiden avulla saataisiin ymmärrystä siitä, mihin suuntaan kirjastoja kannattaisi kehittää? Tässä riittää pohdittavaa.

Virallisen päiväohjelman päätyttyä kulkeuduttiin kukin tahoillemme. Itse jouduin jättämään Kiasman iltaosuuden väliin. Harmi, koska kyllä hyvä viini, seura ja nykytaide aina virkistävät. Kollega Laureasta palkittiin KVAK-palkinnolla. Onnea Minna!!!

Kuva


 

Torstaiaamu alkoi virkeänä aamukahvin merkeissä Arabianrannassa. Päivä oli sään puolesta sateinen ja kolea, mutta tunnelma, seura ja järjestetty ohjelma veivät ajatukset toisaalle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ajankohtaiset kuulumiset kertoi tiedepolitiikan vastuualueen johtaja Riitta Maijala.

Työnilon teemaan tsemppasi Ilon akatemian Leena Markkanen.
ruutu

Työniloa muistiinpanoista

Kuultiin myös kuulumiset kolmesta suuren muutoksen läpikäyneestä amk-kirjastosta Lapista, Tampereelta ja Kymeestä/Mikkelistä (XAMK). Lapin yliopiston kirjaston ja Lapin amk:n kirjaston yhdistäminen Lapin korkeakoulukirjastoksi on varmasti ollut vaativa prosessi. Tamkin kirjasto tiivistetään kymmenestä toimipisteestä kolmeen. Kyamkin ja Mamkin yhdistyessä Xamkiksi, myös kirjastopalvelut yhdistettiin yhdessä oppimisteknologiapalveluiden kanssa.

Muutos koskettaa ehkä jollakin tavalla meitä kaikkia amk-sektorilla työskenteleviä. Positiivistakin muutoksessa on nähty. Yhteistyö on lisääntynyt muiden toimijoiden (esim. opintotoimisto, oppimisteknologiapalvelut) kanssa. Uusilta yhteistyökumppaneilta on opittu uutta. Asiakkaan kannalta palvelu paranee huomattavasti, jos hän pystyy saamaan tarvitsemansa palvelun yhdestä paikasta, esimerkiksi kirjastosta. Ammattitaito on kehittynyt muutosprosessissa.

Muutos ja luopuminen ovat raskaita aiheita, uuteen vaiheeseen siirtyminen usein silti välttämätöntä ja helpottavaa. Vakavampien aiheiden jälkeen koitti humoristinen kohokohta. Ilari Johanssonin stand up  -esitys sai ainakin allekirjoittaneen naurulliseen tikahtumispisteeseen.

Amk-kirjastopäivät olivat ainakin minun näkökulmastani onnistuneet, hyvin järjestetyt, iloa ja inspiraatiota herättävät. Kiitokset järjestäjille.

 

Kuva

 Keidas. Ann Sundholm (1961 – )

 

Lisää aiheesta:

Amk-kirjastopäivät 2014

Kreodi – Amkit-konsortion verkkolehti

 

Aino H.

 

 

 

 

Read Full Post »

Pitelen käsissäni kirjaa. Ihan arkipäiväinen asia informaatikolle, mutta tällä kertaa kirja on erityinen: Laurea-kirjastolaisten yhteistyönä kirjoittama kirja on juuri valmistunut. E-versio kirjasta ”Tarinoita mahdollisuuksista ja moninaisuudesta. Laurea-kirjaston arkea” löytyy Laurean julkaisuista.


Mikä kirja ja miten tähän on tultu?

Projekti alkoi keväällä 2012, jolloin päätimme kirjoittaa yhteistyönä kirjan kirjaston toiminnasta. Oman työn ja asiantuntijuuden läpinäkyväksi tekeminen, proaktiivinen toiminta tiedon luomis- ja välittämisprosessissa ja kehittävä ote omaan työhön ovat osa Laurea-kirjaston pitkäjänteistä tavoitetyöskentelyä. Laureassa nykyinen kirjastotyö on asiantuntijatyötä, jossa kirjasto on integroitunut osaksi organisaation eri toimintoja. Integroituminen ja roolin muutos on tapahtunut arjessa pikkuhiljaa melkeinpä huomaamatta. Siksi oli syytä tehdä välitilinpäätös ja koota yksiin kansiin millaisten moninaisten asioiden parissa työskentelemme ja millaista osaamista meillä kirjastossa on.  Lisäksi kirja on tyylipuhdas esimerkki siitä, miten kirjasto toteuttaa työssään Laurean pedagogista kehittämispohjaisen oppimisen mallia (LbD-malli, Learning by Developing). Julkaisuprosessista oppii parhaiten kokeilemalla itse ja samalla voi kehittää omaa työtään. Artikkeleiden valmistuttua keräsin kollegoiltani palautetta kirjoittamisesta, ohessa muutamia ajatuksia kirjoittamisesta jälkikäteen.

writing is thinking on paper


Aiheen valinta – mielenkiinnon kohteita ja ajankohtaisuuksia

Jokainen kirjoittaja sai valita kirjoittaako artikkelin itsenäisesti vai yhteistyössä kollegan kanssa. Artikkelin aihe valikoitui oman mielenkiinnon pohjalta, läheltä omaa asiantuntijuutta tai oman työn ongelmakohdista, mitä oli luontevaa kirjoittaa ja pohtia. Esimerkkinä tästä kokemukset uuden e-aineiston hankintamallin haltuunotosta, miten käyttäjäkyselyn tulokset muuntuvat raakadatasta palvelun laadun konkreettiseksi parantamiseksi tai millaista on irrottautua normaalista arkityöstä hetkeksi hanketyöskentelyn pariin. Artikkelien aiheet valikoituivat myös ajankohtaisen luonteensa vuoksi: mikä on ammattikorkeakoulukirjastojen rooli rinnakkaistallentamisessa tai miten Laurea-kirjasto verkostoituu kansainvälisesti.


Kirjoittamisen ongelmakohdat: tyhjän paperin kammo, jumitus ja karaistuminen punakynän jälkeen

Osalla meistä oli kokemusta artikkelien julkaisemisesta ammatillisissa ja tieteellisissä lehdissä, toiset olivat laatineet blogikirjoituksia ja toisille edellisestä kirjoittamiskokemuksesta oli kulunut tovi aikaa. Kirjan tyyli ammatillisena tekstinä antoi enemmän liikkumavaraa kuin tieteellinen kirjoittaminen.

Aloittaminen on aina vaikeinta. Tyhjän paperin kammon koki itse kukin vuoron perään. Sanat sakkasivat mielessä, tekstin jäsentely tuntui haastavalta ja työpöydän siivoaminen tuntui yllättävän tärkeältä just-nyt. Ne asiat, jotka ovat tuttua tutumpia arkipäivisin, olivat yllättävän vaikeita pukea sanoiksi. Toisaalta oman työn ajatteleminen, mutustelu ja palastelu toivat uudenlaista näkemystä ja reflektointia – ja ennen kaikkea uusia ajatuksia. Jumittamisen lisäksi päänvaivaa aiheutti ajanpuute. Meillä oli mahdollisuus muutamaan etätyöpäivään artikkelin kirjoittamiseksi. Käytännössä tekstin muokkautuminen lopulliseen muotoonsa vaati sukkulointitaitoja muiden työtehtävien ja kirjoittamisen välillä.

Kuva: Nic McPhee

Kuva: Nic McPhee

Projektin aikana oppi, että kirjoittaminen edellyttää hyviä istumalihaksia ja tekstin jalostamiseen paneutumista. Työkaveriani lainatakseni: ”Oppi hiomaan ja kirjoittamaan uudelleen ja uudelleen.”  Taitavinkaan kirjoittaja ei tuota valmista tekstiä yhdellä istumalla. Esimerkiksi kollegani oli kirjoittanut konferenssiesityksensä abstraktin 12 kertaa puhtaaksi ennen kuin se oli täyttänyt omat ja arvioitsijoiden vaatimukset.

Palautteessa oli ilahduttavaa kuulla työkavereiltani, että kirjoittamisen pelko väheni projektin aikana ja usko omaan kirjoittamiseen vahvistui. Kävi myös ilmi, että omaa tekstiä oli ensiksi vaikea näyttää muille ja ottaa vastaan palautetta ja kehittämisehdotuksia. Ensimmäisellä kerralla punakynän tekemät korjausehdotukset oman tekstin seassa aiheuttivat suorastaan hetkittäistä puistatusta. Pian kuitenkin huomasi, että muiden kommentit kantoivat artikkelia eteenpäin.

Lukuisten versioiden ja kirjaston ulkopuolisen vertaisarvioinnin jälkeen oli vielä jäljellä kielentarkistus. Pisteet ja pilkut laitettiin oikeille paikoilleen ja hassut sanajärjestykset korjattiin ojoon. Artikkeli oli valmis.


Toimittajan näkökulmasta: kommentointia, oikolukemista ja fonttikoon viilausta

Roolini kirjan toisena toimittajana opetti minulle paljon kirjoittamisen lisäksi julkaisuprosessista ja ennen kaikkea siitä, miten hienojen ammattilaisten kanssa työskentelen päivittäin. Toisten artikkeleita oikolukiessa ja kommentoidessa näki, kuinka paljon asiantuntijuutta ja osaamista meillä on. Yhteisessä kirjoittamisprojektissa oppi nöyryyttä tekstinsä edessä ja tekemään kompromisseja. Työ opetti minulle, kuinka paljon valmiin kirjan editoimiseen menee aikaa: esimerkiksi ulkoasun suunnitteluun, otsikointiin ja taulukoiden asetteluun. Myötätunto kasvoi ja empatia saavutti uuden tason opiskelijoita kohtaan, jotka painivat opinnäytetöidensä loppuvaiheessa samojen asioiden kanssa.  Meillä oli onni työskennellä läheisessä yhteistyössä julkaisusuunnittelijan kanssa, joka jaksoi tsempata projektin edetessä, ja jolta opimme paljon.


Mitä jäljelle jää?

Kirjastotyön arki on hetkittäin siitä epäkiitollista, että konkreettinen tulos jää useimmiten näkymättömäksi. Onnistumisen hetket ovat muistikuvia hyvistä asiakaskohtaamisista, kiitoksesta kollegalta tai hyvä fiilis opinnäytetyönohjauksen jälkeen. Siispä on palkitsevaa saada oma teksti valmiiksi ja saada käsiinsä jotain konkreettista, johon on antanut panoksensa – julkaistu kirja.

Lopuksi vielä: koska kirjastolaiset rakastavat stereotyyppisesti asioiden määrittely ja kategorisointia, en voi olla sortumatta tähän helmasyntiin. Erään määritelmän mukaan: ”Hiihto, ampumahiihto, pyöräily, kestävyysjuoksu, kävely, suunnistus, hiihtosuunnistus ja triathlon ovat esimerkkejä kestävyyslajeista, joissa niin harjoitus- kuin kilpailusuorituksetkin ovat pääasiassa pitkäkestoisia. Erityisesti pyöräilyssä ja juoksussa tarvitaan kuitenkin myös nopeutta ja kirikykyä.”

Määritelmä pätee muuten tasan tarkkaan kirjan kirjoittamiseen, kokeilkaa vaikka!

Kirja

Read Full Post »

Nyt karkkipussit piiloon, jumppapallosta pölyt pois ja pistetään kahvakuula pontevasti heilahtamaan kohti kattoa tai sivakoidaan suksien kera keskitalven hangille. Voi, voi – mitä tulikaan luvattua?!

Uuden vuoden rakettien loisteessa vanhaa vuotta kuopattaessa useimmat meistä tekevät erinäisiä lupauksia tulevalle vuodelle: tupakat stumpataan lopullisesti, tavoitefarkut kaivetaan kaapeista odottamaan kevään sutjakampia kurveja ja työhön otetaan uusi, kevyempi asenne. Lopputuloshan tiedetään ja toteen se käy ennen kuin tammikuu on edes puolessa välissä. Unohdus – tuo lempeä ja salliva ystävämme.

Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kirjasto heitti vuoden aluksi haasteen kaikille ammattikorkeakoulukirjastolaisille: Tulkaa liikkumaan meidän kanssamme! Laurean yllytyshullut sporttipirkot päättivät tarttua tähän haasteeseen ja saimme mukavan tsemppaavan porukan kasaan. Itsensä ruoskimisesta ja kaikista elämän herkuista kieltäytymisestä tässä ei suinkaan ole kyse vaan nyt haetaan hyvää oloa ja pohjaa työssäjaksamiselle. Laskiaispullat popsitaan taatusti helmikuussa, mutta kelien salliessa mennään myös pulkkamäkeen iloittelemaan. Jokainen on asettanut itselleen omat tavoitteensa – toisella se on kolme säännöllistä liikuntakertaa viikossa, toisella parempi juoksukunto kevään koittaessa.

Sanana työhyvinvointi tuo mieleen erinäisen joukon sanahelinää ja epäesteettisen näköiset työkengät. Huh! Voisiko se olla jotain muutakin? Nyt on aika ottaa asiasta selvää ja laittaa tosielämän opit työhyvinvoinnista, slow-ajattelusta ja downshiftaamisesta sekä liikunnan hyödyistä käytäntöön. Emme hae sixpackia kesäksi emmekä popsi superfoodeja  – avaimet tasapainoiseen elämään löytyvät arjen pienistä valinnoista ja itsensä kuuntelemisesta.

Keski-Pohjanmaan kirjastolaiset olivat jo viime vuonna päättäneet aloittaa vuotensa liikunnallisissa merkeissä. He päätyivät kirjaamaan liikuntasuorituksensa HeiaHeia.com-verkkopalveluun, jossa on helppo kannustaa ja innostaa omia ryhmäläisiään liikunnan merkeissä. Viime kevään päättyessä heitä odotti yhteinen saunailta. Laurea-kirjastolaiset löytyvät nyt myös ryhmänä HeiaHeia:sta ja treenit ovat alkaneet hyvin. Toukokuussa häämöttää yksi tavoitteemme eli osallistuminen Naistenkympille. Tänään, 16.1.2012,  startanneesta KirjastoMOVE-kampanjan ahkerimmasta liikkujaryhmästä tehdään juttu kesän Kreodiin, joten katsotaan väliaikatietojen kohdalla pitääkö virittää hikinauhat tiukemmalle ja pistää monoa tiuhemmin toisen eteen :).

Watch out – we are coming!

Tervetuloa aloittamaan uutta lukukautta kanssamme liikunnallisissa merkeissä!

P.s. Mikä on sinun hyvinvointia edistävä lupauksesi tälle vuodelle?

Read Full Post »

%d bloggers like this: