Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ammattikorkeakoulukirjastot’

Viimeistään tällä viikolla alkaa peruskoulujen syyslukukausi. Edelliseen kouluvuoteen erona on paljon keskustelua herättänyt uusi opetussuunnitelma, joka muuttaa perinteistä oppimisen tapaa. Haaste ei koske ainoastaan selkäreppukansaa – miten uusi opsi tulee heijastumaan meidän työhömme ammattikorkeakouluissa ja korkeakoulukirjastossa?

Learning

Aloitan otteilla Helsingin Sanomista 6.8.2016 jutusta Lapsesi pääsee kouluun:

”Uusi opetussuunnitelma astuu syksyllä voimaan. Mitä siitä pitäisi ymmärtää?… ”Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä….. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen….Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.” Peruskoulun tavoitteena on mm. monilukutaito sekä työelämätaidot ja yrittäjyys. Kyse on siis peruskoulunsa päättäneistä. Suurin osa meidän tulevista opiskelijoista jatkaa lukioon, missä taidot karttuvat vielä lisää.

Toinen esimerkki Ylen Uutislähetyksestä 9.8.2016. Biologian opettaja kertoo ”Olemme tehneet paljon projekteja, jonkin verran ilmiöoppimista eli tarkasteltu ilmiötä useamman oppiaineen näkökulmasta” Klipissä todetaan, että uusi opetussuunnitelma tekee oppilaista aktiivisia tiedonetsijöitä. Opettaja toteaa, että kirjat otetaan esille entistä harvemmin. Luokasta lähdetään ulos. ”Oppilaat ovat esittäneet kysymyksen ja sitä on lähdetty yhdessä tutkimaan.”

Tiedonhankinnan ohjausta on kehitetty kirjastossa jatkuvasti, mutta nyt myös meillä on ”uuden opetussuunnitelman” aika. Mielestäni tiedonhankinnan ohjauksen pitäisi niin ryhmissä kuin henkilökohtaisessa ohjauksessa johdatella opiskelijaa esittämään kysymyksiä ja oivaltamaan, miten hän voi itse ratkaista tiedonhankintaan liittyvän ongelman. Tällaiset ajattelutaidot kantavat myös työelämän puolelle. Pedagogisessa toteutuksessa tärkeintä on yhdessä tekeminen, ei valmiiden mallien tarjoaminen. Tulemme huomaamaan, että vuorovaikutuksessa opimme paljon opiskelijoilta. Parhaimmillaan vuorovaikutteinen ohjaus tehdään lehtorin kanssa yhdessä.

Kirjaston tiedonhankintakanavat tutkitun tiedon etsimiseen ovat meille arkipäiväisiä. Mutta ohjaaminen ns. työelämätietoon on vieraampaa. Kirjastojen henkilökunnan on tunnettava työelämän todellinen informaatioympäristö ja siellä olevat tiedonhankintatavat. Tämä on edellytys sille, että pystymme edistämään opiskelijoiden taitoja työelämää varten.

school-book-1560339_1920 (2)

Laurea-kirjaston henkilökunta perehtyi kysyvän ohjaamisen taitoon Kai Halttusen pitämässä tiedonhaunohjauksen työpajapäivässä maaliskuussa. Toukokuussa järjestimme Metropolian kirjastolaisten kanssa yhteisen seminaarin, missä eri alojen alumnit kertoivat tiedonhankinnasta arkityössään. Alumniyhteistyön kehittäminen on sekä mielenkiintoista että järkevää. Ryhmä on suora linkki valmistuneiden arkeen.

Oman haasteensa tuo uuden ajattelun ja vuorovaikutteisen tiedonhankinnan ohjauksen vieminen verkkoympäristöön. Mutta siihen haasteeseen on tartuttava, koska verkko on arkinen oppimisympäristö. Onneksi uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat lapset ja nuoret eivät vielä ensi syksynä ole meidän opiskelijoita. Aika kuitenkin vierähtää nopeasti, ja etenkin asennemuutokset sekä toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Eli toimeen on tartuttava heti, jotta olemme valmiita kohtaamaan uuden valta-asiakaskunnan,  aktiiviset tiedonetsijät.

Kaisa Puttonen

Lähteet:
Maija Aalto. Lapsesi pääsee uuteen kouluun. Helsingin Sanomat 6.8.2018. Kaupunki A24.

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma voimaan – näin lapsesi koulu muuttuu. Yle uutiset. Kotimaa 9.8.2016

Madot opettavat biologiaa –Helsinkiläisopettaja tekee oppimisesta hauskempaa. Yle uutisvideot 9.8.2016

 

Read Full Post »

Laurea-kirjasto oli mukana koordinoimassa eNNI II -hanketta (Valtakunnallinen hanke lakisääteisen sähköisen potilaskirjaamisen opetuksen kehittämiseksi) vuosina 2009 – 2010. Hankkeessa oli mukana 21 informaatikkoa ja 43 hoitotyön opettajaa. Hankkeeseen osallistui 19 ammattikorkeakoulua ja 38 työelämän organisaatioita.

KansiLohjan yliopettaja Elina Rajalahti väitteli marraskuussa 2014 Itä-Suomen yliopistossa. Väitöksen aineisto on kerätty juuri eNNi-hankkeeseen osallistuneilta. Väitöskirjan nimi on Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen.

Ammattikorkeakoulukirjastojen informaatikot työskentelivät hankkeessa yhdessä koulutuksen ja työelämän kanssa moniammatillisissa työryhmissä. Mukana oli sairaanhoitajia, hoitotyön opiskelijoita ja opettajia. Hankkeessa analysoitiin hoitotyön dokumentoinnin työtapoja, tunnistettiin kehittämistarpeita ja luotiin uusia näyttöön perustuvia toimintatapoja. Informaatikoiden vastuulla oli hankkeen suunnittelun lisäksi ohjata muita osallistujia tiedonlähteiden ja tietokantojen pariin – etsimään tieteellistä, tutkittua tietoa, näyttöä.

Väitöstutkimuksessa tiedonhallinnalla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian käytön mahdollisuuksia tietojen keräämisessä, käsittelyssä, muokkaamisessa, siirrossa, arkistoinnissa ja viestimisessä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut mm. tuottaa terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen kehittymisen ja osaamisen malli.

Terveysalan opettajien riittävän osaamisen saavuttamiseksi Elina Rajalahti suosittelee seitsemää asiaa. Katsokaa kohtaa kolme sivulla 111:

Tiivistetään yhteistyötä terveysalan opettajien ja kirjastojen informaatikkojen välillä, jotta terveysalan opettajien tiedonluku- ja tiedonhankintaosaaminen ja sen jatkuva kehittäminen voidaan varmistaa.

Nyt yhteistyöhön!

Muuta eNNI-aiheesta:

(Jo)hanna Lahtinen:
Jaetun opettajuuden haasteet: kirjaston, opetuksen ja työelämän yhteistyö hoitoalan koulutuksen hankkeessa.
Informaatiotutkimus: Vol. 33, Nro. 4 (2014).

 

Erja H.

Read Full Post »

I’m Dimitra Panopoulou and I am the new member of the Laurea Kerava Library team. I started working as an international trainee in Kerava on the 20th of August.Just in time to get familiar with the collection and the facilities before the academic year started. My colleague Kaisa has helped me a lot and has been patient to my questions in the first weeks. She has given me a lot of freedom and many responsibilities.  This makes working here even more exciting.

Kuva: Kaija Penttilä

Even though it has been very busy with the new students and the courses starting, the atmosphere is relaxed and cheerful. The library visitors have reacted positively on my presence and they don’t seem to bother that I don’t speak Finnish yet. In contrary, some even say they’re happy they have to practice their English. In addition, with the non-Finnish students we exchange experiences of moving here and learning the language.

My journey started in Thessaloniki, Greece, where I studied Library Science and Information Systems in a university. Already in the very beginning of my studies it was clear for me I wanted to have international experiences. So I attended a summer-school in Stuttgart. This continued when I took part in international conferences in Parma and Amsterdam. The conferences were followed by Erasmus studies and my internship in the north of The Netherland. And last spring I found myself on a plane to Finland. I have gained so much with my international and intercultural experience and I can’t wait to contribute to the Laurea family.

Dimitra Panopoulou

Read Full Post »

Alkuvuodesta Laurea-kirjaston kilpahenkiset kirjastonhoitajattaret ottivat ammattikorkeakoulukirjastojen liikuntahaasteen vastaan. Heti tammikuun alussa askelmittarit viritettiin tehokäyttöön, Huippumalli haussa  -ohjelmaa katseltiin kotisohvalla abtronicit täristen ja mielessä raikasi 24/7 Eye of the tiger. Vaan miten lopulta kävikään – alkoiko hikinauha puristaa päätä matkan varrella, menikö lenkkareiden nauhat solmuun vai tuliko saavutettua mielenrauha, tyyneys ja ne Kotiteollisuuden Jouni Hynysen laulamat ”salilla treenatut pakarat”.  Lue eteenpäin, tiedossa tiukka raportti Laurean sporttipirkkojen liikunnallisesta keväästä.

Laurean liikuntaskabaan osallistuneet listasivat kevään tavoitteekseen mitä moninaisempia konkreettisia päämääriä; toiset halusivat liikkua kolme kerta viikossa, toiset hankkia pirteämmän mielen ja paremman kunnon kesäkirmailuun, ja kertoipa eräskin tavoitteekseen spagaatiin taipumisen kesään mennessä. Liikunnallisesti kukaan ei aloittanut ihan tyhjältä pöydältä, ja kuten eräs skabaan osallistunut sanoikin, näihin liikuntajuttuihin ottaakin usein osaa ne, joilla on jo muutenkin intoa liikkumiseen. Tosin erään osallistujan terveisenä ilokseni kuulin, että tämä työporukan yhteinen liikuntaproggis oli saanut jumppakärpäsen puraisemaan nykyisen himozumbaajan latinolanteisiin.
Ay caramba!

Liikuntahaasteessa mainittiin, että HeiaHeia-järjestelmään olisi suotavaa luoda oma ryhmä ja kirjata liikuntasuoritukset suoraan sinne. Osa ryhmäläisistä olikin jo aiemmin käyttänyt HeiaHeiaa ja nyt loputkin tutustuivat siihen. Järjestelmän käyttö koettiin innostavaksi, ja se toi ryhtiä liikkumisen säännöllisyyteen, liikuntapalluroiden kerääminen otettiin säännölliseksi tavaksi ja kavereita tsempattiin peukuttamalla urheilusuoritusten kertyessä. Vaan kyllä kollegoista paljastui uusia puoliakin: normaalisti arjessa, kun vaihtaa työkuulumisia ja tuskailee järjestelmien toimimattomuuksien parissa, niin kevään mittaan nämä samat ihmiset näyttäytyivät ihan uudella tapaa. Yksi treenaa iltojaan spinningin parissa, toinen liihoittelee tanssitreeneissä ja valmistautuu kevään esitykseen kun taas kolmas vimmaisesti siivoaa ja zumbaa – kenties samaan aikaan :). Lajikirjo vaihteli laidasta laitaan: osa kertyi tärkeästä arkiliikunnasta, osa perinteisestä happihyppelystä juoksun ja kävelyn parissa, osa taas kahvakuulan heiluttelun ja joogan parista.

Yhteenvetona ja tilastotietoina Laurea-kirjastolaisten kevään liikunnallisesta saldosta: ryhmän koko 6-7 (terveet/sairastupalaiset), liikuntakertoja 584 kpl ja tunteja puolestaan 593. Ei paha!

Ja niin innokkaasti tämä porukka on jakanut liikuntasuoritusten jälkeen HeiaHeiassa toisilleen kannustukseksi symbolisia cocktaileja, oluttuoppeja ja karkkeja, että voisi luulla porukan heiluvan urheilusuoritusten jälkeen koko ajan joko pienessä sievässä tai sokerihumalassa. Näin ei toki ole, vaan kyllä se liikunnanilo on humalluttanut nämä mielet ja saa pepun keikkumaan iloisesti hyllytyksiä tehdessä. Tässä muutamia kommentteja osallistuneilta:

Voiko työhyvinvointia olla ilman kehon fyysistä huoltamista?

Liikuntaan käytettyä aikaa ei yleensä ikinä kadu

Työpäivän väsymys jää lenkille

Arkiliikunnalla on suuri merkitys pallurajahdissa

Moon tykänny!

Perinteinen aerobic (ihan kamalaa!)

Olen saanut liikunnasta monta iloista elämystä

Ilman haavereita ei olla tästä(kään) proggiksesta selvitty – urheilija ei tervettä päivää näe, vai kuinka sitä nyt tavataankaan sanoa. Elämä tuo aina arkeen omia pikku haasteitaan ja aina ei kaikista aikatauluista vaan pysty pitämään kiinni – sen opimme tänä keväänä.  Tiettyä lempeyttä itseään kohtaan pitää antaa ja asettaa realiteetit elämän eri osa-alueille – kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu itsensä fyysisestä ja henkisestä rasittamisesta sekä elämästä herkuttelun sopivasta kombosta, joka räätälöityy tasan tarkkaan henkilökohtaisesti. Vertailu muihin ei kanna pitkälle vaan jokaisen on löydettävä itselleen sopiva tasapaino.

Laurean sporttaajat kuittaavat raportin. Kiitos ja kumarrus – meillä oli kivaa ja toivomme jatkoa! Toivottelemme kaikille oikein mukavaa juhannusta ja keskikesän juhlaa! Nauttikaa yöttömästä yöstä, kuutamouinneista ja hyttysistä – niitä meinaan riittää ny!

P.S. Miten sen spagaatin kävi?? Ei kuulemma ihan taivu…mutta melkein!

Read Full Post »

%d bloggers like this: