Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ammattikorkeakoulut’

Viimeistään tällä viikolla alkaa peruskoulujen syyslukukausi. Edelliseen kouluvuoteen erona on paljon keskustelua herättänyt uusi opetussuunnitelma, joka muuttaa perinteistä oppimisen tapaa. Haaste ei koske ainoastaan selkäreppukansaa – miten uusi opsi tulee heijastumaan meidän työhömme ammattikorkeakouluissa ja korkeakoulukirjastossa?

Learning

Aloitan otteilla Helsingin Sanomista 6.8.2016 jutusta Lapsesi pääsee kouluun:

”Uusi opetussuunnitelma astuu syksyllä voimaan. Mitä siitä pitäisi ymmärtää?… ”Kun maailma tulvii muuttuvaa informaatiota, ei ole järkeä opetella ulkoa nippelitietoa. Sen sijaan opitaan hakemaan tietoa, käsittelemään sitä kriittisesti ja arvioimaan sen tärkeyttä….. Opetussuunnitelma potkii lisäämään digiopetusta ja tutustumaan yrittäjyyteen….Puhutaan myös demokratiasta. Tulevaisuuden aikuisten pitäisi tuottaa ja ymmärtää monenlaista tietoa, hahmottaa omien tekojen seurauksia laajasti ja uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa.” Peruskoulun tavoitteena on mm. monilukutaito sekä työelämätaidot ja yrittäjyys. Kyse on siis peruskoulunsa päättäneistä. Suurin osa meidän tulevista opiskelijoista jatkaa lukioon, missä taidot karttuvat vielä lisää.

Toinen esimerkki Ylen Uutislähetyksestä 9.8.2016. Biologian opettaja kertoo ”Olemme tehneet paljon projekteja, jonkin verran ilmiöoppimista eli tarkasteltu ilmiötä useamman oppiaineen näkökulmasta” Klipissä todetaan, että uusi opetussuunnitelma tekee oppilaista aktiivisia tiedonetsijöitä. Opettaja toteaa, että kirjat otetaan esille entistä harvemmin. Luokasta lähdetään ulos. ”Oppilaat ovat esittäneet kysymyksen ja sitä on lähdetty yhdessä tutkimaan.”

Tiedonhankinnan ohjausta on kehitetty kirjastossa jatkuvasti, mutta nyt myös meillä on ”uuden opetussuunnitelman” aika. Mielestäni tiedonhankinnan ohjauksen pitäisi niin ryhmissä kuin henkilökohtaisessa ohjauksessa johdatella opiskelijaa esittämään kysymyksiä ja oivaltamaan, miten hän voi itse ratkaista tiedonhankintaan liittyvän ongelman. Tällaiset ajattelutaidot kantavat myös työelämän puolelle. Pedagogisessa toteutuksessa tärkeintä on yhdessä tekeminen, ei valmiiden mallien tarjoaminen. Tulemme huomaamaan, että vuorovaikutuksessa opimme paljon opiskelijoilta. Parhaimmillaan vuorovaikutteinen ohjaus tehdään lehtorin kanssa yhdessä.

Kirjaston tiedonhankintakanavat tutkitun tiedon etsimiseen ovat meille arkipäiväisiä. Mutta ohjaaminen ns. työelämätietoon on vieraampaa. Kirjastojen henkilökunnan on tunnettava työelämän todellinen informaatioympäristö ja siellä olevat tiedonhankintatavat. Tämä on edellytys sille, että pystymme edistämään opiskelijoiden taitoja työelämää varten.

school-book-1560339_1920 (2)

Laurea-kirjaston henkilökunta perehtyi kysyvän ohjaamisen taitoon Kai Halttusen pitämässä tiedonhaunohjauksen työpajapäivässä maaliskuussa. Toukokuussa järjestimme Metropolian kirjastolaisten kanssa yhteisen seminaarin, missä eri alojen alumnit kertoivat tiedonhankinnasta arkityössään. Alumniyhteistyön kehittäminen on sekä mielenkiintoista että järkevää. Ryhmä on suora linkki valmistuneiden arkeen.

Oman haasteensa tuo uuden ajattelun ja vuorovaikutteisen tiedonhankinnan ohjauksen vieminen verkkoympäristöön. Mutta siihen haasteeseen on tartuttava, koska verkko on arkinen oppimisympäristö. Onneksi uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat lapset ja nuoret eivät vielä ensi syksynä ole meidän opiskelijoita. Aika kuitenkin vierähtää nopeasti, ja etenkin asennemuutokset sekä toimintatapojen muuttaminen on hidasta. Eli toimeen on tartuttava heti, jotta olemme valmiita kohtaamaan uuden valta-asiakaskunnan,  aktiiviset tiedonetsijät.

Kaisa Puttonen

Lähteet:
Maija Aalto. Lapsesi pääsee uuteen kouluun. Helsingin Sanomat 6.8.2018. Kaupunki A24.

Peruskoulun uusi opetussuunnitelma voimaan – näin lapsesi koulu muuttuu. Yle uutiset. Kotimaa 9.8.2016

Madot opettavat biologiaa –Helsinkiläisopettaja tekee oppimisesta hauskempaa. Yle uutisvideot 9.8.2016

 

Read Full Post »

Viime perjantaina 12.10 Porvoon Campukselle kokoontui noin 150 henkeä. Väki osallistui Living Lab Expoon ja heitä yhdisti kiinnostus käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Living Lab -toimintaan sai tutustua kuuntelemalla puheenvuoroja, kokeilemalla työkaluja, osallistumalla demoihin ja vierailemalla ständeillä. Tapahtuman sivustolta saa hyvän kuvan siitä, kuinka käyttäjälähtöinen kehittäminen on otettu osaksi ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa.

Living Lab Expo oli samalla Ammattikorkeakoulujen Neloskierre -hankkeen päätösseminaari. Kolmentoista ammattikorkeakoulun yhteinen hanke on vuodesta 2009 vahvistanut Living Lab –osaamista ammattikorkeakoulusektorilla. Porvoossa julkistettiin hankkeen loppuraportti  Living Lab ammattikorkeakouluissa. Vaikka tämä hanke päättyi, Living Lab –toimintaa jatketaan  verkostossa Finnish Network of Living Labs.


Porvoon Campus –kirjaston tiloissa kokeiltiin

Kirjasto oli mukana päivässä usealla tavalla, jopa live-lähetyksessä. Arcadan opiskelijat hoitivat live streamina päivän Arcadan ja HAMKin screeneille sekä Stadi TV:hen.

Visuaalinen käyttäjätieto oli meidän expo-päivän ydin.  Porvoon kirjastossa on kerätty valokuvien avulla tietoa tilan ja palveluiden kehittämiseksi. Asiakkaat ovat voineet ottaa kahdella kameralla kuvia. Toisella kameralla napsitaan kuvia siitä mikä miellyttää ja toisella siitä mikä ei miellytä. Kuvia on tähän mennessä kertynyt jo 50 kpl. Kuvia voidaan sekä analysoida itse että käyttää esim. focus-ryhmähaastatteluissa. Osa kuvista oli esillä palautepuussa.

Myös fiilispurkki oli käytössä. Kysymykseen, onko tämä pöytä käytännöllinen, asiakkaat saivat reagoida houkuttelevan värisillä oransseilla tai violeteilla vaahtomuovineliöllä. Helppo tapa saada asiakkaan mielipide esille.

Näiden lisäksi kirjastossa oli viikon ajan esillä Helsingin kaupunginkirjaston Urban Officen kokeilupiste. Siinä on pk-yrittäjien kehitteillä olevia tuotteita kommentoitavana. Tapahtumapäivänä kokeilupisteestä otettiin useita  positiivisia kuvia.

Visuaalisen käyttäjätiedon demo ja työpaja

Kirjaston aamu- ja iltapäivän teemana oli : Visuaalinen käyttäjätieto tilojen ja palvelujen suunnittelussa.  Aamupäivän osuudessa käytiin läpi Keravan Laurea- kirjastossa tehtyä katseenseurantatutkimusta. Tutkimuksen tekijä Satu Hyökki (Lahden tiede- ja yrityspuisto) oli toisena päivän vetäjänä.  Taustalla pyörivä katseenseurantavideo paljasti, mitä ihminen oikeasti näkee. Samalla kerroimme dialogina kirjaston tilojen ensivaikutelmaa ja toimivuutta tutkineesta pilotista ja seurantatutkimuksesta. Hienointa tässä käyttäjiä osallistavassa tutkimuksessa on se, että saimme tietoa pilotin jälkeen kirjastossa tehdyistä muutoksista opiskelijoiden tekemällä tutkimuksella.  Todelliset käyttäjät tekivät käyttäjälähtöisen tutkimuksen heidän omasta arkipäivän käyttöympäristöstään osana menetelmäopintoja!

Iltapäivän paja rakentui neljästä osasta: muistaminen – näkeminen – havaitseminen ja soveltaminen. Tarkoituksena oli esitellä miten eri tavalla hahmotamme visuaalisesti ympäristöä.  Aluksi kerättiin osallistujien muistikuvia Porvoon Campuksen tiloista. Tämän jälkeen työskenneltiin valmiin visuaalisen materiaalin eli valokuvien avulla. Näkemisen osuudessa pohdittiin, onko katseenseurantatutkimuksella lisäarvoa ja lopuksi lyhyeksi jääneessä viimeisessä vaiheessa pohdittiin, miten visuaalisia menetelmiä voisi hyödyntää omassa organisaatiossa.

Yhteenvetona Living Lab Expo – päivästä voi todeta, että koko Suomessa ammattikorkeakoulusektorilla on meneillään paljon käyttäjälähtöistä kehittämistä yhdessä oman alueen toimijoiden kanssa.  Käyttäjien osallistaminen on nykypäivää ja sen pitäisi olla osa kirjastojen kehittämistoimintaa. Jotta pystymme reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä ja asiakkaiden odotuksissa, meidän on opittava luottamaan asiakkaiden näkemyksiin.  Lisäksi kirjastojen pitäisi verkostoitua mahdollisimman laajasti myös oman alan ulkopuolella, jotta saisimme erilaisia näkökulmia palveluiden kehittämiseen.


Kaisa Puttonen ja Kaija Penttilä

Read Full Post »

%d bloggers like this: