Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Hollanti’

Gelukkig kerstfeest!!

Today is a special day for the Dutch Christmas, as it is the “Sinterklaasavond”. It is an evening with celebrations, parties and feasts. Tonight is the time to exchange gifts!

Sinterklaas – The Dutch Santa

He carries a big book revealing whether each child has been good or naughty. Good children are given gifts and the naughty ones are threatened to be taken away from their families. Sinterklaas traditionally rides a white horse and delivers gifts to the children by riding his horse over the rooftops. He is assisted by Zwarte Piet, who voluntarily follows him.

It is customary in The Netherlands to put one shoe in front of the fireplace on 5.12. Carrots or apples are put in the shoe as a treat for Sinterklaas’ horse. The next morning the carrot would be gone and the children find candy or a small present instead.

After arriving from Spain to The Netherlands in November, Sinterklaas visits all the big cities via the canals. Everywhere he stops, there is a parade with animals and acrobats. A few years back one could see also elephants and other exotic animals. Nowadays for safety reasons there are only sheep and horses.

Every year there is a big debate whether the tradition of Sinterklaas should be altered. Many believe that it represents the past of the Dutch empire and its colonies. A man dressed like a king, accompanied by his slaves, parades with exotic animals and clowns to amuse the locals. But the Dutch want to preserve their traditions and enjoy the festivities!

Video for Sinterklaas arriving
Video for the parade


Celebrations

Sinterklaas only brings small presents and treats to the children. For the bigger ones there is Secret Santa. Each family member draws a name and buys or makes a gift, creatively disguised as a surprise. There is a lot of fun in the evening when everyone is trying to find their Secret Santa. In addition, the aim is to make a hard to open package. Hiding the gift inside tomato sauce or a loaf of bread is advised. Self-made poems, teasing the recipient for well-known bad habits can be hilarious.

Typical treats are: hot chocolatemandarin orangeschocolate letter (the first letter of the child’s name made out of chocolate), speculaas , kruidnoten, chocolate coins, marzipan figures and chocolate figurines of Sinterklaas.

 


Kruidnoten

You will need:

250 gr. flour

1 tablespoon baking powder

125 gr. brown sugar

100 gr. soft butter

3 tablespoons of milk

1 tablespoon ‘speculaas spice mix’ (see below)

a pinch of good quality salt


For the speculaas spice mix:

3 teaspoons ground cinnamon

1 teaspoon ground nutmeg

½ teaspoon ground clove

¼ teaspoon ground black pepper

½ teaspoon ground cardamom

½ teaspoon anise

Preparation

  1. Mix all the ingredients together and taste
  2. You can add more pepper or salt at this stage.
  3. Preheat your oven to 160° C
  4. Form little balls (1cm) of the dough and put them on grease paper on a baking tray.
  5. Bake them for 30 minutes. They will become crunchier after you take them off the oven.
  6. Store in an airtight container to keep the cookies crunchy

Optional: you can dip these little cookies into melted chocolate. I feel dark chocolate works best with the taste of these cookies.

Invite some friends over for a Dutch pikkujoulu tonight and don’t forget to put your shoe in front of the fireplace! Hopefully you’ll get a pleasant surprise!!


Read Full Post »

Vierailin kirjaston Amsterdamin kehittämismatkalla rakennuksessa vuodelta 1498,  joka on nyt Waag Societyn käytössä. Rakennus oli alunperin yksi kaupungin kolmesta portista. Kaupungin laajetessa vanhalle portille piti löytää uusi käyttötarkoitus. 1600-luvun alussa alakerrassa punnittiin tavaroita ( Waag tai The Weigh House) sekä perittiin veroja.  Yläkerrassa oli lainvalvojien lisäksi eri kiltojen huoneita. Ovien symboleista näkyi missä esim. sepät, muurarit, taiteilijat, lääkärit majailivat. Tila oli tuolloin vilkas vuorovaikutuksen keskus, jossa väki vaihtoi uutisia, tietoa ja ideoita.

Waag

Waag tuli erityisesti kuuluisaksi kirurgien ansiosta. He muuttivat kiltansa tilan anatomisten oppituntien ”teatteriksi” (theatrum anatomicum). Yleisöllä oli usein vapaa pääsy seuraamaan, kun lääkäreitä perehdytettiin anatomian saloihin. Monen pahantekijän ruumis päätyi näin hyödyntämään lääketieteen kehitystä. Rembrandtin kuuluisa taulu vuodelta 1632 ’Tohtori Tulpin Anatomian Oppitunti’ kuvaa tätä toimintaa. Minua kiehtoo killan toiminnassa uteliaisuus, kokeilunhalu, uuden tiedon etsiminen ja jakaminen.

Kiltojen ajan jälkeen Waag oli mm. kirurgien killan muistoesineiden säilytyspaikka, Amsterdamin historiallinen museo ja palolaitos. Nyt tämä historiallinen rakennus on jälleen tiedon ja innovatiivisuuden keskus. Sitä isännöi the Waag Society, jossa luovalla tutkimusotteella kehitetään poikkitieteellisesti ja käyttäjäkeskeisesti teknologisia innovaatioita – ’Users as Designers’ on ytimessä.  Tutkimustyössä on keskeisintä uuden tiedon tuottaminen ja jakaminen, inspiroiminen ja uusien pilottien luominen. Tutkimustyötä tehdään terveydenhuollon, kulttuurin, yhteiskunnan ja koulutuksen alalla.

Waag Society toimii kahdessa rakennuksessa.  Suurin osa toiminnasta keskittyy entiseen varastorakennukseen, nykyiseen yhteisölliseen keskukseen. Historiallisessa Waagissa pidetään luovuuden henkeä kunnioittaen ideariihiä ja kokouksia myös nykyaikaisesti videokonferensseissa. Lisäksi Waagissa toimii ns. FabLab. FabLab on työpaja, jossa muutamat tekniset laitteet mahdollistavat tuotteiden kehittelyn. Idea on peräisin MIT:n  (Massachusetts Institute of Technology fablab-projektista). FabLabissa ideoidaan, kokeillaan, luodaan ja jaetaan kokemuksia.

Vierailumme aikana arkkitehtuuriopiskelijat tekivät suomalaisesta 🙂 vanerista pienoismallia lopputyöhönsä, pari insinööriopiskelijaa kehitteli robotin prototyyppiä ja yksityisyrittäjä suunnitteli leimasimen logolleen. Seinällä olevan suuren näytön kautta oltiin yhteydessä vastaavien työpajojen kanssa ympäri maailmaa samanaikaisesti. Tilassa vallitsi luova kaaos, mahdollisuuksien ilmapiiri ja jakamisen kulttuuri.  Perinne ja nykyaika luovasti lomittain, siinä suuntaa myös kirjaston toiminnan kehittämiselle.

Read Full Post »

Vierailimme Hollannissa kahdessa top notch -kirjastossa: DOK Library Concept Centerissä ja Amsterdam Public Libraryssä OBAssa.  Vaikka osa tilaideoista on ammattikorkeakoulukirjaston mittakaavassa hankalia toteuttaa, myös toteutettavissa olevia ideoita löytyi. Tässä kooste laurealaisten keräämistä ideoista.

DOK-Library Concept Center

  • Visio: the most modern library in the world
  • Tekninen korkeakoulu kehittämiskumppani
  • Kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008, Hollannin paras kirjasto 2009

Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA

  • Suurin yleinen kirjasto Euroopassa, avattu 2007
  • 7 kerrosta, oma ravintola, teatteri ja studio

DOK – Huomiovärejä ja uusia ratkaisuja

Yleiskuvaa DOKista

DOK on rakennettu vanhaan ankeaan teollisuushalliin,  jonka tila on saatu kekseliäisyyden avulla elämään. Kirjasto on onnistuneesti irrottautunut virastomaisesta tunnelmasta ja ulkoasullaan suuntautunut nuorille ja lapsille esim. kirkkailla väreillä, pyöreillä muodoilla, erilaisilla pinnoilla. Dokin tiloissa astui teletappimaailmaan, jossa arjen huolet jätettiin pois.

 

Asiakaspalvelupisteet olivat oransseja

WC

DOKin voimakkaat värit herättävät tunteita toisin kuin julkiset tilat yleensä: pinkkiä, oranssia, kirkasta vihreää, turkoosia, seepramattoja. Palveluiden löytämistä helpotettiin tunnisteväreillä: Asiakaspalvelutila (lainaustiski, neuvonta, kahvila) olivat oransseja, sosiaaliset tilat vihreitä, henkilökunnan tilat pinkkejä.

 

Aarnion hurmaavat koiranpennut

Vaihtaako kirjasto värejä kuin kameleontti muodin mukaan? Vierailun jälkeen Laurea-kirjaston väritystä alettiin miettiä uudestaan ja Leppävaaran kirjastoon hankittiin DOKia matkien Eero Aarnion puppyt.

 

OBAn tyylikäs viileys ja uusi kirjastokonsepti

OBAn liukuportaat henkivät 50-lukua

Liukuportaat filosofiaan

Amsterdamin kaupunginkirjaston on rakennettu vanhan lainaamon sijasta neljän peruskonseptin varaan:  reading, education, culture, meeting place. Palvelusta vain osa on perinteinen lainaus ja palautus. Tämä oikeasti näkyy kirjaston suunnittelussa, ei vain puheissa. Tilassa näkyy analogia vaaleasävyisestä 50-luvun tavaratalosta liukuportaineen ja opasteineen. Tähän on yhdistetty avaruuden tuntu ja futuristisia huonekaluja.

 

Upea ravintolamaailma

Kirjasto tarjoaa tilaa omiin juttuihin, teatterin, studion sekä runsaan ravintolamaailman.

 

TILAA  siis  T  I  L  A  A

lukea, työskennellä

koneella tai ilman

yhdessä ääneen tai yksin hiljaa

syöden, juoden

Lukutila portaiden alla

Vaihtoehtoista lukutilaa

Macceja ja pallotuoleja

 

OBAssa on pyritty luomaan jokaista miellyttävät tilat historiallisista pöydistä ufo-tuoleihin. Varmasti tilaratkaisuilla on osuutta siihen, että niin opiskelijat, businessmiehet  kuin paikalliset kirjailijatkin käyttävät kirjastoa työtilanaan. DOKin pienemmissä tiloissa sama oli toteutettu kekseliäisyydellä. Jonkinasteinen yksilöllisten tilojen rakentaminen voisi onnistua amkit-kirjojenkin pieniin tiloihin.

 

Oliskohan BTJ:llä näitä tuoleja?

DOKin Pöytäfutis

Ajatuksille tilaa

 

Katse opasteisiin

Molemmissa kirjastoissa oli seinissä, pylväissä ja lattioissa tekstiä hätkähdyttävän suurin kirjaimin. Tämä oli laurealaisten mielestä hyvä idea, kissankorkuisia kirjaimia ei voi olla huomaamatta. Omaan kirjastoon ajattelimme plagioida OBAssa käytössä olevat luokkaopasteet, jotka ovat itse hyllyissä eikä hyllynreunan alla pienenä niin kuin miellä nyt on sekä hyllynreunaopasteet (ks. alla). Lisäksi olemme ajatelleet kokeilla lattiaopasteita.

Pylväässä opasteita

Tekstit suurella hyllyjen päädyssä

Hyllynreunaopasteen tehostaminen

 

Mainos lattiassa

Opasteita lattiassa

 


OBAssa huomattavaa oli, että kokoelman valo tuli lähes yksinomaan kirjahyllyjen valaistuksesta. Hyllyt oli valaistu sekä päältä että sivuilta. Oivallus toimi jo itsessään oivana markkinointikeinona.

 

Uuden kirjastoimagon rakentaminen

DOKissa esiteltiin innovaationa sallivamman kirjastokulttuurin rakentamista. Vahtimestari ei kyttää asiakkaita, saa puhua ääneen, kieltokylttejä ei ole ja hyllyjä ei pidetä suorassa. Asian esittäminen innovaationa herätti laurealaisissa huvitusta, mutta laajemmin ymmärrettynä ajatuksessa on ideaa.

Luokkaopasteita epäkirjastomaisella fontilla

Luokkaopasteita

Mielenkiintoista oli, että käytetyt fontit eivät ensimmäisenä yhdisty kirjastoon vaan ehkä taidemuseoon ja Helsingissä Kaapelitehtaaseen (ks. kuva yllä). Samaa voi sanoa kummankin kirjaston ”hengestä” muutenkin.

 

Yksi mainittava asia on OBAssa esillä oleva lesbo- ja homokokoelma Ihlia (Internationaal homo/lesbisch informatiecentrum en archief), josta löytyy mm. kirjallisuutta, Tom of Finlandin varsin provosoivia töitä ja isot nahkahomoja esittelevät rollupit. On erittäin hienoa, että kirjasto irrottautuu 1900-luvulle jääneestä sovinnaisesta ylhäältä alaspäin katselevasta holhoavasta sääntöimagosta.

Read Full Post »

Kehittämismatka Amsterdamiin huvitti talon henkilökuntaa kohteen maineen takia. Harva kirjastoalan ulkopuolinen tietää, että alan innovatiivisemmat maat ovat tällä hetkellä Hollanti ja Tanska – siksi kirjastohenkilökunta matkustaa Hollantiin oppiin. Yksi keskeinen tavoite oli luoda käsitystä e-kirjan liiketoimintamalleista ja käyttöönotosta. Vierailimme Swetsin ja Elsevierin pääkonttorilla ja kävimme keskustelua. Tässä on muutamia heränneitä ajatuksia.


Amsterdamista löytyy muutakin kuin punaisia lyhtyjä

E-kirjabusineksen liiketoimintamallit

E-kirjahypestä syntyy helposti vaikutelma, että e-kirjat ovat jo selkeä ja valmis tuote. Viimeistään SWETS:in ( Swets on valittu Laurean e-kirjatoimittajaksi vuonna 2009) ja Elsevierin vierailulla ymmärtää, että e-kirjabusiness hakee vielä liiketoimintamallejaan.

Tilannetta tällä hetkellä kuvaa hyvin se, että vierailu SWETSin pääkonttorissa alkoi Laurean e-kirjojen ja marc-tietueiden toimitukseen liittyvien ongelmien selvittämisestä. E-kirjoja voi tällä hetkellä ostaa yksittäin, tietokantapakettina sekä uutena käyttöperusteisesti (patron based) jolloin maksetaan varsinaisesta käytöstä sen sijaan, että ostetaan pakosta valtava kokoelma, jonka käyttöaste on varsin alhainen. Käsittääkseni myös DawsonEra tarjoaa samantapaista palvelua. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin malli toimii.

Yksi e-kirjoihin liittyvä ongelma on se, että suurin osa korkeakouluissa käytössä olevista e-kirjoista tarvitsee verkkoyhteyden. Tästä syystä niitä ei voi lukea kaikissa e-kirjalukijoissa ja niissäkin joissa gsm tai wifi verkkoyhteysvaatimus hankaloittaa lukemista esim. junassa tai bussissa. Lukulaitteisiin on tietoni mukaan mahdollista ladata kirjaston e-kirjoista ainoastaan Ellibsin palvelusta. Kysymykseemme siitä, olisiko jatkossa mahdollista saada e-kirjoja ladattaviksi lukulaitteisiin Elsevierillä ja SWETS:illä ei ollut vastausta.

Tietokantaan perustuva myyntimalli on varsin jäykkä nopealiikkeiselle amk-kirjastolle eikä tietokanta  ole kovinkaan hyvin räätälöitävissä esimerkiksi tutkimuksen uudelleen suuntautumisen ja asiakkaiden mukaan. Toisaalta loppukäyttäjän kannalta metahakupalvelujen kehittäminen on tärkeää e-kirjojen käyttöönotossa.

Itse e-kirja ja –artikkelikin kehittynevät tulevaisuudessa: Elsevierin myyntijohtaja arvioi, että sähköinen artikkeli muuttuu perinteisestä pdf:stä monipuolisemmaksi hyperilinkkien, kuvan, tekstin ja äänen yhdistelmäksi. Tekijänoikeusasiat ja Open Access sen sijaan eivät juuri nousseet palveluntarjoajien kommenteissa esiin: Ilmeisesti rinnakkaisjulkaisemiseen liittyvät käytänteet ovat vielä varsin kesken. Oma johtopäätökseni on, että kirjoittamisen, julkaisemisen ja kustantamisen raja-aidat sekoittuvat ja koko kustannusala voi olla varsin toinen tulevaisuudessa. Tässä myös kirjaston on etsittävä uusi rooli.

Entä kotimainen e-kirjabusiness?

E-kirjakustantajat ja palveluntarjoajat ajavat voimakkaasti e-kirjoja painettujen kirjojen tilalle. Niin SWETSin kuin Elsevierinkin kanta oli, että kirjoissa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan sama ilmiö kuin musiikissa: Digitaalinen aineisto korvaa painetun aineiston.

Suomen kirjastojen tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys e-kirjojen yleistyessä on, saadaanko kotimaisia julkaisuja laajemmassa määrin lainattaviksi e-kirjoiksi.

Tekijänoikeudellisesti ongelman ydin on se, että painettujen kirjojen ja sähköisten kirjojen lainaamiseen sovelletaan periaatteessa erilaisia tekijänoikeuslain periaatteita. Painettuun kirjaan tekijänoikeuslain 19§ mukaan ”Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen.” WIPO:n tekijänoikeussopimuksen mukaan verkkoteoksen tekijänoikeudet ovat oikeudenhaltijalla.

Käytännössä ongelma on kustantajan ja kirjastojen välisissä sopimuksissa ja kustantajien kiinnostuksessa luoda liiketoimintamalleja palvelemaan kirjastoja.  Toistaiseksi kotimaista aineistoa on saatavilla kirjastojen lainattavaksi tai välitettäväksi vain vähän ja se on tietokirjallisuutta – omien tietojeni mukaan yksittäiskappaleina lähinnä Ellibsin kautta ja tietokantamallin mukaisesti WSOYPron ja Juridica kautta. Kuinka luoda sopiva malli laskuttaa bestsellerin lainauksesta kaupungin kirjastolle, jonka asiakaskunta verkossa voisi olla koko suomenkielinen kielialue? Osin fatalistisen epäuskoisista näkökulmista huolimatta valoa on näkyvissä, mm. ruotsalainen e-lib on aloittanut kaunokirjallisuuden myymisen e-kirjoina ruotsinkielisille kirjastoille ja palvelu on otettu käyttöön mm. Pietarsaaressa.

Kirjaston maksullisuus

Suomalaisille koulutuksen ja kirjaston maksullisuus on punainen vaate. Hollannissa oli mielenkiintoista huomata, että kirjaston käyttö oli vierailemissamme kirjastoissa maksullista. Mm. DOK Library Concept Centerissä kirjastomaksu oli 35€ työssäkäyvältä aikuiselta, muiden oli mahdollista saada palvelu ilmaiseksi. Tämän lisäksi käyttäjä maksoi samaan tapaan myöhästymismaksuja kuin Suomessa.  Tilanteeseen linkittyy mielenkiintoisesti SWETSin markkinointijohtajan kertomus Hollannin politiikassa tänä syksynä esitetystä aloitteesta kirjastojen lopettamiseksi kalliina kulturellina ylellisyytenä. Keskustelua kirjaston tulevaisuudesta tässäkin mielessä tullaan varmasti käymään jatkossa myös Suomessa.

Mitä jäi käteen?

Tällä hetkellä parhaaksi ratkaisuksi oman toimintamme kehittämisessä seuraavan viiden vuoden aikana näen, että Laurea-kirjasto seuraa e-kirjojen kehitystä, tutustuu lukulaitteisiin ja jakaa tietoa e-kirjoista ja niiden mahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Päätös ostaa lukulaitteita on ollut erittäin järkevä ja lukulaitteiden esittely on ollut positiivisinta kirjastomarkkinointia vuosiin.

Kehitysideoita palvelun kehittämiseen:

  • Kirjasto ottaa roolin e-kirjojen ja lukulaitteiden tuntijana ja kehityksen seuraajana, asiantuntijatahona
  • Kirjasto profiloituu Open Access -liikkeen edistäjäksi
  • Kirjasto hankkeiden esilletuojana Laurean julkaisujen kautta, kirjasto hankeikkunaksi
  • Kirjasto linkittyy Laurean julkaisuosaston kanssa ja pyrkii saamaan roolia tietohallinnossa
  • Painettujen kirjojen/e-kirjojen suhdetta muutetaan vähitellen, tekniikan ja sisältöjen kehittyessä

Read Full Post »

Kirjaston henkilökunta kouluttautuu kansainvälistymällä Hollannissa nelipäiväisellä vierailulla tiistaista 30.11.2010 alkaen. Kirjastot Hyvinkäällä, Leppävaarassa, Lohjalla ja Porvoossa ovat vain osittain avoinna. Otaniemessä ja Keravalla kirjastot ovat suljettuina. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa kirjaston www-sivuilta.


Kehittämismatkan tavoitteena on vahvistaa kirjaston kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä osaamista. Matkan aikana tutustumme erityisesti e-aineistojen ja niitä tukevien järjestelmien, portaalien ja muiden välineiden kehitysnäkymiin. Panostaminen e-aineistojen hankintaan mahdollistaa kirjaston tilojen luovan kehittämisen, joten tilat ja niiden kokeminen ovat matkan aikana tarkkailukohteena. Matkalla luotujen yhteyksien avulla toivotaan löytyvän hankekumppaneita kirjaston valmisteilla olevaan verkostohankkeeseen.

Kirjaston tavoitteet 2015 –ohjelmaa valmisteltiin viime lukuvuonna kirjastohenkilöstön yhteisenä työskentelynä. Tavoitteiden tarkoituksena on kirkastaa Laurean strategian mukaiset kirjaston kehittämistehtävät ja vastuut seuraavan viiden vuoden aikana.

Keskeisinä kirjaston kehittämistavoitteina ovat palvelujen ja järjestelmien kehittäminen yhä käyttäjäkeskeisemmiksi, sähköisten aineistojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen, käytettävissä olevien kirjaston tilojen muuntaminen vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle otollisemmiksi, monimuotoisempi osallistuminen tki-prosesseihin sekä oman toiminnan yhteisöllisempi ja systemaattisempi suunnittelu ja seuranta.

Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja sähköisten aineistojen lisääntyminen muuttaa kirjaston toimintatapaa ja vaatii uutta osaamista. Matka on osa kirjaston tavoitteiston mukaista kehittämistoimintaa, jossa mahdollistetaan ja vahvistetaan uusien näkökulmien ja kokemusten kautta kirjaston uudistumista.

TUTUSTUMISKOHTEET:

1.    LivingLab-verkosto, Waag Society
–       innovatiivinen tki-toiminta
–       labien toiminta
–       verkostotoiminta

2.    Kirjakauppojen englanninkielinen /kansainvälinen tarjonta
–       kolme kirjakauppaa

3.    Swets & Zeitlingerin pääkonttori Lissessä
–       maailmanlaajuinen lehtiaineiston välittäjä
–       Laurealla kilpailutettu sopimus vuosille 2010 – 2012 lehtiaineiston hankkimisesta Swetsin kautta

4.    DOK-Library Concept Center, Delft
–       teknisen alan korkeakoulu
–       visio: the most modern library in the world
–       kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008
–       Hollannin paras kirjasto 2009

5.    Elsevierin pääkonttori, Amsterdam
–       maailman suurin tieteellisten julkaisujen kustantamo
–       julkaisee noin 2 000 tieteellistä julkaisusarjaa ja 19 000 kirjaa vuosittain
–       työntekijöitä 24 maassa
–       Laurea-kirjastossa käytettävissä Elsevierin ScienceDirect – tietokanta

6.    Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA
–       suurin yleinen kirjasto Euroopassa
–       avattu 2007
–       suunniteltu käyttäjien ja e-aktiviteettien näkökulmasta

7.    House of Bols Coctail and Genever Expierience
–       maailman vanhin tislaamo. Katsele, kuuntele, maista! kaikki aistit ovat tarpeen

8.    Royal Delft
–       kuninkaallinen posliinitehdas
rekonstruktio Vermeerin View of Houses in Delft, tunnetaan myös nimellä The Little Street

9.    Coster Diamonds
–       timanttimuseo

KOHDEKAUPUNGIT HOLLANISSA


Read Full Post »

%d bloggers like this: