Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Kindle’

Olen nykyisin kirjaston käyttäjän roolissa, ja arvaatte varmaan, että testaan kirjastomme toimintakykyä. Ajatuksia ja ideoita pukkaa mieleen, ja kun on hyvät suhteet kirjastolaisiin, niin rohkenen jotakin ehdottaakin.

Huomaan käyttäväni sekä painettuja kirjoja että e-aineistoa. Kirjastolle suuri kiitos, että testikäytössä oli muutamia e-readereita. Niiden kokemusten perusteella joulupukki toi meillekin iPadin, jota nyt hyödynnän surutta. Ilman kirjastoa minulla olisi ehkä Kindle, joka ei vastaisi ollenkaan tarpeisiini. Kannatan, että kirjasto esittelee jatkossakin käyttäjille vempaimia.

Mielelläni lukisin kaiken e:nä teekupposen ääressä kotona, mutta ei minulle tuota tuskaa matkustaa kirjastoonkaan, kun on pakko. Huomaan, että se on samalla mielenhuoltoa, vaihtaa jokunen sana luotettavien tietoasiantuntijoiden kanssa. Se kirjakin tulee yleensä otettua kainaloon ja toinen kaupanpäälle.


Kummallekin on oma roolinsa, painetulle ja e-aineistolle. Tällä hetkellä ne ovat omassa työskentelyssäni melko tasavertaisia, mutta siirtyy sitä mukaa e-aineistojen puolelle, kun tarjonta kasvaa. On kuitenkin mukavaa, että on kirjasto ja siellä kirjoja, joita voi käydä lainaamassa. E-aineistot ovat massakulutustavaraa, joita voi hotkia monta putkeen ja tulla viisaaksi. Kirjat taas ovat luksustuotteita, joiden parissa voi tuntea älyllistä iloittelua viisaampiensa seurassa.

Tänään kirjastossa käydessäni toivoin tiedonhakukoneella tapaavani Lauruksen ohella Nellin. Sehän on kätevästi joskin vähän ujosti löydettävissä Lauruksen yläpalkista. Haluaisin kuitenkin tavata Nellin kahden kesken. Olisiko mahdollista, että joka toinen kirjaston tiedonhakukone olisi oletusarvoisesti auki Nellinä? Nellissäkin on tarvittava linkki Laurukseen.

Hanna Lahtinen

vapaana kirjastotyöstä, mutta ei kirjastosta

Read Full Post »

Kirja on filosofinen esine

Näin maalaili Akuliina Saarikoski  Hesarin e-kirjaraadissa ja herätti hilpeyttä nörteissä.  Tänä syksynä jos jonkinlaiselta kulttuurihenkilöltä on kysytty kantaa asiaan, lehdet ovat täyttyneet lukulaitearvosteluista ja e-kirja on viimeistään nyt noussut tavisten tietoisuuteen. Entä kirjasto – voisiko kirjasto tarjota e-kirjoja luettavaksi samaan tapaan kuin Amazon tai iBookstore? Laurea-kirjasto tarttuu härkää sarvista ja järjestää e-kirjatapahtuman Otaniemen Laureassa ma-ke 22.-24.11. ja Leppävaaran Laureassa to 25.11. Tapahtumassa pääsee testaamaan lukulaitteita ja e-kirjoja. Glögitarjoilu. Leppävaarassa mukana myös WSOYPro,SWETS My iLibrary ja EuroPublications.



iPad ihan käden ulottuvilla

Laurea-kirjastoon on hankittu e-kirjalukulaitteita (iPad, Kindle, Sonyn eReader) henkilökunnan ja asiakkaiden testattavaksi. Laitteet kiertävät Laurean kirjastoja Roadshow –periaatteella tänä talvena.

IPad on paras tähän asti testaamistani lukulaitteista yksinkertaisesti siitä syystä, että sillä voi tehdä muutakin kuin lukea laitteeseen ladattuja maksullisia kirjoja:  iPadia voi käyttää sim-kortin avulla missä tahansa ja sillä voi selailla verkossa ilmaiseksi tarjolla olevia julkaisuja (esim. osoitteessa www.theseus.fi) ostettujen verkkokirjojen tapaan – tosin sim-korttia ei ole saatavilla vielä Suomessa.  iPad ei ole hirttäytynyt omaan kirjakauppaansa kuten Amazonin Kindle ja käyttöliittymä on seksikäs ja helppo. Samalla voi tehdä muistiinpanotiedostoja ja viihdyttää itseään vaikkapa youtuben videoilla.

Vaikka iPad on ylivertainen muihin tämän hetken lukulaitteisiin nähden ja isolle osalle käyttöliittymä on tuttu iPhonesta, flashin toimimattomuus, ongelmat muutamien verkkosovelmien käytössä (esim. Google Docs)  ja alussa hiiren ja näppiksen puute jossain määrin häiritsevät tottuneenkin macin käyttäjän kirjojen selailua: iPad ei kuitenkaan ole MacBook pienoiskoossa. 500-sivuisten romaanien lukijalle e-paperinäytön puute on alkaa myös tuntua pidemmän päälle silmissä.

Lukulaitteiden kehitystä on mielenkiintoista seurailla, tällä hetkellä vielä pidättäydyn ostamasta itselleni iPadia ainakin ennen iPad 2:n ilmestymistä huhtikuussa, vaikka mieli tekisi. Näillä näkymin Laurea keskittyy tarjoamaan sisältöä eikä lähde lukulaitteiden lainaukseen mukaan.

Saako e-kirjoja lainata kirjastosta?

Monelle tavikselle tulee yllätyksenä, että kirjastoista saa jo tätä nykyä luettavakseen e-kirjoja omaan lukijaan tai tietokoneelle – ja vielä ilmaiseksi. Tarvitaan vain peruspalvelutunnus ja sillä pääsee Nellin kautta liikkeelle.

Nellin kautta Ebrarystä löytyy 45 000 e-kirjaa, Springer Linkistä 650 tietojenkäsittelyjn kirjaa  ja World Public Librarystä 900 000 tieteen ja kaunokirjallisuuden klassikkoa. Lisäksi kirjasto on tänä vuonna rakentanut valmiuksia laajamittaisempaan yksittäisten e-kirjojen hankintaan My iLibraryn kautta. Laurea-kirjasto panostaa jatkossa e-kirjojen hankintaan ja käyttöön laajemminkin.  Torstain tapahtumassa keskustelemme henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa tarkemmin e-kirjojen hankinnasta ja lisäksi voimme ostaa jo paikan päällä painettuja EuroPublicationsin business-kirjoja.

Pieniä kiviä rattaissa

E-kirjojen laajamittaisemman ostamisen ongelma on e-kirjojen yhtäaikaisten käyttäjien määrän rajoitus sekä hinta. Toistaiseksi yksittäisten e-kirjojen hinnat ovat lähes samoja tai jopa korkeampia kuin painettujen kirjojen. Sähkökirjan hintaa selittää osaksi se, että sen arvolisävero on kovempi 23%, kun taas paperikirjan pelkkä 9%.

Toisaalta käyttöä häiritsee se, että sähköisten kirjojen myynti ja käyttö toimii osaksi vielä samalla logiikalla kuin painettujen kirjojen. Kotimainen Lingsoftin Ellibs-kirjakauppa on pitkään tehnyt kirjastojen kanssa yhteistyötä ja tarjoaa käyttöliittymän e-kirjan lainaamiselle kirjastojärjestelmän sisällä omalla kirjastokortilla; Laurea on käyttänyt Ellibsin palvelua 2000-luvun alkuvuosista asti. Ongelmana Ellibsin palvelun käytössä on se että kirjat ostetaan kappalehintaan ja yhtä kirjaa kohti on mahdollista tarjota vain yhtä lukuoikeutta kerrallaan. Lukuoikeutta ei voi lisätä joustavasti niin että tentin alla käytettävissä olisi 100 lukuoikeutta ja taas hiljaisempina aikoina yksi.

Käyttäjän kannalta ongelma on palveluntarjoajien käyttöliittymien moninaisuus ja erilaiset kirjautumiset. Jos kirjan löytäminen ja käyttöönotto on hankalaa, se jää tekemättä, jos samaa kirjaa voi lainata painettuna perinteisellä menetelmällä.

Nämä ongelmat ovat toivottavasti vain lastentauteja, jotka poistuvat e-kirjabusineksen vakiintuessa Suomessa.


Videoita aihesta:

Sofi Oksanen pohtii sähkökirjojen tulevaisuutta
Taustapeili: Uteliaalla asenteella tekniikasta

Read Full Post »

Laurea-kirjastossa testattiin talvella ja keväällä 2010 Amazonin Kindle-lukulaitetta sekä kirjastolaisten kesken että asiakkaiden  kanssa. Tässä muutamia yhdessä tehtyjä havaintoja laitteesta.

Tekniset tiedot

Testaamamme Kindle-versio oli Kindle 2, jossa näyttö on vähän pienempi kuin kesällä lanseeratussa Kindle DX:ssä. Kindle tukee formaatteja Kindle (AZW), TXT, MP3, MOBI, PDF, HTML, DOC, JPEG, GIF, PNG.  Koko: 203,2 mm x 134,6 mm x 9,14 mm, näytön koko 6 tuumaa. Paino: 289,2 g. Tallennuskapasiteetti 256  MB/180 MB (original) eli noin 1500 kirjaa. 3G-verkkolataus. Laitteessa on Qwerty-näppäimistö.

Käsituntuma

Opiskelijat olivat avoimen uteliaita ja innostuneita e-kirjalukulaitteesta. Osa tuli asiakaspalvelussa itse kyselemään testausta, kun oli nähnyt aiheesta mainoksen. Kindle on käteen mukavan tuntuinen, ohut ja sopivan pieni kantaa mukana vaikka povitaskussa tai pienessä käsilaukussa. Toisaalta ulkoasu ei ole houkutteleva eikä seksikäs – Ulkonäkönsä puolesta Kindle häviää jo ensikättelyssä iPadille.

Näyttö ja käytettävyys

Kindle-lukulaitteessa on e-paperinäyttö, joka vastaa sanomalehtipaperia. Tekstiä on miellyttävä lukea ja silmät eivät väsy. Kindlen näytössä ei ole taustavaloa, joten sähköistä kirjaa täytyy lukea samaan tapaan kuin perinteistä kirjaa lukuvalon ääressä. Pieni koko sopii hyvin romaanien lukemiseen. Näyttö on kuitenkin liian pieni 500-sivuisten tenttikirjojen lukemiseen: esim. Philip Kotlerin Marketing Management olisi aika hankala ottaa haltuun Kindleä käyttäen pelkästään siksi, että ruudulle ei mahdu yhtä aukeamaa kokonaisena näkyviin eikä samaa aikaa voi lukea tekstiä ja katsoa kaavioita.

Kirjojen selausta ja zoomausta on kehuttu hyväksi ja näppäräksi, mutta meidän opiskelijoittemme vaikutelma ei ollut yhtä positiivinen.  Esim. e-kirjakokoelmassa Ebraryssa hakumahdollisuudet ovat huomattavasti näppärämmät, sillä Ebrary säilyttää ajatuksen sivuista ja niiden selailusta. Kindle yhdistää tietokoneen ja kännykän toiminnallisuuksia ja esim. näppäimistö sekä oikean laidan joystick-ohjain tuntuvat hieman epäluontevilta ja liikkuminen valikoissa on aluksi hankalaa.  Esimerkiksi Nokian E71:n näppäimistö pienemmästä koostaan huolimatta tuntuu luontevammalta.

Kirjojen lataus ja tekijänoikeudet

Kindlessä on 3G-latausmahdollisuus, mikä tarkoittaa sitä, että lukulaitteeseen voi ladata kirjoja käyttäen kännykkäverkkoa vaikka mökkilaiturilta. Toiminto tuli käyttöön Suomessa vasta kesäkuussa 2010. Latasin kirjan Philip Kotler: B2B brand management 357 sivua alle viidessä minuutissa bussissa. 3G on helppo ja kätevä Amazonin verkkokirjojen lataamiseen ja uusi kirja aukeaa saman tien latauduttuaan.

Huomattavaa kuitenkin on, Kindle toimii pääasiallisesti vain Amazonin verkkokaupasta ostettavien kirjojen kanssa eikä muualta hankittuja verkkokirjoja voi lukea sillä ilman korventointia.  Kindle kyllä lukee myös pdf-tiedostoja ja lisäksi Amazon tarjoaa sähköpostityökalua muiden dokumenttien (mm. html, doc, rtf) konvertointiin, mutta konvertoinnissa on aina oma vaivansa.  Verkkoa Kindlellä ei voi selailla eli sillä ei voi lukea esim. amkien Theseus-verkkokirjastosta opinnäytetöitä bussimatkalla.

Amazonin omia e-kirjoja sen sijaan ei voi konvertoida muuhun formaattiin.  Tämä johtuu tiedostojen kopioimisen ja tulostamisen estävistä DRM-suojauksista. Kindlen e-kirjoja ei voi käyttää muissa laitteissa kuin Kindlessä. Ostaessani kirjan Amazonin verkkokaupasta luottokortilla en varsinaisesti osta kirjaa vaan pelkän käyttöoikeuden siihen.  Samaa kirjaa ei saa auki omalla työkoneella eikä sitä voi lainata kaverille johonkin muuhun vehkeeseen. Jossain tapauksissa Amazon on jopa poistanut jo ostetun e-kirjan käyttäjien Kindlestä tekijänoikeussotkujen takia.

Ostaisitko itse?

Moni opiskelija tykkäsi ajatuksesta,että koko syksyn kurssikirjat saisi kulkemaan povitaskussa kotiin, kouluun ja kapakkaan. Ladattavien kirjojen hinnat myös puhuttivat, romaneita saa noin 10-15 dollaria kirja, lataamani Kotlerin kurssikirjan hinta oli vajaa 40 dollaria.

Parasta Kindlessä on E-paperinäyttö ja keveys. Ongelmallisinta on sen käytön rajoittuminen Amazonista ostettujen (tai Amazonin palvelun avulla konvertoitujen) kirjojen lukemiseen. Kindleä ei voi käyttää 3G-yhteydestä huolimatta verkon selailuun. Olisi hienoa lukea Kindlen E-paperinäytöltä Google Booksin kirjoja ja käyttää Ebraryn kirjoja Nellin kautta Kindlellä – tämä ei valitettavasti vain onnistu.

E-paperinäyttö, verkkoyhteys, sähköpoisti ja laajemmat käyttömahdollisuudet niin erilaisten tiedostojen lukemiseen kuin niiden konvertointiin – Näillä ominaisuuksilla ottaisin e-kirjanlukulaitteen omaan käyttööni.

Kindle kirjastokäytössä?

Lukulaitteiden lainaamiseen kirjastosta ei meillä oikein innostuttu: Laite ei ole ilmainen eikä erityisen kestävän oloinen. Parempi olisi panna kirjaston e-kirjapaketti ensin kuntoon ja helposti etäkäytettäväksi omalla kotikoneella.

Huomattavaa on, että kirjaston yli 50 000 tarjolla olevaa e-kirjaa vaativat verkkoyhteyden, eikä tämmöisellä lukulaitteella voi niitä käyttää. E-lukulaitteista – vaikka niitä on hypetetty jo 80-luvusta asti – tulee varteenotettavia työvälineitä tieteellisten julkaisujen ja kurssikirjojen lukulaitteina vasta, kun niihin käy useampi  formaatti ja niillä voi lukea ilmaisia julkaisuja suoraan verkosta. Monipuolisempi pieni taskussa kulkeva laite voisi hyvinkin olla jokaisen opiskelijan todellisuutta muutan vuoden kuluttua.

Read Full Post »

%d bloggers like this: