Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘kirjastotilat’

AmsterdamLeppävaaran kirjaston toimintamalli ei ole ollut yksi remontti vaan vähittäinen uudistaminen. Alkusysäys tuli kahdesta suunnasta: Laurea-kirjaston vierailusta Amsterdamiin vuonna 2011 ja esimiehen Hannan ajatuksesta kirjastosta teehuoneena. Uudistamisen suunta on haettu käyttäjäkyselyistä, seuraamalla omaa alaa ja viimeisin sysäys keväällä 2013 Leppävaaran tilojen käyttötarpeesta tehdystä opinnäytetyöstä. Tämä kuvasarja esittelee, missä uudistustyössä mennään.

Leppävaaran kirjaston tila on pieni suhteessa yksikön opiskelijamäärään. Amsterdamin matka avasi silmämme siihen, miten erilainen kirjasto voi käyttäjilleen tilana olla, mikäli niin tahdotaan. Samaan pieneenkin tilaan voi rakentaa hyvin erilaisia ympäristöjä kekseliäin ratkaisuin ilman valtavaa budjettia, kuten esim. DOKissa oli tehty.

Eero Aarnion Puppyt ostettiin Amsterdamin matkan jälkeen. Tämä oli ensimmäinen askel tilauudistuksessa.

Eero Aarnion Puppyt ostettiin Amsterdamin matkan jälkeen DOKin mallia matkien. Tämä oli ensimmäinen askel tilauudistuksessa.

Esimiehen teehuoneideaa pidimme kaikki työntekijät aluksi hankalasti toteutettavana. Kun lopulta lähdimme kehittämään ajatusta, se on osoittautunut toimivaksi ja palvelu suosituksi.

Kirjaston teehuone on hyvin yksinkertainen: vedenkeittimellä voi keittää itse vettä, kirjasto tarjoaa teepussit ja pikakahvia.

Kirjaston teehuone on hyvin yksinkertainen: vedenkeittimellä voi keittää itse vettä, kirjasto tarjoaa teepussit ja pikakahvia. Palvelu tuo kirjastoon sydämen ja lämpöä.

Vuonna 2012 käsikirjahyllyt organisoitiin uudella tavalla niin, että hyllyt erottivat työskenteleviä ryhmiä toisistaan.

Vuonna 2012 käsikirjahyllyt organisoitiin uudella tavalla niin, että syntyi looseja ja hyllyt erottivat työskenteleviä ryhmiä toisistaan. Viherkasveja ostettiin 15 kpl.

Kirjastokortin ulkoasusta teetettiin Ifolorilla yksinkertaisia canvas-tauluja.

Kirjastokortin ulkoasusta teetettiin Ifolorilla yksinkertaisia canvas-tauluja.

Vanha iso näyttö siirrettiin kirjaston eteen ja tietohallinnon kanssa otettiin käyttöön info-tv-järjestelmä. Se on osoittautunut oivaksi tiedotuskanavaksi.

Keväällä 2012 vanha iso näyttö siirrettiin kirjaston eteen ja tietohallinnon kanssa otettiin käyttöön info-tv-järjestelmä. Se on osoittautunut oivaksi tiedotuskanavaksi.

30. tammikuuta 2013 kirjastoon saatiin kolme Studio Antti E:n Silence Chairia. Niistä tuli heti opiskelijoiden suosikkeja.

Tammikuussa 2013 kirjastoon saatiin kolme Studio Antti E:n Silence Chairia. Niistä tuli heti opiskelijoiden suosikkeja.

Kesällä 2013 kirjaston lattiaa uusittiin ja osa kirjastosta muutti evakkoon. Päätettiin, että syksyllä muuttokaappien palatessa lehtisali uudistetaan kokonaan.

Kesällä 2013 kirjaston lattia remontoitiin ja osa kirjastosta muutti evakkoon.

Keväällä 2013 kirjaston lattiaremontin alkaessa päätettiin, että syksyllä muuttokaappien palatessa lehtisali uudistetaan kokonaan. Keväällä 2013 valmistui Heikki Erolan opinnäytetyö, jossa todettiin campuksen tarvitsevan lisää ryhmätyötilaa ja tilaa itsenäiseen työskentelyyn. Kuinka tehdä kirjastoon lisää tilaa opiskelijoiden käyttöön ja silti säilyttää sama kokoelmatila? Hahmottelimme paperille, juttelimme opiskelijoiden kanssa ja pyörittelimme hyllyjä.

Elokuussa 2013 suuri osa vanhoista tilaavievistä lehtikaapeista purettiin ja tavallisiin avohyllyihin järjestettiin lähdet avoimesti hypisteltäviksi. Näin saatiin lehdet houkuttelevammin esille ja täynnä lehtikaappeja oleva huone muuhun käyttöön.

Elokuussa 2013 suuri osa vanhoista tilaavievistä lehtikaapeista purettiin ja lehdet järjestettiin tavallisiin avohyllyihin kansi esille aiheittain. Näin saatiin lehdet houkuttelevammin esille hypisteltäviksi ja täynnä lehtikaappeja oleva huone muuhun käyttöön.

Vanhojen lehtikaappien tilalle rakennettiin hiljaisen työskentelyn tilaa, jota keväällä 2013 valmistuneessa opinnäytetyössä Leppävaaran campuksen tiloista kaivattiin kovasti.

Vanhojen lehtikaappien tilalle rakennettiin hiljaisen työskentelyn tilaa, jota keväällä 2013 valmistuneessa opinnäytetyössä Leppävaaran campuksen tiloista kaivattiin kovasti. Kuvassa pöytärivin paikalla oli aikaisemmin korkeita lehtikaappeja.

Hiljaisen työskentelyn tilaan laitettiin perinteisten lukupaikkojen lisäksi kotoisaa lukutilaa.

Hiljaisen työskentelyn tilaan laitettiin perinteisten lukupaikkojen lisäksi kotoisaa lukutilaa.

Päällystimme Marimekon kankaalla canvas-tauluja hiljaisen työskentelyn tiloihin rauhoittamaan tunnelmaa ja estämään äänen kaikumista.

Päällystimme Marimekon kankaalla canvas-tauluja hiljaisen työskentelyn tiloihin rauhoittamaan tunnelmaa ja estämään äänen kaikumista.

Joulukuussa 2013 asennettiin Laurean markkinoinnin suunnittelemat opasteet kirjastoon. Näiden opasteiden takana on henkilökunnan huomaama opiskelijoiden vaikeus löytää kirjoja. lehtiä sekä hiljaista työskentelytilaa.

Joulukuussa 2013 asennettiin Laurean markkinoinnin suunnittelemat opasteet kirjastoon. Näiden opasteiden takana on henkilökunnan huomaama opiskelijoiden vaikeus löytää kirjoja. lehtiä sekä hiljaista työskentelytilaa.

Kokoelman opasteet teetettiin harmaalle pohjalle mahdollisimman helposti luettaviksi ja havaittaviksi. Kokoelman osista keskeisimmät nostettiin esiin.

Kokoelman opasteet teetettiin harmaalle pohjalle mahdollisimman helposti luettaviksi ja havaittaviksi. Kokoelman osista keskeisimmät nostettiin esiin.

Lehtihuoneen kyltistä tehtiin vihreä.

Lehtihuoneen kyltistä tehtiin vihreä.

Hiljaisen työskentelyn aluelle teetetiin suuret teippaukset. Suurilla teippauksilla herätetään opiskelijoiden huomio tilankäytön tarkoituksesta.

Hiljaisen työskentelyn aluelle teetetiin suuret teippaukset. Suurilla teippauksilla herätetään opiskelijoiden huomio tilankäytön tarkoitukseen.

Ovien suuria huomautuksia ei voi olla huomaamatta. Silti ne eivät ole epäystävällisiä.

Ovien suuria huomautuksia ei voi olla huomaamatta. Silti ne eivät ole epäystävällisiä tai holhoavia.

Leppävaaran opettajan ehdotuksesta painettiin roll up e-kirjoina luettavista service design -kirjoista. Roll up kokoaa Leppävaaran kannalta keskeistä aineistoa yhteen ja tarjoaa suoran pääsyn mobiililaitteella qr-koodin avulla.

Leppävaaran opettajan ehdotuksesta painettiin roll up e-kirjoina luettavista service design -kirjoista. Roll up kokoaa Leppävaaran kannalta keskeistä aineistoa yhteen ja tarjoaa suoran pääsyn mobiililaitteella qr-koodin avulla.

Tammikuussa 2014 saapui Eero Aarnion puu lehtisalin kuperaan kulmaan, joka näkyy ensimmäisenä asiakkaille heidän tullessaan palveluaulaan.

Tammikuussa 2014 saapui Eero Aarnion puu lehtisalin kuperaan kulmaan, joka näkyy ensimmäisenä asiakkaille heidän tullessaan palveluaulaan.

Palautteen keräämistä on myös yritetty ideoida uudelleen. Whiteboardia on käytetty palautteen keruuseen, samoin vieraskirjaa. Aarnion puusta on tarkoitus kehittää palautepuu Porvoossa kokeiltua ideaa edelleenkehitellen.

Palaute on tähän mennessä ollut positiivista.

Palaute on tähän mennessä ollut positiivista.

Tilan kehittäminen vähitellen käyttäjäkyselyä ja opiskelijoiden toiveita kuunnellen on tuntunut toimivalta. Koko Leppävaaran kirjaston henkilökunta on ollut mukana ideoimassa ja keksimässä hyviä ratkaisuja sekä tekemässä itse. Opiskelijoiden osallistumista tilojen uudistamiseen on jatkossa tarkoitus syventää.

Jatkossa edessä on palvelutiskin ja lainauksen uudistaminen.

Read Full Post »

Tuttu tilanne kaikille kirjastoissa työskenteleville. Tulee kiireinen asiakas, jonka pitäisi saada sama teos, jonka hän on lainannut aikaisemminkin. Teoksen nimi tai tekijä ei muistu mieleen, mutta asiakas muistaa, mistä kirja löytyi – ja osoittaa palautuskärryä. Viimeisenä vihjeenä on, että kannessa on pingviini.

Aikaisemmin erityisesti kansivinkki sai kirjastoihmiset repimään hiuksiaan, mutta nykyään on toisin: monissa kirjastotietokannoissa, ja myös omassa Lauruksessamme, näkyy myös kirjan kansi. Useamman kerran oikea teos on löytynyt sen avulla, että asiakas on tunnistanut kannen.

Kannen avulla teoksen etsiskely on toki lähinnä poikkeustapaus, edelleen etsimme yleensä teoksen nimen, tekijän tai aiheen mukaan.

Ja yllätys, yllätys: pingviinikansiakin on useissa kirjoissa. Suosittelemme siis, että asiakas tietää ainakin aiheen, jota pingviinikirjassa käsitellään, jotta oikea teos löytyy 🙂

Esimerkiksi:

Lauman valta / Maija-Riitta Ollila
Johtaminen sosiaalialalla / Vuokko Niiranen, Riitta Seppänen-Järvelä, Merja Sinkkonen, Pirkko Vartiainen
Jäävuoremme sulaa : muutos ja menestyminen kaikissa olosuhteissa / John Kotter, Holger Rathgeber

Uudet lauman jäsenet

Pingviinit innoittivat muutenkin Hyvinkään Laurea-kirjaston väkeä, joten laumaamme liittyi juuri kolme Eero Aarnion suunnittelemaa Pingya. Koska NHL:n siirtoaika on jo ummessa, ei voitu hankkia aitoja pingviinivahvistuksia, mutta meidän Pingyt ovat nekin tosi hyviä.

Tervetuloa tutustumaan vielä nimiäisiä (ehdotuksia?) odottavaan Pingy-ketjuun!

Read Full Post »

Vaikka tervehdykset kajahtavatkin hyllyjen välistä niin ei täällä Keravan kirjastolla olla suinkaan hautauduttu romahtavien kirjakasojen alle tai leikitä piilosillaoloa asiakkaiden kanssa – päinvastoin!

Laureassa jokaisella yksiköllä on oma painopistealueensa ja Keravalla se on ”Customer focused services”. Alkukesästä 2010 Keravan kirjastolla toteutettiin projektipäällikkö Satu Hyökin (yamk) katseenseurantatutkimus, jonka tutkimustuloksia olemme hyödyntäneet kirjaston tilojen uudelleenorganisoinnissa, jotta toisimme kokoelmaa asiakaslähtöisemmin esille. Oli aika ajatella uudella tavalla ja astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Kuluvan vuoden kevätauringon tuikkiessa kirkkaana haastattelimme asiakkaita arjen keskellä, kun he etsivät hyllystä aineistoa ja keräsimme talteen parannusehdotuksia. Kuluvana kesänä sitten tapahtuikin ja paljon. Kokoelman muutostyö aloitettiin alkukesästä. Elokuun alkupuolella Keravan informaatikko Kaisa Puttonen yhdessä Satu Hyökin kanssa esittelivät Sadun tutkimusta voitokkaalla posterillaan Puerto Ricon IFLA-konferenssissa. Hikipisaroita vuodatettiin tutkimuksen nimissä sekä kirjarivejä siirtämällä että edustamalla Etelä-Amerikan auringon alla.

Mikä on sitten muuttunut? Perinteinen luokitukseen perustuva hyllyjärjestys on osin purettu ja sen sijaan on muodostettu teemoittaisia kokonaisuuksia. Aineistot on värikoodattu. Esimerkiksi matkailun opasteet ovat keltaisia, liiketalouden kirjat löytyvät violettien opasteiden alta ja tietojenkäsittely on saanut tunnusvärikseen turkoosin. Tämä on jatkoa noin 1,5 vuoden takaiselle ensikokeilulle, jolloin kirjaston lehdet värikoodattiin aihealueen mukaan. Lisäksi opasteiden määrää on lisätty huomattavasti ja kirjastolle tuleva asiakas saattaa löytää muutakin yllättävää pohdiskeltavaa hyllyjen välistä.

Huomionvangitsijana pätkä Emiliana Torrinin biisistä "Jungle drum".

Shocking?! Ehkä alkuunsa, mutta tällä muutoksella toivomme, että asiakkaat löytävät paremmin hakemansa aineiston ja painettu kokoelma on näkyvämmin esillä. Matkailun painetun aineiston, kielten kirjat, tapa- ja ruokakulttuurin sekä hotelli- ja ravintolatalouden aineistot muodostavat nyt yhden laajemman kokonaisuuden. Tästä teemoittelusta on hyviä kokemuksia jo 1,5 vuoden ajalta. Tätä nykyään opiskelijat osaavat suunnistaa suoraan ”Helppihyllylle”, jossa sijaitsee kootusti kaikki tutkimusmenetelmät yhdessä paikassa. Samoin tietojenkäsittelyn teoksia on järjestetty uudelleen aiheenmukaisesti luokan sisällä.

Tulevan lukuvuoden kynnyksellä kesällä tehty muutostyö vaatii paljon neuvomistaja opastusta asiakaspalvelutilanteissa. Kokemukset kerätään ylös ja ensi keväänä istumme alas purkamaan kokeilun tuloksia: missä onnistuttiin, mitä voitaisiin kehittää ja missä mentiin metsään. Pieniä muutoksia ja hiomista on tehty nyt jo lähes päivittäin. Kokeilu ja eri tavalla ajattelu ei ole vaarallista – aina voidaan palata alkupisteeseen tai tehdä jälleen eri tavalla.

 Luovuutta tulee etsiä vaarallisesta ajattelusta
Alf Rehn. Vaaralliset ideat (Talentum, 2011).

Read Full Post »

Asiakkaiden kävijämäärät kirjastoissa ovat yleisen trendin mukaan laskusuunnassa, aineistot digitalisoituvat, e-lukulaitteet vyöryvät markkinoille ja tiedonhankintatavat ovat muuttuneet pysyvästi. Uudet käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Googlea tiedonhankintaan kirjaston sijaan.

Kaikki muuttuu vauhdilla, mutta muuttuuko kirjasto? Tätä on tivattu monella suunnalla viimeaikoina

Kirjastoalan ammattilaisina meidän tulee miettiä toimintamme idea uusiksi – mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa ja miten se toteutetaan muuttuvassa maailmassa. Onko kirjasto ensisijaisesti kokoelmalähtöinen vai asiakaslähtöinen? Tässä kirjoituksessa on asiakaslähtöisiä ideoita vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen.

Tavallisen ammattikorkeakoulukirjaston arjen pyörittäminen vastaa pienen yrityksen toimintaa. Meillä on asiakaskunta ja yhteistyökumppanit, tavoitteet ja strategia toiminnallemme sekä budjetti, jonka varassa toimimme. Keräämme myös asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme, teemme hankintoja ja ”myymme” asiakkaille tuotteita ja palveluitamme. Kuulostaa ihan kaupankäynnille, eikös juu? Eikö sitten voitaisi hyödyntää kirjastossa kaupankäynnissä hyväksi havaittuja elementtejä ja miettiä myytävien tuotteiden eli kirjojen ja elektronisten aineistojen esillepanoa sekä asiantuntijuutemme eli palvelun markkinointia samalla tapaa kuten kaupoissa on tehty?

Kaupoissa tuotteiden esillepano ja osastot on tarkoin mietitty kuluttajien ostokäyttäytymistä ajatellen: houkuttelevat ja värikkäät tuotteet luovat kiinnostusta ja vetävät asiakkaita puoleensa, katteellisimmat tuotteet sijaitsevat silmän korkeudella. Asiakasta helpotetaan valinnassa markkinoimalla tuotteita näkyvästi. Uutuudet tuodaan näkyvästi esille sekä erilaisia asiakkaita ja erilaisia tarpeita varten luodaan tuotekeskittymiä. Juustot sijaitsevat tietyssä kohtaa kaupassa. Näin vapun alla viisas kauppias sijoittaa Roquefortin viereen juustokeksit, viinirypäleet ja siiderit. Eikä pidä unohtaa, että juuri ennen kassaa ja maksutapahtumaa on vielä strategisesti sijoitettuna jotain pientä kivaa täkytuotteena.

Samalla tapaa voisimme miettiä aineistojen sijoittamista kirjastossa, rikkoa perinteisiä kaavoja ja kokeilla uusia asiakaslähtöisempiä tapoja tuoda esille kokoelmaa. Kirjaston fyysisen tilan ja kokoelman kehittämisessä ja esillepanossa oleellista on kysyä suoraan asiakkaalta, mitä he tarvitsevat ja miten he löytäisivät paremmin etsimänsä. Samalla voisimme myöntää, että kirjaston perinteinen, meille tuttu tapa, ei välttämättä vastaa asiakkaiden käyttöä ja tarpeita.

Fyysisesti kirjasto sijaitsee tietyssä paikassa, mutta entä ne muut tilanteet ja kanavat, joissa voimme tavoittaa asiakkaat. Laurea-kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöönsä sosiaalisen median kanavia ja -työkaluja sekä kehittänyt aineistotietokanta Laurusta, jossa nyt aineiston löytymistä helpottaa kirjankannen kuvat.  Facebook, blogi, RSS-syötteet ja Share-ominaisuus ovat jo käytössä – eihän tässä voi muuta kuin tykätä.

Haettavuus ja jaettavuus voittaa, kuten Päivi Litmanen-Peitsala totesi amk-kirjastoille suunnatussa Tiedottamisesta viestintään-päivässä 12.4. Olennaista on kirjaston näkyvyys siellä missä asiakkaat ja heräävät kysymykset ovat. Mitä useampi asiakas jakaa tietoa toiminnastamme sosiaalisessa mediassa, sitä suuremman näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavutamme. Uuden asiakkaan saaminen vaatii kirjastosta ulos lähtemistä ja mukavuusalueelta poistumista. Kirjaston tulisi olla läsnä tilanteissa, joissa kysymyksiä herää ja hyödyntää esimerkiksi koulun sähköisiä ilmoitustauluja, tuoda aineistoja sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat sekä ottaa heihin kontaktia aktiivisesti ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  Vanhan jo olemassa olevan asiakaskunnan herättäminen vaatii huomioarvon nostamista eli tuotteiden ja palvelun tekemistä asiakkaalle arvokkaaksi. Pitää osoittaa, että käyttämällä tuotteitamme asiakas saavuttaa tietyn päämäärän, oli sitten kyseessä kurssin kokeesta läpipääseminen tai opinnäytetyön valmistuminen.

STKS:n Tietoaineistoseminaarissa 8.3. myös Janne Räikkönen peräänkuulutti kirjastoilta samaa näkyvyyttä. Aineistot digitalisoituvat, mutta avun ja neuvonnan tarve ei vähene. Asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palvelumuotoja ja personoitua palvelua – he haluavat tietää mistä apua saa ja kuka auttaisi? Selkeät yhteystiedot, tekninen tuki, chat-palvelu ja virtuaalikirjastonhoitaja vastaamassa visaisiin kysymyksiin ovat uudenajan asiakaspalvelun arkipäivää. Eihän kukaan halua kaupassakaan asioida myyjän kanssa, joka on mykkänä tiskin takana pussi päässä.

Asiakkaiden innovatiiviseen ajatteluun luottaen ja omalla asiantuntijuudella voimme pitää kirjaston tarpeellisena ja asiakaskunnalle sopivana palveluna tulevaisuudessa.

Kirjoituksen taustana omia kokemuksia työelämästä ja ideoita Päivi Litmanen-Peitsalan amk-kirjastoille suunnatusta Tiedottamisesta viestintään! AMK-kirjastojen markkinointipäivästä sekä STKS:n Tietoaineistoseminaarissa esiintyneen Janne Räikkösen opiskelijapuheenvuorosta.

Read Full Post »

%d bloggers like this: