Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Living Lab’

Viime perjantaina 12.10 Porvoon Campukselle kokoontui noin 150 henkeä. Väki osallistui Living Lab Expoon ja heitä yhdisti kiinnostus käyttäjälähtöiseen kehittämiseen. Living Lab -toimintaan sai tutustua kuuntelemalla puheenvuoroja, kokeilemalla työkaluja, osallistumalla demoihin ja vierailemalla ständeillä. Tapahtuman sivustolta saa hyvän kuvan siitä, kuinka käyttäjälähtöinen kehittäminen on otettu osaksi ammattikorkeakoulujen tki-toimintaa.

Living Lab Expo oli samalla Ammattikorkeakoulujen Neloskierre -hankkeen päätösseminaari. Kolmentoista ammattikorkeakoulun yhteinen hanke on vuodesta 2009 vahvistanut Living Lab –osaamista ammattikorkeakoulusektorilla. Porvoossa julkistettiin hankkeen loppuraportti  Living Lab ammattikorkeakouluissa. Vaikka tämä hanke päättyi, Living Lab –toimintaa jatketaan  verkostossa Finnish Network of Living Labs.


Porvoon Campus –kirjaston tiloissa kokeiltiin

Kirjasto oli mukana päivässä usealla tavalla, jopa live-lähetyksessä. Arcadan opiskelijat hoitivat live streamina päivän Arcadan ja HAMKin screeneille sekä Stadi TV:hen.

Visuaalinen käyttäjätieto oli meidän expo-päivän ydin.  Porvoon kirjastossa on kerätty valokuvien avulla tietoa tilan ja palveluiden kehittämiseksi. Asiakkaat ovat voineet ottaa kahdella kameralla kuvia. Toisella kameralla napsitaan kuvia siitä mikä miellyttää ja toisella siitä mikä ei miellytä. Kuvia on tähän mennessä kertynyt jo 50 kpl. Kuvia voidaan sekä analysoida itse että käyttää esim. focus-ryhmähaastatteluissa. Osa kuvista oli esillä palautepuussa.

Myös fiilispurkki oli käytössä. Kysymykseen, onko tämä pöytä käytännöllinen, asiakkaat saivat reagoida houkuttelevan värisillä oransseilla tai violeteilla vaahtomuovineliöllä. Helppo tapa saada asiakkaan mielipide esille.

Näiden lisäksi kirjastossa oli viikon ajan esillä Helsingin kaupunginkirjaston Urban Officen kokeilupiste. Siinä on pk-yrittäjien kehitteillä olevia tuotteita kommentoitavana. Tapahtumapäivänä kokeilupisteestä otettiin useita  positiivisia kuvia.

Visuaalisen käyttäjätiedon demo ja työpaja

Kirjaston aamu- ja iltapäivän teemana oli : Visuaalinen käyttäjätieto tilojen ja palvelujen suunnittelussa.  Aamupäivän osuudessa käytiin läpi Keravan Laurea- kirjastossa tehtyä katseenseurantatutkimusta. Tutkimuksen tekijä Satu Hyökki (Lahden tiede- ja yrityspuisto) oli toisena päivän vetäjänä.  Taustalla pyörivä katseenseurantavideo paljasti, mitä ihminen oikeasti näkee. Samalla kerroimme dialogina kirjaston tilojen ensivaikutelmaa ja toimivuutta tutkineesta pilotista ja seurantatutkimuksesta. Hienointa tässä käyttäjiä osallistavassa tutkimuksessa on se, että saimme tietoa pilotin jälkeen kirjastossa tehdyistä muutoksista opiskelijoiden tekemällä tutkimuksella.  Todelliset käyttäjät tekivät käyttäjälähtöisen tutkimuksen heidän omasta arkipäivän käyttöympäristöstään osana menetelmäopintoja!

Iltapäivän paja rakentui neljästä osasta: muistaminen – näkeminen – havaitseminen ja soveltaminen. Tarkoituksena oli esitellä miten eri tavalla hahmotamme visuaalisesti ympäristöä.  Aluksi kerättiin osallistujien muistikuvia Porvoon Campuksen tiloista. Tämän jälkeen työskenneltiin valmiin visuaalisen materiaalin eli valokuvien avulla. Näkemisen osuudessa pohdittiin, onko katseenseurantatutkimuksella lisäarvoa ja lopuksi lyhyeksi jääneessä viimeisessä vaiheessa pohdittiin, miten visuaalisia menetelmiä voisi hyödyntää omassa organisaatiossa.

Yhteenvetona Living Lab Expo – päivästä voi todeta, että koko Suomessa ammattikorkeakoulusektorilla on meneillään paljon käyttäjälähtöistä kehittämistä yhdessä oman alueen toimijoiden kanssa.  Käyttäjien osallistaminen on nykypäivää ja sen pitäisi olla osa kirjastojen kehittämistoimintaa. Jotta pystymme reagoimaan tarpeeksi nopeasti muutoksiin toimintaympäristössä ja asiakkaiden odotuksissa, meidän on opittava luottamaan asiakkaiden näkemyksiin.  Lisäksi kirjastojen pitäisi verkostoitua mahdollisimman laajasti myös oman alan ulkopuolella, jotta saisimme erilaisia näkökulmia palveluiden kehittämiseen.


Kaisa Puttonen ja Kaija Penttilä

Read Full Post »

Laurea ja Aalto-yliopisto järjestivät
European Networks of Living Labs
Summer School III -seminaarin elokuussa 20.-24.8. Leppävaarassa. Osallistujia oli noin sata ja ohjelma korkealaatuista – yhtenä esiintyjistä oli mm. tietämyksenhallinnan tutkija Ikujirō Nonaka. Leppävaaran kirjastot järjestivät yhdessä workshopin kesäkoulun osallistujille 22.8. klo 16 – 18.  ‎

Laurea, Metropolia ja Sello yhteistyössä

Workshopin järjestäjät sekä Summer Schoolin koordinaattori Conrad Lyaruu.

Leppävaaran kirjastot rakensivat yhdessä workshopin ohjelman niin, että kukin kirjasto järjesti omissa puitteissaan toimintaa. Lähtökohtana oli tarjota osallistujille mielenkiintoinen case, jota kehitetään yhdessä ja laaja näkökulma suomalaisen kirjastosektorin kehitykseen.

Kirjaston näkökulmasta tavoitteena oli:

  • kerätä ideoita kirjastojen kehittämiseen
  • kehittää uusia tapoja kirjastoyhteistyöhön
  • oppia Living Lab -verkoston tutkijoiden kanssa uusia tapoja käyttäjien osallistamiseen ja Living Lab -toiminnan aloittamista kirjastossa.

Worksopin toteutus ja tulokset

Workshopissa osallistujat jaettiin kolmeen osaan ja kukin kirjasto järjesti omissa tiloissaan workshopin.

Metropoliassa tehtävänä oli kehittää kirjaston takaosan tyhjään ja osin korkeaan tilaan uutta toimintaa. Workshop toteutui pyöreän pöydän keskusteluna, jossa osallistujilta saatiin hyviä ideoita asiakkaiden osallistamisesta tilan kehittämiseen. Saatujen ideoiden pohjalta kirjasto on aloittanut jo käyttäjien kanssa työskentelyn.

Sellossa osallistujat keräsivät kävijöiltä ideoita kirjaston kehittämiseen ja esittivät ne estradilla kirjaston aulassa.  Esitykset videoitiin ja osa ideoista ollaan toteuttamassa kirjaston toimintaan.

Leppävaaran Workshopissa esiteltiin Kokeilupistettä ja sen soveltamista kampusympäristöön.

Laureassa kirjasto oli rakentanut yhteistyössä Helsingin kaupunginkirjaston Kokeilupisteen kanssa näyttelyn kirjastotilaan. ‎Testattavana oli PK-yritysten innovaatioita, esim lääkekello, sähköpyörä, uistimen solmuntekijä, vanhusten muistelupalvelu, ‎duunitori, kitaransoiton opiskelun vuorovaikutteinen ohjelma jne.

Näyttelyn pohjana on idea kirjaston hyödyntämisestä innovaatioiden testaamis- ja levittämisalustana. Osallistujat testasivat vimpaimia ja antoivat ideoita Living Lab -toiminnan kehittämiseen kampusympäristössä. Näistä ideoista lähdetään eteenpäin kehittämään toimintaa.

Mitä jäi käteen? Sopiiko kirjasto Living Lab -alustaksi?

Kokeilupisteen näyttely Laurean tiloissa

Laureassa on tänä keväänä selvitelty opiskelijoiden tekemiä innovaatiota, josko niistä voitaisiin  rakentaa vaihtuva näyttely kirjastoon. Tuotteistamisen siinä vaiheessa olevia innovaatioita ei Laureasta ole kovin monia löytynyt niin, että helposti olisimme saaneet materiaalia näyttelyä varten omasta talosta. Toinen haaste on aidon Living Lab -toiminnan käynnistäminen niin, että käyttäjät oikeasti ovat vaikuttamassa tuotekehitykseen muutenkin kuin pinnallisesti.  Mietimme idean soveltuvuutta kampukselle edelleen.

Leppävaaran kirjastoyhteistyö

Yhteistyötä viritellään.

Jatkossa tarkoitus on tiivistää kirjastojen yhteistyötä ainakin seuraavilla tavoilla:

  • Työnkierto eli opitaan naapurin käytänteistä
  • Yhteinen markkinointikampanja eli aineistot alueen käyttöön
  • Yhteiset projektit, tämä alkanut jo Sellon kirjaston ja venäjän opettajan välillä
  • Mahdollinen yhteinen hanke kolmen kirjaston kesken.

* Tunnelma niin osallistujien kuin järjestäjien puolella oli innostunutta ja vapautunutta. Järjestäjinä Metropoliasta Kaisu Sallasmaa ja Päivi Kumar, Laureasta Hanna Lahtinen, Hannu Jokiranta ja Minna Marjamaa sekä Sellosta Sebastian Slotte ja Erja Tuhkanen. Mukaan yhteistyöhön ovat Leppävaaran kirjastolaisista tervetulleita muutkin! *

Read Full Post »

Asiakastyytyväisyyskyselyä ei enää koeta riittävänä välineenä asiakastiedon keräämiseen. Asiakaslähtöisyys, käyttäjälähtöisyys ja -keskeisyys, service design, Living Labs – Sanoja strategiassa ja tavoitteissa, mutta onko Suomen kirjastoissa oikeasti jo saatu aikaan käyttäjää osallistavaa kehittämistyötä ja jos on, minkälaisin menetelmin? Käyttäjäkeskeistä kehittämistä tukevan Oppiva Kirjasto / Learning Libraries -verkoston toiminta käynnistettiin keväällä 2011 ja tänään 8.11. järjestettiin ensimmäinen workshop Laurean tiloissa Tikkurilassa.

Workshopin aihe sekä puhujat kiinnostivat monia, sillä seminaaripäivän paikat täyttyivät nopeasti ja ilmoittautuneita jouduttiin ottamaan varasijoille. Aamupäivällä oli lyhyt käsitteistön esittely sekä muutama kehittämisesimerkki, iltapäivällä oli varsinainen workshop-osuus.

Alussa Päivi Ylitalo-Kallio täsmensi käsiteviidakkoa. Hän toi esiin keskeisen ajatuksen siitä, että kirjaston perinteinen malli on ollut kokoelmakeskeinen (l. tietosiilo jota henkilökunta tarjoaa asiakkaille käyttöön), käyttäjäkeskeisen kehittämisen ajatus on yhdessä työskentely asiakkaan kanssa.

Avainklubin crowdsourcing -alusta ja suomalaiset yritykset

Joni Nikula kertoi Suomalaisen työn liiton perustamasta Avainklubi-nimisestä yhteisöllisestä verkkopalvelusta, joka osallistaa käyttäjiä ideoimaan ja jatkokehittämään tuotteita ja palveluita yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Käyttäjät kirjautuvat palveluun ja jakavat ideoitaan toisten kehittäjien ja yritysten kanssa. Palvelu perustuu ajatukseen crowdsourcingista eli yhteisöosallistamisesta tai talkoistamisesta, jossa hyödynnetään suurten ihmisjoukkojen kollektiivista älykkyyttä kehittämistyöhön ja jonka on Nikulan mukaan havaittu usein tuottavan enemmän liikevaihtoa kuin perinteisen yrityksen oman kehittämistyön ilman käyttäjiä. Tällä hetkellä klubilaisia on 4600 ja ideoita palveluun on kirjattu yli 600.

Urban Office ja huomisen arki

Roberto Corsini kertoi Helsingin kaupunginkirjaston tavasta tehdä käyttäjälähtöistä kehittämistä kahden kehittämiskohteen näkökulmasta. Urban Office on ilmainen kirjaston tarjoama kaupunkitoimisto Lasipalatsissa Rautatieasemaa vastapäätä tavallisen työntekijän tai pk-yrittäjän tarpeisiin. Idea ilmaisesta toimistosta syntyi vastauksena kirjaston tiloissa Lasipalatsissa käyneiden asiakkaiden tarpeisiin.

Urban Officen käyttäjälähtöiset menetelmät olivat

  • käyttäjien tarkkailu / havainnointi
  • keskustelu asiakkaan kanssa
  • ei varsinaisia tutkimusmenetelmiä

Huomisen arki -toiminta on Helsingin kaupungin kirjaston sekä Pääkaupunkiseudun innovaatioyhteisöjen yhteinen aloite. Kirjastoihin tuodaan testattavaksi ja jatkokehitettäväksi käyttäjille innovaatioita tarkoituksena edistää innovaatioiden liikkeellelähtöä ja läpilyömistä.

Katseenseurantatutkimus kirjastossa

Satu Hyökki ja Kaisa Puttonen kertoivat katseenseuranta-tutkimuspilotista Laurean Keravan kirjastossa. Pilotissa testattiin katseenseurannalla kerättävän ja visuaalisen datan, tarkemmin sanottuna katsevideon (gaze replay) hyödyntämistä käyttäjätutkija dialogissa yhdistämällä eri menetelmiä. Katsevideossa yhdistyy kaksi videota, silmänliikkeitä kuvaava video sekä käyttäjän näkemää ympäristöä kuvaava video. Käytännössä tämä tarkoittaa videota, jossa käyttäjän katseen kulkua kuvaava kursori  liikkuu näkymässä, jonka käyttäjä on kulloisessakin tilanteessa nähnyt.

Satu Hyökki näytti videon, jossa koehenkilö etsii Markkinointi&Mainonta-lehteä kirjastossa. Monelle läsnäolevalle video varmasti avasi silmät siihen, kuinka eri tavalla käyttäjä näkee kirjaston palvelut ja tilan ja käyttäjälähtöiselle kehittämiselle on tarvetta.

Learning Cafe

Iltapäivällä järjestimme Learning Cafen, jossa osallistujat pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan käyttäjälähtöisen kehittämisen parissa.  Itse vedin menetelmät-pöytää ja itseäni yllätti, kuinka paljon ideoita ja kokemuksia kirjastoilla jo oli. Keräsimme paperille käytettyjä tai tarkoitukseen ajateltuja menetelmiä: haastattelut, tarkkailu, monitoring (tietyn tilanteen käyttäjien toimintojen ja sijainnin kirjastotilassa kirjaaminen), asiakaspolun kirjaaminen (mistä käyttäjä saapunut, miten hakee, miten käyttää tietoa), six thinking hats (käyttäjien kanssa esim. käyttösääntöjen miettiminen eri näkökulmista), arkipäivän kommenttien kirjaaminen, kumppanuusryhmät, workshoping  ja järjestelmästä tulevan datan kirjaaminen.

Quick and dirty -menetelmien käyttö voisi olla hyvä tapa aloittaa käyttäjäkeskeinen kehittämistyö, sillä suurisuuntaisen hankkeen aloittaminen voi siirtää kehittämisen hamaan tulevaisuuteen.

Oppiva kirjasto -verkostosta on tarkoitus luoda löyhä verkko, joka jakaa kokemuksia ja menetelmiä sekä edistää kirjastoissa tapahtuvaa käyttäjäkeskeistä toimintaa. Tervetuloa mukaan toimintaan! Löydät meidät facebookista tai wikistä.

Kirjastoverkko: Leena Elenius kertoo Käyttäjät kehittämään! Oppiva kirjasto -verkoston ensimmäisestä työpajasta

Verkko haltuun: Käyttäjät kehiittämään! Osalliistava suunnittelu kirjastossa.

European Network of Living Labs -sivulla uutinen tapahtumasta:  Learning Libraries in Finland

Read Full Post »

Kirjaston henkilökunta kouluttautuu kansainvälistymällä Hollannissa nelipäiväisellä vierailulla tiistaista 30.11.2010 alkaen. Kirjastot Hyvinkäällä, Leppävaarassa, Lohjalla ja Porvoossa ovat vain osittain avoinna. Otaniemessä ja Keravalla kirjastot ovat suljettuina. Tarkemmat aukioloajat voi tarkistaa kirjaston www-sivuilta.


Kehittämismatkan tavoitteena on vahvistaa kirjaston kansainvälisiä verkostoja ja kansainvälistä osaamista. Matkan aikana tutustumme erityisesti e-aineistojen ja niitä tukevien järjestelmien, portaalien ja muiden välineiden kehitysnäkymiin. Panostaminen e-aineistojen hankintaan mahdollistaa kirjaston tilojen luovan kehittämisen, joten tilat ja niiden kokeminen ovat matkan aikana tarkkailukohteena. Matkalla luotujen yhteyksien avulla toivotaan löytyvän hankekumppaneita kirjaston valmisteilla olevaan verkostohankkeeseen.

Kirjaston tavoitteet 2015 –ohjelmaa valmisteltiin viime lukuvuonna kirjastohenkilöstön yhteisenä työskentelynä. Tavoitteiden tarkoituksena on kirkastaa Laurean strategian mukaiset kirjaston kehittämistehtävät ja vastuut seuraavan viiden vuoden aikana.

Keskeisinä kirjaston kehittämistavoitteina ovat palvelujen ja järjestelmien kehittäminen yhä käyttäjäkeskeisemmiksi, sähköisten aineistojen ja palvelujen tehokkaampi hyödyntäminen, käytettävissä olevien kirjaston tilojen muuntaminen vuorovaikutukselle ja verkostoitumiselle otollisemmiksi, monimuotoisempi osallistuminen tki-prosesseihin sekä oman toiminnan yhteisöllisempi ja systemaattisempi suunnittelu ja seuranta.

Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja sähköisten aineistojen lisääntyminen muuttaa kirjaston toimintatapaa ja vaatii uutta osaamista. Matka on osa kirjaston tavoitteiston mukaista kehittämistoimintaa, jossa mahdollistetaan ja vahvistetaan uusien näkökulmien ja kokemusten kautta kirjaston uudistumista.

TUTUSTUMISKOHTEET:

1.    LivingLab-verkosto, Waag Society
–       innovatiivinen tki-toiminta
–       labien toiminta
–       verkostotoiminta

2.    Kirjakauppojen englanninkielinen /kansainvälinen tarjonta
–       kolme kirjakauppaa

3.    Swets & Zeitlingerin pääkonttori Lissessä
–       maailmanlaajuinen lehtiaineiston välittäjä
–       Laurealla kilpailutettu sopimus vuosille 2010 – 2012 lehtiaineiston hankkimisesta Swetsin kautta

4.    DOK-Library Concept Center, Delft
–       teknisen alan korkeakoulu
–       visio: the most modern library in the world
–       kansainvälinen innovaatiopalkinto 2008
–       Hollannin paras kirjasto 2009

5.    Elsevierin pääkonttori, Amsterdam
–       maailman suurin tieteellisten julkaisujen kustantamo
–       julkaisee noin 2 000 tieteellistä julkaisusarjaa ja 19 000 kirjaa vuosittain
–       työntekijöitä 24 maassa
–       Laurea-kirjastossa käytettävissä Elsevierin ScienceDirect – tietokanta

6.    Amsterdamin kaupungin pääkirjasto OBA
–       suurin yleinen kirjasto Euroopassa
–       avattu 2007
–       suunniteltu käyttäjien ja e-aktiviteettien näkökulmasta

7.    House of Bols Coctail and Genever Expierience
–       maailman vanhin tislaamo. Katsele, kuuntele, maista! kaikki aistit ovat tarpeen

8.    Royal Delft
–       kuninkaallinen posliinitehdas
rekonstruktio Vermeerin View of Houses in Delft, tunnetaan myös nimellä The Little Street

9.    Coster Diamonds
–       timanttimuseo

KOHDEKAUPUNGIT HOLLANISSA


Read Full Post »

%d bloggers like this: