Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Savonlinna’

Laurea-kirjasto Lohjan informaatikko Erja Huovila palkittiin AMK-kirjastopäivillä 9.6.2010 työstään hanketoiminnassa ja laatutyössä. Palkinto jaettiin nyt toisen kerran ansioituneille kirjastolaisille. Tänä vuonna Erjan lisäksi palkinnon sai Harri Salminen Samkista.

Erja Huovila ja palkinnon luovuttaja Kauko Maskulainen

Mikä ihmeen KVAK?

KVAK eli  Kahden vuoden ammattikorkeakoulukirjastolainen valitaan nimensä mukaisesti kahdeksi vuodeksi ja valinnan suorittaa Ammattikorkeakoulujen Työvaliokunta ehdotusten perusteella. Palkinnon jakaminen aloitettiin vuonna 2008 Tampereen ammattikorkeakoulukirjastopäivillä. Ensimmäisellä kerralla palkinnon saivat Päivi Hollanti Virtuaaliammattikorkeakoulusta, Gunilla Jansson Sydvästistä, Pirjo Ojanperä Seamkista sekä Hannu Hahto Piramkista.

Uraauurtava eNNI-hanke

Erja Huovila on toiminut eNNI-hankkeen informaatikkona lukuvuonna 2008 – 2009 ja eNNI-projektiryhmän jäsenenä ja kouluttajana lukuvuonna 2009 – 2010. Kouluttajan ominaisuudessa hän on kouluttanut 19 eri amkin informaatikkoa toimimaan hankkeessa ja alueryhmissä. Hankkeessa on tavoiteltu informaatikkojen osaamisen kehittymistä, yhteisohjaamista sekä toimimista työelämäyhteydessä. Projektiryhmän jäsenenä hän on ollut aktiivisena toimijana siten, että hankkeen tavoitteisiin on esim. kirjattu kirjaston roolin kehittäminen osaksi pedagogista toimintaa ja että informaatikot ovat hankkeessa mukana tasaveroisina asiantuntijoina. Huovila on lisäksi luennoinut suomen/englannin kielellä informaatikon roolista hankkeessa kolmessa eri seminaarissa. Hän on tehnyt aktiivista hanketyötä oman työnsä ohessa.

eNNI-hanke kehittää työelämässä toimivien sairaanhoitajien, opettajien, opiskelijoiden ja informaatikkojen yhteistyötä uuden lain mukanaan tuomiin muutoksiin potilastietojen rakenteiseksi kirjaamiseksi tietojärjestelmään. Hanke on avannut aidon mahdollisuuden informaatikoille osallistua alueelliseen ja työelämää kehittävään toimintaan. http://www.amk.fi/enni/

Kollegat onnittelevat Erjaa

Laatutyötä, intohimoista luettelointia ja arkea

Erja on ollut amkit-konsortion laaturyhmässä vuosina 2002 (joulukuusta) – 2004 (vuoden loppuun) ja sen jälkeen Laurean asiakastyytyväisyyskyselyn yhteyshenkilönä ja kirjastomme virallisena laaduttajana.

Saatuaan laadukkaan toimintansa käyntiin, hän on pakertanut Laurean luettelointi-ryhmän vetäjänä. Erjan ansiosta amk-kirjastojen luettelointiajatukset ja ongelmatiikat ovat kulkeutuneet meille ja saaneet sofistikoidun muodon. Meillä ei ole ketään guru-luetteloijaa, eikä keskitettyä hankinta-luettelointiosastoa, joten tiedon jakaminen, käytänteiden yhtenäistäminen ja keskustelun mahdollistaminen ovat olleet meille Erjalta saamaamme keskeistä antia.

Erja toimii laurealaisittain pienessä yksikössä, reilut 400 opiskelijaa, ja on hyödyntänyt tuloksekkaasti pienuuden etua. Vuosien myötä hän on soluttautunut Lohjan yksikön kaikkeen mahdolliseen yhteistoimintaan, tuoden joka kerta kirjastoa esille, niin alueellisen kehittämisen, t&k&i- kuin pedagogiikankin kehittämistilaisuuksissa. Kirjasto on Lohjalla itsestään selvä ja elintärkeä kumppani näissä yhteyksissä.

Erja on esiintynyt viime vuonna Kever- ja STKS:n seminaareissa mallintaen koulutusalan, koko yksikön ja kirjaston yhteistyötä. Kaikki ei suinkaan ole yhtä juhlaa, vaan hän tuo selkeästi esiin myös kriittiset ajatuksensa ja toimintaan liittyvät haasteet. Hän onkin elinikäisen oppimisen elävä esimerkki.

Erja pitää itseään tavallisena arjen puurtajana osallistuen päivittäiseen asiakaspalveluun, hankinta-, luettelointi ja opetustyöhön, ja olikovin hämmästynyt valinnasta KVAKiksi. Hänen rakkain mottonsa liittyy painetun aineiston kokoelman huoltamiseen, ”vanhan tiedon poistaminen”, jotta kokoelma elää ja voi hyvin ja asiakkaat nauttivat kirjaston annista.

Read Full Post »

Muutama tunnelmallinen kuva AMK-kirjastopäiviltä 9. – 10.6.2010 Savonlinnasta sekä päivillä heränneitä ajatuksia.  Kuvissa kirjastolaisia Savonlinnasta, Hamkista, Laureasta ja Lahdesta. Kuvien kollegat säilyvät nimettöminä hyvän maun ja laadun takaamiseksi.

Kirjasto X.0

Sosiaalisen median työpajassa (Jutta Laino & Niina Viitanen) korostui viestintäsuunnitelman merkitys. Keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitä lisäarvoa asiakas saa? Onko Facebook tiedotus-, markkinointi- tai mahdollisesti yhteydenpito- ja palautteenantokanava? Miksi ihmeessä asiakas haluaisi olla kirjaston facebookin fani?  ”Ei laiteta vain lehdistö- ja aukiolotiedotteita pyörimään facebookin tai twitterin päivityksiin non-stoppina.” Kirjastoilla on vielä aika hakusessa tehokas viestintä sosiaalisessa mediassa – ja samaa voi varmasti sanoa myös Laurea-kirjaston kokeiluista facebookissa ja blogissa. Kirjastoblogien sisältö kiinnostaa toisia alan ihmisiä – jos heitäkään – mutta minkälainen sisältö kiinnostaisi asiakkaita?

Sähköiset kirjat – Kauhukuvia vai lisää mahdollisuuksia

Sähköisten kirjojen läpilyönti on lähempänä kuin koskaan. Kirjaston kannalta mielenkiintoisia näkökulmia teknisten haasteiden (etäkäyttö, yhtäaikaiskäytön mahdollistaminen useammalle, toiminta eri käyttöjärjestelmissä ja selaimissa jne.) olivat seuraavat:

1. Tapa lukea on muuttumassa. Kirjoja ei lueta enää kannesta kanteen, vaan kerätään tarpeellinen aineisto ja käytetään sitä eteenpäin. Juha Kämäräinen toi ansiokkaasti keskusteluun mukaan Jannica Heinströmin (2005) ajatuksen erilaisista tiedonhakutavoista ja niihin liittyvistä erilaisista tavoista lukea: Fast surfing, broad scanning and deep diving. Yhä harvemman opiskelijan tiedonhaku- ja lukutapa perustuu syvälukemiseen.

2. Kuka muovittaa sähköisen kirjan? Kirjaston rooli muuttuu lähivuosina, mutta millä tavalla – siihen ei osaa kukaan varsinaisesti vastata. Pessimistit esittävät, että kirjastot lakkaavat kokonaan, optimistit ja realistit näkevät ohjauksen ja tietohuollon merkityksen vain kasvavan tulevaisuudessa.

3.Tekijänoikeuskysymykset ja Open access. Jo nyt kalliita kirjoja voi ladata vertaisverkoista ilmaiseksi, jatkossa varmasti entistä enemmän. Toisaalta yliopistot pyrkivät rinnakkaisjulkaisemisen myötä saamaan entistä suuremman osan tutkijoidensa artikkeleista ilmaiseksi verkosta. Mikä on maksullisen aineiston rooli tulevaisuudessa, jos materiaalia saa – laillisesti tai laittomasti – verkosta jatkossa suoraan ilman maksua?

4. Kirjaston käyttöliittymä vai Google? KDK Kansallinen digitaalinen kirjasto aukeaa asiakaskäyttöön toivottavasti vuonna 2011 ja yhdistää laajasti niin kirjastojen kuin arkistojen ja museoiden tietoaineistot yhteen hakukäyttöliittymään. Ari Rouvarin mukaan KDK mahdollistaa tiedonhaun Googlen avulla niin, että KDK:n käyttöliittymää ei olisi pakko käyttää enää. Jo nyt Googlen avulla on mahdollista hakea erilaisten lisensoitujen tietokantojen aineistoja suoraan. Jäävätkö kirjastokäyttöliittymät tarpeettomiksi?

Keynote speaker Hollannista Eppo van Nispen tot Sevenaer määritteli tulevaisuuden kirjaston tavoitteet sanayhdistelmällä FTS (Fuck the system). Hän käski poistamaan erilaiset kieltokyltit ja tekemään kirjastosta hauskan paikan: Paikan, jonne haluaa tulla. Sitähän me olemme aina yrittäneet, mutta ymmärtääkö asiakas huumorianne ja meidän tapaamme ”to have fun”?  On helppo käskeä ihmisiä taistelemaan systeemiä vastaan, mutta toteutus on toinen asia.

Lopuksi vielä päivien ajatuksia tiivistävä Ismo Leikolan  stand up -pätkä siitä, kuinka herätellä opiskelijoita ja miehiä lukemaan.  Pätkä kertonee jotakin ajastamme ja lukemiseen suhtautumisen muutoksesta.

Lähteet:

Heinström, Jannika 2005: Fast surfers, broad scanners and deep divers as users of information technology – Relating information preferences to personality traits. Proceedings of the American Society for Information Science and Technology 40 2005 (1): 247-254.

Sillanpää, F.E. 1934: Ihmiset suviyössä. Otava.

Read Full Post »

%d bloggers like this: