Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Suomi100’

Hyvinkää on satavuotiaan Suomen ikätoveri. Tänä juhlavuonna on vielä normaaliakin enemmän hyviä syitä käydä Hyvinkäällä. Kokosimme tähän Hyvinkään Laurea-kirjaston tärppejä. Juhlavuoden tapahtumia löydät myös Facebookista.

”Pienen pieni veturi  aamulla kerran  hieroi hyvin savuisia silmiään.
Sitten se pihisi ja puhisi ja yski:  Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään!”
Perinteinen (ja itsekin käyttämämme) kulkupeli saapua Hyvinkäälle on juna. Kävelymatkan päässä asemalta on Suomen Rautatiemuseo.

Kesällä pesällä! Urheiluhullujen lisäksi aurinkoisena päivänä pesiskatsomossa viihtyy amatöörimpikin penkkiurheilija.

Hyvinkää tunnetaan myös taiteesta, täällä on Helenenkatu ja Laureassa Helene-sali. Ja löytyypä täältä taiteilijatalot Humala ja Krapula. Hyvinkään taidemuseon juhlanäyttely on nähtävä, eiköhän sieltä jokunen Schjerfbeckin, Sallisen ja Ruokokosken teos löydy.

Juhlavuoden päätapahtumassa kauppatorilla 26. elokuuta esiintyy Jari Sillanpää. Kahvin ja kuohuvan lisäksi voisimme nauttia Jarista livenäkin.

Hyvinkääläisen popikonin Mika Ikosen (XL5:n Mica) myötä tervetuloa Hyvinkäälle!

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.

Read Full Post »

Suomen kirjastolegenda Helle Kannila julkaisi kurssikirjaksi alan opiskelijoille ja virikkeeksi kirjastonhoitajien pohdintoihin Suomen satavuotiskauden puolivälissä teoksen Kirjanvalinnan ongelmia (1967).

Vaikka maailma on muuttunut, ongelmat eivät. Poimimme teoksesta Kannilan oppeja tieteellisille kirjastoille ja kommentoimme niitä tämän päivän näkökulmasta.

Kannila_Kirjanvalinnan_ongelmia

Kylmäverisesti

Kirjastonhoitajan tulee luonnollisesti kunnioittaa kirjoja ainakin yhtä paljon kuin muiden ihmisten, voimmepa koristeellisesti sanoa, että hänen on niitä rakastettava. Mutta ei hänen suinkaan ole syytä kunnioittaa ja rakastaa kaikkia kirjoja, vaan hänen on kylmäverisesti ja asiallisesta valittava, mitä hän muille luettavaksi tarjoaa. (s. 8)

Kirjastossa ei saa olla mitä tahansa painokoneesta lähtenyttä, vaan asiakkaalla on oltava turvallinen tunne siitä, että ensimmäinen valinta on suoritettu. Informaatikot taistelevat tämän asian kanssa aina hankintoja tehdessään.

Valppaasti

Tutkijoiden on yritettävä kirjallisuuden avulla ja opintomatkoilla seurata sitä mitä on jo aikaisemmin selvitetty, ja tässä tieteellisillä kirjastoilla on erityisen tärkeä tehtävä. Kirjaston pitäisi valppaasti, odottelematta käyttäjien toivomuksia, tilata tutkijoille tarpeellisin osa siitä, mitä sen edustaman tieteen alalla maailmassa julkaistaan. (s. 13)

Jokin pieni voi olla vinkki tulevaisuuden suuresta. Mainion avun antavat suuret, kansainväliset tietokannat satoine tuhansine lehtiartikkeleineen. Tietokantojen kalleus vaatii sekin valintaa ja karsintaa, jonka avuksi pitäisi hankkijalla olla laaja tietämys ja näkemystä sekä reippaat otteet. Opintomatkat olisivat kyllä eri kivoja. 😉

Täydellinen sarja

Jotta kaikkien tieteiden ja tiedonalojen piiristä olisi maassa saatavana tärkein ulkomainen tietoaineisto, tieteellisten kirjastojen tulisi muodostaa yhdessä aukoton kokonaisuus, niin että yleiskirjastojen ohella olisi toiminnassa täydellinen sarja erikoiskirjastoja. (s. 14)

Kirjastot, niin yleiset kuin tieteellisetkin, ovat Suomessa toimineet aina yhteistyössä. Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tehneet olemassaolonsa ajan yhteistyötä keskenään ja muiden korkeakoulukirjastojen kanssa.

Alati valppaana!

 

Kirjaston_Suomi100_logo

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

 

Read Full Post »

%d bloggers like this: