Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Suomi100’

Kansalliskirjaston digitoitujen sanomalehtien verkkopalvelu ulottuu tällä hetkellä vuoteen 1920 saakka. Suomen juhlavuoden kunniaksi Laurea-kirjasto Leppävaaran toimituskunta katsoi aiheelliseksi tehdä sanomalehtikatsauksen tasan 100 vuotta sitten (toukokuussa 1917) julkaistuihin kirjastoja liippaaviin uutisointeihin.

Aloitamme Turun Sanomien sunnuntainumeron (13.5.1917) jutulla ’Piirteitä Bukarestista’, joka päättyy rohkeaan tuokiokuvaan paikallisen Totuus-lehden omistaja Constantin Willen konttorista.

Asiaan kuuluu että herra Constantln Willellä oli konttorissaan myöskin täydellisin pornografinen, irstailu-kirjasto, mitä yleensä yksityisten hallussa on. Ihmiset ovat wälistä wähän ihmeellisiä, etenkin Bukarestissa.

Palaammekin välittömästi takaisin asialliseen kotimaahan ja Helsingin Sanomien (12.5.1917) juttuun ’Kirjastot kuntoon’

Nyt kun työaikaa lyhennetään sekä tehdas- että muilla aloilla, muutamilla niin tuntuwasti että melkein puolet päivästä jää wapaa-ajaksi, on erittäin tärkeää, että kiinnitetään huomiota siihen, miten tämä joutoaika tulee täytetyksi. Sekä yksilön että yhteiskunnan edun kannalta on hyvin suuri merkitys sillä, täytetäänkö tätä aikaa hyödyllisesti ja kehittävästi, waiko pelkkään tyhjäntoimittamiseen ja siitä syntyviin paheisiin. Kirjastot ja niiden yhteyteen järjestetyt lukusalit woisiwat juuri tällaisissa oloissa olla sinä mahtawana woimana, joka kykenisi johtamaan sekä nuorison toimintahalua että wanhempien harrastukset jalostawaan ajanviettoon, antamaan ajatuksille, tunteille ja pyrkimyksille sellaisen sisällön, että siitä olisi tuloksia ei ainoastaan kunkin yksityiselle elämälle, waan wälillisesti koko yhteiskunnalle. Arvaamatonta on, mitä waikutteita ja herätteitä tuollainen hywin hoidettu kirjasto woi antaa.

Samoilla walistuksen linjoilla jatkaa Etelä-Suomen Sanomat (1.5.1917) otsikolla ’Kirjastot käyttökuntoon’

Kirjastoaate on wiime wuosina saanut yhä suurempaa kannatusta. Todelliset walistustyön ystäwät ja tekijät owat yhä selwemmin tulleet huomaamaan, kuinka suuri pintapuolisuus wallitsee yleensä walistustyössä. Nykyinen wapauden ja kansanwallan aika asettaa kansalaisillemme myöskin entistään suurempia waatimuksia walistukseen nähden. Kirjastojen merkitys on tullut näin entistäkin suuremmaksi yleisessä walistustyössä. Kirjallisuutta käyttäen on jokaisen kansalaisen totuttawa tekemään wakawaa itsewalistustyötä.

Lahdesta siirrymme Itä-Suomeen ja Parikkalan Sanomien (16.5.1917) kirjoitukseen ’Kirjastokysymys’

Ensimäisenä oli ohjelmassa maisteri Niilo Liasan esitelmä kirjastokysymyksestä. Puhuja esitti, että kuntain kirjastojen kirjawarastot on saateltawa sellaisiksi, että kirjasto wastaa kaikkien yhteiskuntaluokkien pyörintöjä, että kirjastoin hoitajaksi otetaan kirjaston järjestämiseen ja hoitoon täysin pätevä, tarpeellisen yleissiwistyksen omaava, riittäwästi palkattu henkilö, että kunnan pääkirjastot sijoitetaan sopiwiin paikkoihin, ja että kirjaston yhteyteen warataan lukuhuone ja tarwittaessa myöskin kokoussali esitelmiä warten.

Idästä länteen ja Pohjanmaan lakeuksille, jossa haikaillaan lainaajien perään.

Kokkolan Uutiset 8.5.1917:

Sillanpään maamiesseuralla oli kokous huhtik. 28 p:nä. Kokouksessa käsiteltiin joukko seuran toimintaa koskemia asioita. … Seuran kirjastonhoitajat Oskar Ketola ja Aleksi Haapasalo toiwat esille kysymyksen:

Miten olisi saatawa seuran jäsenet käyttämään kirjastoa hywäkseen? Heidän kertomuksensa mukaan ei ainakaan wuoteen ole tehty kirjastosta ainoatakaan lainausta.

 Ilkka (15.5.1917):

Lohtajan kirje

Kuten ennen olen jo kertonut, on kunnallinen elämä kulkenut täällä viime aikoina ristiriitaisuuksien merkeissä. Tässä taistelussa on iskeneet vastatusten vanhan- ja uudenaikaisuus, edellinen kuIkien säästäväisyyden vaippaan puettuna. Eteenpäin on kuitenkin päästy vastuksista huolimatta. Kunnallisen kirjastolaitoksen järjestäminen on yksi todistus edistyksen voittokulusta.

Kunnallista kirjastolaitosta, johon ovat edistysseurat kirjastoillaan ja avustuslupauksilla mukaan liittyneet järjestetään parhaillaan. Piakkoin päästään siihen, että voidaan lainausliike alkaa. Vaikkakin kirjastosta uudelleen järjestettynäkään voi sanoa, että se voi vastata kohtuullisiakaan nykyaikaisia kirjastovaatimuksia, kun käytettävät varat tähän tarkoitukseen ovat olleet hyvin vähäisiä, voi saapuva löytää sieltä kirjan, jonka lukeminen maksaa vaivan. Kirjasto, hyötyä tuottaakseen tarvitsee käyttäjiä. Mitä suurempi on lainaajien Iuku, sen yleisemmäksi tulee kirjaston tuottama hyöty. Sanomattakin on kai selvää, että ahkera kirjaston käyttäminen on mitä tehokkainta kirjaston asian edistämistyötä.

Kevyempänä välipalana tarjoamme p e r u u t t a m a t t o m a n kirjastoarpajaismainoksen, jonka olivat julkaisseet sivuillaan lukuisat eri lehdet.

Peruuttamattomasti

Kuukauden kehitysuutinen tuli 23.5.1917 Turusta Uusi Aura -lehden sivuilta

Kaupungin kirjasto.

Uusi osasto: Hakemisto, tietoja päiwän polttamista kysymyksistä.

Tyydyttääkseen oikeutettuja waatimuksia, että kirjasto walmistaisi käwijöilleen tilaisuuden perehtyä nopeasti myöskin selllaisiin kysymyksiin, joita ei wielä missään kirjallisuudessa käsitellä, sekä helpottaakseen monipuolisemman käsityksen hankkimista tilapäistä laatua olewista päiwän polttawista kysymyksistä on Turun kaupungin kirjastoon järjestetty amerikkalaiseen tapaan n. s. hakemisto (Sertical file). Erityiseen kaappiin owat sanomalehtileikkeleet ja pienemmät kirjoitelmat järjestetyt tässä tarkoituksessa erityisen hakusanan alle. Ylipäänsä otetaan tähän hakemistoon talteen kaikenlaista kirjallisuutta, jonka hankkiminen muuten tuottaisi waikeuksia kirjastolle, jolla on niin rajoitetut käyttöwarat kirjastowarastonsa laajentamiiseksi. Näin hankittuja kirjoitelmia säilytetään niin kauan, kuin, ne omat mielenkiintoisia, jonka jälkeen ne poistetaan, tahi, jos niillä on pysywämpi merkitys, säilytetään warrstossa.

Tällaisella hakemistolla tulee kieltämättä olemaan tärkeä merkitys, ja sikäli kuin sitä laajennetaan, lisääntyy sen käyttö. Sanomalehtimiehille, samoinkuin kunnalllisia asioita harrastawille tarjoo tällainen hakemisto nopean tutustumisen kysymyksiin. Politiikkaa harrastawille käy mahdolliseksi saada monipuolisempaa walaistusta asioihin, kun eri puolueryhmäin käsitykset tulewat siinä esille.

Turun kaupungin kirjastolla ei nykyään ole tarpeellisia waroja eikä liioin työwoimaakaan järjestää tällaista hakemistoa niin täydelliseksi kuin toiwotta ja Turussa muuten mahdollista olisi. Mutta alku on kuitenkin tehty, ja woitanee se kuwailla parhaiten mainitsemalla ne hakusanat, joilla kirjallisuutta jo on köydettäwissä. Tällä kertaa käytettäwänä olema kirjallisuus on pääasiallisesti sanomalehtileikkeleitä, joka sekin muodostaa arwokkaan kirjallisuulajin, jos sitä osataan täyttää walikoiden. Seuraawat otsikot woidaan mainita: Elämäkertoja, Suomen itsemäärämiskeus, Rauha, Wankeinhoito, Nälänhätä, Väliaikainen hallitus, Internationali, Maanviljelyslakot, Kerenski, Kunnallislaki, Sota, Lenin, Elitarvikekysymys, Luotsikysymys, Marttayhdistys, Järjestyskunta, Rauman lakko, Uskonnonwapaus, Partioliite, Torpparikysymys, Turun suomalainen yliopisto, Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen Puolue, 8-tunnin työpäiwä j. n. e.’

Turkulaisella aasinsillalla jatkamme vielä takaisin Helsingin Sanomiin, jossa itse Wolter Kilpi pohtii 27.5.1917 laajasti uuden pääkirjaston paikkaa Helsingin keskustassa.

Helsingin kaupungin wiranomaisten ratkaistawaksi joutuu lähimmässä tulewaisuudessa kysymys uuden keskustakirjastorakennuksen paikasta. Kaupungin pääkirjasto on jo kauan kärsinyt rakennuksen wanhentuneisuudeta ja mitä tukahduttawimmaksi käyvästä tilanahtaudesta, joka liikkeen kaswaessa wuosi wuodelta on käynyt yhä sietämättömämmäksi, ehkäisten kirjaston kehitystä. …

 Wähän edempänä kansallismuseo, olisi erinomaisen otollinen kirjastonlaatuiselle rakennukselle. Jos sitä paitsi tulewa kaupungintalo tulisi sijoitetuksi nykyisen kasarmin paikalle, kuten mahdollisuuksia on, tulisiwat tulewan kansanwaltaisen Helsingin kaksi edustawinta ja faiipungin kaikille yhteiskuntakerroksille tärkeintä julkista rakennusta, kaupungintalo ja yleinen kirjasto, kohoamaan rinnakkain, ja tekemään tästä kohdasta kaupunkia samanlaisen erikoisesti Helsingin julkisen elämän sydänpaikan, kuin Senaatintori Yliopistoineen ja senaatinrakennuksineen on koko kansamme julkisten rakennusten sydänpaikka. …

Ellei näistä puheenaolewista tonteista kumpaakaan woida luowuttaa tarkoitukseen, olisi sittenkin wielä eräs mahdollisuus ja, sanottakoon se kohta, warsin wiekoittawa mahdollisuus sijoittaa kirjasto Helsingin wälittömään keskustaan ja asemalle, joka melkein olisi ihanteellinen kirjaston kannalta. On nimittäin herätetty kysymys, että kaupunki waihtaisi waltiolta itselleen sen tontin Kaisaniemen Puiston syriässä, jolla nyt sijaitsee Yliopiston metereologinen laitos. Osaksi tälle alueelle, osaksi Kaisaniemen puistoon rakennettuna tulisi tulewa keskuskirjasto sijaitsemaan wälittömässä keskikaupungin läheisyydessä suuren waltawäylän, Kaisaniemenkadun warrella, ia samassa kuitenkin aiwan rauhallisella, eristetyllä asemalla. Puiston käytettäwyyttäkään yleisenä wirkistyspaikkana ei kirjastonlaatuinen rakennus häiritsisi, Warsinkin, kun se tulisi sijaitsemaan sellaisella puiston laidalla, jota ei nykyjäänkään suuremmassa määrässä käytetä.

 Amerikassa, yleisten kirjastojen luwatussa maassa, owat kiriastorakennukset useasti wartawasten sijoitetut puistoihin, joiden wiihtywyyttä julkisina oleskelupaikkoina, ne wain lisäämät. Etenkin kesäkuukausina muodostaisi puisto siimeksineen ja istumapenkkeineen ihanteellisen lukupaikan laajoille iltaansa wiettämille kansalaispiireille, warsinkin niille kaupunkilaisille, jotka ovat pakotetut wiettämään kesänsä Helsingin päiwänpaahteisilla kaduilla.

Ja lopuksi ilmoitusluontoisia asioita.

Laatokka (8.5.1917) sekä lukuisat muut lehdet julkaisivat ’kutsumuksen’ neljänteen yleiseen kirjastokokoukseen.

Kirjastokokous

Hyödyllinen on toki myös tieto hämeenlinnalaisten kirjastojen aukioloajoista sosialidemokratisen työväenlehti Hämeen Voiman sivuilla.

Hämeenlinna

 

 

 Kirjaston_Suomi100_logo
Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

Read Full Post »

Hyvinkää on satavuotiaan Suomen ikätoveri. Tänä juhlavuonna on vielä normaaliakin enemmän hyviä syitä käydä Hyvinkäällä. Kokosimme tähän Hyvinkään Laurea-kirjaston tärppejä. Juhlavuoden tapahtumia löydät myös Facebookista.

”Pienen pieni veturi  aamulla kerran  hieroi hyvin savuisia silmiään.
Sitten se pihisi ja puhisi ja yski:  Tsuku tsuku tsuku tsuku, lähdetään!”
Perinteinen (ja itsekin käyttämämme) kulkupeli saapua Hyvinkäälle on juna. Kävelymatkan päässä asemalta on Suomen Rautatiemuseo.

Kesällä pesällä! Urheiluhullujen lisäksi aurinkoisena päivänä pesiskatsomossa viihtyy amatöörimpikin penkkiurheilija.

Hyvinkää tunnetaan myös taiteesta, täällä on Helenenkatu ja Laureassa Helene-sali. Ja löytyypä täältä taiteilijatalot Humala ja Krapula. Hyvinkään taidemuseon juhlanäyttely on nähtävä, eiköhän sieltä jokunen Schjerfbeckin, Sallisen ja Ruokokosken teos löydy.

Juhlavuoden päätapahtumassa kauppatorilla 26. elokuuta esiintyy Jari Sillanpää. Kahvin ja kuohuvan lisäksi voisimme nauttia Jarista livenäkin.

Hyvinkääläisen popikonin Mika Ikosen (XL5:n Mica) myötä tervetuloa Hyvinkäälle!

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.

Read Full Post »

Suomen kirjastolegenda Helle Kannila julkaisi kurssikirjaksi alan opiskelijoille ja virikkeeksi kirjastonhoitajien pohdintoihin Suomen satavuotiskauden puolivälissä teoksen Kirjanvalinnan ongelmia (1967).

Vaikka maailma on muuttunut, ongelmat eivät. Poimimme teoksesta Kannilan oppeja tieteellisille kirjastoille ja kommentoimme niitä tämän päivän näkökulmasta.

Kannila_Kirjanvalinnan_ongelmia

Kylmäverisesti

Kirjastonhoitajan tulee luonnollisesti kunnioittaa kirjoja ainakin yhtä paljon kuin muiden ihmisten, voimmepa koristeellisesti sanoa, että hänen on niitä rakastettava. Mutta ei hänen suinkaan ole syytä kunnioittaa ja rakastaa kaikkia kirjoja, vaan hänen on kylmäverisesti ja asiallisesta valittava, mitä hän muille luettavaksi tarjoaa. (s. 8)

Kirjastossa ei saa olla mitä tahansa painokoneesta lähtenyttä, vaan asiakkaalla on oltava turvallinen tunne siitä, että ensimmäinen valinta on suoritettu. Informaatikot taistelevat tämän asian kanssa aina hankintoja tehdessään.

Valppaasti

Tutkijoiden on yritettävä kirjallisuuden avulla ja opintomatkoilla seurata sitä mitä on jo aikaisemmin selvitetty, ja tässä tieteellisillä kirjastoilla on erityisen tärkeä tehtävä. Kirjaston pitäisi valppaasti, odottelematta käyttäjien toivomuksia, tilata tutkijoille tarpeellisin osa siitä, mitä sen edustaman tieteen alalla maailmassa julkaistaan. (s. 13)

Jokin pieni voi olla vinkki tulevaisuuden suuresta. Mainion avun antavat suuret, kansainväliset tietokannat satoine tuhansine lehtiartikkeleineen. Tietokantojen kalleus vaatii sekin valintaa ja karsintaa, jonka avuksi pitäisi hankkijalla olla laaja tietämys ja näkemystä sekä reippaat otteet. Opintomatkat olisivat kyllä eri kivoja. 😉

Täydellinen sarja

Jotta kaikkien tieteiden ja tiedonalojen piiristä olisi maassa saatavana tärkein ulkomainen tietoaineisto, tieteellisten kirjastojen tulisi muodostaa yhdessä aukoton kokonaisuus, niin että yleiskirjastojen ohella olisi toiminnassa täydellinen sarja erikoiskirjastoja. (s. 14)

Kirjastot, niin yleiset kuin tieteellisetkin, ovat Suomessa toimineet aina yhteistyössä. Ammattikorkeakoulukirjastot ovat tehneet olemassaolonsa ajan yhteistyötä keskenään ja muiden korkeakoulukirjastojen kanssa.

Alati valppaana!

 

Kirjaston_Suomi100_logo

Laurea-kirjasto osallistuu Suomen 100-vuotisjuhliin kirjoituksilla, joiden teemana on ”Kirjastolaisen Suomi 100”. Kirjoitukset käsittelevät kirjoittajien mielestä kiinnostavia, ajankohtaisia tai hauskoja asioita Suomesta ja kirjastosta.  

 

 

Read Full Post »

%d bloggers like this: