Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘työelämä’

Jätin kirjastotyöt Laureassa helmikuussa 2011. Vatsassa kasvoi ihmisen alku, jonka oli määrä erkaantua kantajastaan maaliskuun lopussa. Vointi oli ollut heikonlainen jo useamman kuukauden – äitiysloman alkua olikin odotettu, keskellä helmikuun lumen ja pakkasen, isompien lasten päiväkotirumban ja aamuisten toppapukutaistelujen.

Niin nuo kaksi isompaa ihanuutta, tyttö ja poika, saivat suloisen pikkuveljen maaliskuun puolessa välissä. Alkoi vauvanhoito ja uudenlainen perhe-elämä. Vuosi meni vikkelään. Perhetilanne näytti siltä, että nuoren poikuuden isä olisi valmis jäämään koti-isäksi. Minulle koitti töihin paluu huhtikuun alussa.

Paluu oli jännittävää. Paukahdin ensimmäisen työpäivän aamuna työhuoneeseen ja tapasin tulevan kollegani Katariinan. Katariina oli sijaistamassa vakiokollegaani Hannelea tämän työskennellessä hankeinformaatikkona Laurean ulkopuolisessa hankkeessa. Katariina taisi ihmetellä kuka ihmeen lyhyttukkainen blondi tänne hyökkää; se olin minä, taiteilijamiehen hiustenleikkuuseen/-värjäykseen yllyttämä äitikirjastontäti 🙂

Ensimmäinen viikko meni shokissa: paljon aikuisia ihmisiä ympärillä, yhtäkkiä ei tarvinnutkaan enää palvelualttiina kuulostella, onko jollakin nälkä, vaipanvaihtotarve tai muuten vaan tylsää. Aamuisin olin täydessä valmiudessa töihin lähtöön jo paria tuntia ennen herätyskellon soimista. Perjantaina olin NIIN väsynyt. Kauhistelin työelämän rankkuutta. Tai oikeammin:  työelämän ja pienten lasten äidin työn YHDISTÄMISEN rankkuutta.

Parissa viikossa tilanne tasaantui. Aloimme Katariinan kanssa toimia hyvin yksiin (kahden työntekijän kirjastossa on yhteistyön toimiminen välttämätöntä). Omat työrutiinit palautuivat mieleen. Opin ottamaan rennommin. Sain polkupyörän huollettua ja suhautin vartissa töihin. Lapsetkin tottuivat ajoittaiseen äidittömyyteen.

Miltä kaikki sitten näyttäytyi vuoden mittaisen breikin jälkeen? Heti alusta lähtien vahvistui ajatus siitä että haluan olla työssäni lähellä asiakkaita. Haluan vahvistaa ja laajentaa rajapintaa kirjaston ja asiakkaiden välillä, niin fyysisesti kuin virtuaalisessakin tilassa. Haluan kuulla ja tietää mitä opiskelijat haluavat ja tarvitsevat. Haluan motivoida heitä opinnoissaan ja ammatti-identiteetin muodostumisessa. Näistä asioista koen saavani jotain myös itselleni, nämä asiat koen omikseni ammattikorkeakoulukirjastotyössä. Aiommekin kollegan kanssa kehittää omaa Otaniemen kirjastopalveluamme käyttäjäystävällisemmäksi niin fyysisessä kuin virtuaalisessa tilassa. Aika näyttää miten siinä onnistumme.

Loppuun täytyy esitellä ne minun tärkeimmät työnantajani ja vaativimmat asiakkaani. He antavat minulle joka päivä aihetta suureen iloon sekä pitävät mieleni virkeänä.

Aino

Aaro, Tuure ja Anni Lahden mummolassa talvella 2012 ❤

Read Full Post »

”Joko te ootte liittyneet? Ai ette vai? Kaikkihan siellä ovat jo.”
”Ai missä? ”
”No Facebookissa tietty.”

Niinpä. Alkuvuoden 2010 ehdoton trendi ja muotitermi on ollut sosiaalinen media. Facebook, twiittaaminen ja blogit alkavat olla jo osa arkikieltä, jota viljelevät niin viestinnän alan ammattilaiset kuin tavalliset valveutuneet kansalaiset. Trendien nopeasti muuttuva tahti ja median kiihkeä tapa kuluttaa pinnalla olevia ilmiöitä ovat aiheuttaneet sen, että sosiaalisen median uutuusarvo on lievästi kärsinyt ja saanut tummentumaa uutuuden hohtoiseen pintaansa. Uusia yrityksiä ja organisaatioita ilmestyy päivittäin Facebookiin taistelemaan huomiosta ja pommittamaan käyttäjiä mainoksillaan. Yht’äkkiä kaikki ovat Naamakirjassa. Viestinnän ja markkinoinnin koulutuksia tarjoavat tahot takovat tällä hetkellä suuria rahoja ihmisten tiedonjanolla ja epävarmuudella sosiaalisen median hyödyntämisestä työelämässä.

Otin osaa viime viikolla sosiaalisen median koulutukseen, jossa oli mukana eri-ikäisiä ja  työelämässä eritaustaisia ihmisiä. Siellä ilmapiiriä leimasi epätietoisuus. Ihmiset ihmettelivät, mitä sosiaaliset mediat edes ovat ja heillä oli huoli siitä, mitä heidän edustamiensa yritysten tulisi tehdä sosiaalisen median käyttöönoton kanssa. Esimiesten taholta kuulee kovaa painostusta, että viestintä tulee siirtää Facebookiin välittömästi vaikka ko. mediaa ei tunneta. Ilmassa oli epäluuloa, tietämättömyyttä, innostusta ja mahdollisuuksien näkemistä, mutta harvoin tarkkaa kuvaa sosiaalisen median tehokkaasta hyödyntämisestä yrityksen kokonaisstrategiassa.

Koulutuksen tärkein sanoma kiteytyi seuraaviin kysymyksiin:

–              Mieti mitä haluat saavuttaa sosiaalisella medialla?

–              Mikä on kohderyhmäsi ja sen luonnollinen tapa viestiä?

–              Onko sosiaalisen median käyttö luonnollinen osa viestintästrategiaa ja  tukeeko se yrityksen kokonaisstrategiaa?

Entä mikä tilanne on parin vuoden päästä? Onko Facebookia enää olemassa ja twiittaavatko ihmiset enää kuulumisiaan? Keitä kiinnostaa tulevaisuudessa enää postata, monesko päivän kahvikuppi on meneillään tai miten Farmin pito sujuu. Sosiaaliset mediat ja yhteisöllisyys eivät katoa, mutta todennäköisesti hypetyksen jälkeen tilanne muuttuu ja nykyiset palvelut muuntavat muotoaan, yhdistyvät tai katoavat kokonaan. Yritysten ei pidä liiaksi nojata viestintästrategiaansa nykyisten sosiaalisen median palveluiden varaan. Pitää olla valmis ja rohkea siirtymään uuden median pariin. Lisäksi tulee olla taito muuntaa palvelujaan siten, että ne vastaavat asiakaskunnan käyttötapoja.

Parhaimmillaan sosiaalisen median käytöllä voi saavuttaa arvaamattoman suurta menestystä. Kuitenkin tärkeämpää tavallisille yrityksille ja organisaatioille on näkyvyys asiakkaidensa keskuudessa, verkostoituminen ja vuorovaikutusmahdollisuus. ”Jos Google ei löydä sinua, et ole olemassa”, Riku Vassinen ja Antti Isokangas toteavat yrityksen brändiä käsittelevässä kirjassaan Digitaalinen jalanjälki (Talentum, 2010.) Lisäksi sosiaalisessa mediassa pitää muistaa olla aktiivinen päivittäjä ja kestää myös asiakkailta saatua kritiikkiä.

Kannattaa tutustua lisää tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Sosiaalista mediaa käsitteleviä teoksia löydät Lauruksesta, tässä muutama esimerkki:

Antti Isokangas, Riku Vassinen: Digitaalinen jalanjälki. (Talentum, 2010)
Teemu Korpi: Älä keskeytä mua! Markkinointi sosiaalisessa mediassa. (Werkkommerz, 2010.)
Ari Haasio: Facebook-opas. (BTJ, 2009)
Maija Haavisto: Näin käytät Twitteriä. (Finn Lectura, 2009)

Read Full Post »

%d bloggers like this: