Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘viestintä’

Despite the grey skies above Finland, the summer months are approaching. The library will close for summer on 19.6, which is sooner than we think. And our patrons might go on a trip. What a better way to inspire our users for the upcoming summertime, than by changing the library space?

In three simple steps we managed to promote our traveling books, advertise our summer loans and last but not least: bring summer to Laurea Library Kerava!

 

Step one:

We selected  videos of official tourism commercials from a big variety of countries.  The only conditions for selecting a country were high temperatures and clear blue skies. We created a long presentation with beautiful views and inspiring surroundings. The presentation will be running in the computer room on Coffee Tuesdays still for a few weeks.

 

During our first “summery” Coffee Tuesday (16.4), the students’ reacted to the videos right away. Some slowed down when they entered the room and stared at the screen. Others started to talk about the countries and videos. I am afraid some students might have been distracted from their assignments.  Pictures of golden beaches, green mountains, exotic destinations and adventurous leisure activities enchanted us all.

 

 

 

Step two:

Book display

Travelling books from our collection were showcased by the library’s entrance. Books about body language and gestures are bound to prepare you for the Do’s & Don’ts of many cultures. Moreover, books specifically presenting a country can give insights and helpful information before packing the suitcase.

 

Step three:

Summer loans

As usual, we printed signs with information on closing dates and summer loans. But this year we decided to add a little twist to our signs. They were decorated with simple pictures of the big blue sea! White paper boats invite our patrons to set sail to their summer vacation. And have adventures like the Greek Odysseus on his way to Ithaka.

 

Ithaka by C.P. Cavafy
Translated by Edmund Keeley/Philip Sherrard


As you set out for Ithaka
hope the voyage is a long one,
full of adventure, full of discovery.
Laistrygonians and Cyclops,
angry Poseidon—don’t be afraid of them:
you’ll never find things like that on your way
as long as you keep your thoughts raised high,
as long as a rare excitement
stirs your spirit and your body.
Laistrygonians and Cyclops,
wild Poseidon—you won’t encounter them
unless you bring them along inside your soul,
unless your soul sets them up in front of you.

Hope the voyage is a long one.
May there be many summer mornings when,
with what pleasure, what joy,
you come into harbors seen for the first time;
may you stop at Phoenician trading stations
to buy fine things,
mother of pearl and coral, amber and ebony,
sensual perfume of every kind—
as many sensual perfumes as you can;
and may you visit many Egyptian cities
to gather stores of knowledge from their scholars.

Keep Ithaka always in your mind.
Arriving there is what you are destined for.
But do not hurry the journey at all.
Better if it lasts for years,
so you are old by the time you reach the island,
wealthy with all you have gained on the way,
not expecting Ithaka to make you rich.

Ithaka gave you the marvelous journey.
Without her you would not have set out.
She has nothing left to give you now.

And if you find her poor, Ithaka won’t have fooled you.
Wise as you will have become, so full of experience,
you will have understood by then what these Ithakas mean.

www.cavafy.com

Dimitra P.

Read Full Post »

Asiakkaiden kävijämäärät kirjastoissa ovat yleisen trendin mukaan laskusuunnassa, aineistot digitalisoituvat, e-lukulaitteet vyöryvät markkinoille ja tiedonhankintatavat ovat muuttuneet pysyvästi. Uudet käyttäjät ovat tottuneet käyttämään Googlea tiedonhankintaan kirjaston sijaan.

Kaikki muuttuu vauhdilla, mutta muuttuuko kirjasto? Tätä on tivattu monella suunnalla viimeaikoina

Kirjastoalan ammattilaisina meidän tulee miettiä toimintamme idea uusiksi – mikä on perustehtävämme tulevaisuudessa ja miten se toteutetaan muuttuvassa maailmassa. Onko kirjasto ensisijaisesti kokoelmalähtöinen vai asiakaslähtöinen? Tässä kirjoituksessa on asiakaslähtöisiä ideoita vastaamaan olemassa olevaan haasteeseen.

Tavallisen ammattikorkeakoulukirjaston arjen pyörittäminen vastaa pienen yrityksen toimintaa. Meillä on asiakaskunta ja yhteistyökumppanit, tavoitteet ja strategia toiminnallemme sekä budjetti, jonka varassa toimimme. Keräämme myös asiakaspalautetta ja kehitämme toimintaamme, teemme hankintoja ja ”myymme” asiakkaille tuotteita ja palveluitamme. Kuulostaa ihan kaupankäynnille, eikös juu? Eikö sitten voitaisi hyödyntää kirjastossa kaupankäynnissä hyväksi havaittuja elementtejä ja miettiä myytävien tuotteiden eli kirjojen ja elektronisten aineistojen esillepanoa sekä asiantuntijuutemme eli palvelun markkinointia samalla tapaa kuten kaupoissa on tehty?

Kaupoissa tuotteiden esillepano ja osastot on tarkoin mietitty kuluttajien ostokäyttäytymistä ajatellen: houkuttelevat ja värikkäät tuotteet luovat kiinnostusta ja vetävät asiakkaita puoleensa, katteellisimmat tuotteet sijaitsevat silmän korkeudella. Asiakasta helpotetaan valinnassa markkinoimalla tuotteita näkyvästi. Uutuudet tuodaan näkyvästi esille sekä erilaisia asiakkaita ja erilaisia tarpeita varten luodaan tuotekeskittymiä. Juustot sijaitsevat tietyssä kohtaa kaupassa. Näin vapun alla viisas kauppias sijoittaa Roquefortin viereen juustokeksit, viinirypäleet ja siiderit. Eikä pidä unohtaa, että juuri ennen kassaa ja maksutapahtumaa on vielä strategisesti sijoitettuna jotain pientä kivaa täkytuotteena.

Samalla tapaa voisimme miettiä aineistojen sijoittamista kirjastossa, rikkoa perinteisiä kaavoja ja kokeilla uusia asiakaslähtöisempiä tapoja tuoda esille kokoelmaa. Kirjaston fyysisen tilan ja kokoelman kehittämisessä ja esillepanossa oleellista on kysyä suoraan asiakkaalta, mitä he tarvitsevat ja miten he löytäisivät paremmin etsimänsä. Samalla voisimme myöntää, että kirjaston perinteinen, meille tuttu tapa, ei välttämättä vastaa asiakkaiden käyttöä ja tarpeita.

Fyysisesti kirjasto sijaitsee tietyssä paikassa, mutta entä ne muut tilanteet ja kanavat, joissa voimme tavoittaa asiakkaat. Laurea-kirjasto on aktiivisesti ottanut käyttöönsä sosiaalisen median kanavia ja -työkaluja sekä kehittänyt aineistotietokanta Laurusta, jossa nyt aineiston löytymistä helpottaa kirjankannen kuvat.  Facebook, blogi, RSS-syötteet ja Share-ominaisuus ovat jo käytössä – eihän tässä voi muuta kuin tykätä.

Haettavuus ja jaettavuus voittaa, kuten Päivi Litmanen-Peitsala totesi amk-kirjastoille suunnatussa Tiedottamisesta viestintään-päivässä 12.4. Olennaista on kirjaston näkyvyys siellä missä asiakkaat ja heräävät kysymykset ovat. Mitä useampi asiakas jakaa tietoa toiminnastamme sosiaalisessa mediassa, sitä suuremman näkyvyyden ja tavoitettavuuden saavutamme. Uuden asiakkaan saaminen vaatii kirjastosta ulos lähtemistä ja mukavuusalueelta poistumista. Kirjaston tulisi olla läsnä tilanteissa, joissa kysymyksiä herää ja hyödyntää esimerkiksi koulun sähköisiä ilmoitustauluja, tuoda aineistoja sinne missä potentiaaliset asiakkaat ovat sekä ottaa heihin kontaktia aktiivisesti ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan.  Vanhan jo olemassa olevan asiakaskunnan herättäminen vaatii huomioarvon nostamista eli tuotteiden ja palvelun tekemistä asiakkaalle arvokkaaksi. Pitää osoittaa, että käyttämällä tuotteitamme asiakas saavuttaa tietyn päämäärän, oli sitten kyseessä kurssin kokeesta läpipääseminen tai opinnäytetyön valmistuminen.

STKS:n Tietoaineistoseminaarissa 8.3. myös Janne Räikkönen peräänkuulutti kirjastoilta samaa näkyvyyttä. Aineistot digitalisoituvat, mutta avun ja neuvonnan tarve ei vähene. Asiakkaat tarvitsevat uudenlaisia palvelumuotoja ja personoitua palvelua – he haluavat tietää mistä apua saa ja kuka auttaisi? Selkeät yhteystiedot, tekninen tuki, chat-palvelu ja virtuaalikirjastonhoitaja vastaamassa visaisiin kysymyksiin ovat uudenajan asiakaspalvelun arkipäivää. Eihän kukaan halua kaupassakaan asioida myyjän kanssa, joka on mykkänä tiskin takana pussi päässä.

Asiakkaiden innovatiiviseen ajatteluun luottaen ja omalla asiantuntijuudella voimme pitää kirjaston tarpeellisena ja asiakaskunnalle sopivana palveluna tulevaisuudessa.

Kirjoituksen taustana omia kokemuksia työelämästä ja ideoita Päivi Litmanen-Peitsalan amk-kirjastoille suunnatusta Tiedottamisesta viestintään! AMK-kirjastojen markkinointipäivästä sekä STKS:n Tietoaineistoseminaarissa esiintyneen Janne Räikkösen opiskelijapuheenvuorosta.

Read Full Post »

Laurea, Lamk ja Hamk järjestivät huhtikuussa ensimmäisen yhteisen kirjastoseminaarin Lahdessa. Seminaarissa mietittiin yhteistyön kehittämistä FUAS-kuvion ympärille.

Mikä on FUAS?

  •  FUAS-liittouma – Federation of Universities of Applied Sciences – on kolmen ammattikorkeakoulun Hamkin, Lamkin ja Laurean muodostama strateginen liittouma
  • 21 000 opiskelijaa, 1800 henkilöstöä, liikevaihto 1340 miljoonaa euroa, TKI-volyymi 17 miljoonaa  euroa, 11 laatu- ja huippuyksikköä
  • Yhteinen kesätarjonta, opiskelijaliikkuvuutta alueella, virtuaalikampus

Tietoaineiston kehittäminen kohti digitaalista kokoelmaa

Laurealla, Lamkilla ja Hamkilla on käynnissä yhteinen kokoelmaevaluointihanke. Tavoitteena on käytön tehostaminen ja lähtökohtana 0,5 milj. painetun niteen tarkastelu, jolla pyritään:

  • Vanhentuneen aineiston poistamiseen
  • Kokoelmassa olevien aukkojen täydentämiseen strategian mukaisesti
  • Ammatillisen ja teoreettisen kokoelman vahvistamiseen
  • Painetun ja e-aineiston hankintojen linjaamiseen.

Hankkeeseen on palkattu yksi tutkimusharjoittelija, joka on tänä keväänä käynyt läpi tietokanta-ajoista saadun aineiston. Seminaarissa tarkasteltiin evaluoinnin tuloksia ja mietittiin jatkotoimenpiteitä. Tavoitteena on kehittää työkaluja hankinnan ja poiston järkiperäistämiseksi.

Yhteinen FUAS-KDK?

Päivän kuumin puheenaihe oli idea kolmen ammattikorkeakoulun yhteisestä KDK:sta  eli Kansallisen digitaalisen kirjaston käyttöliittymästä. Ajatuksena olisi tarjota yhteisen käyttöliittymän avulla opiskelijalle kolmen ammattikorkeakoulun aineistot käyttöön. Kysymys on ensisijaisesti sopimusjuridinen: Toistaiseksi FUAS ei ole juridinen henkilö eikä sen takia voi hankkia yhtenä toimijana aineistoja. Jos yhteisiä aineistoja ei ole mahdollista tarjota, yhteinen käyttöliittymä ei juuri tuo käyttäjälle etua. Toistaiseksi kukin kolmesta amkista on ilmoittautunut seuraavaan KDK-aaltoon itsenäisinä.

Minkälaista yhteistyötä jatkossa?

Tässä muutamia kirjastolaisten esittämiä avauksia FUAS-yhteistyöksi:

    • Tilastoyhteistyön syventäminen, tilastotyökalujen luominen –> kokoelma- ja luokkakohtainen tilastohaku
    • Yhteinen painettu ja e-kokoelma?
    • Yhteinen asiakkuus –> Ilmaiset sisäiset lainat, Yhteiset säännöt, yhteinen kirjastokortti
    • Henkilöstövaihto, työnkierot
    • Yhteisten hyvien käytänteiden jako
    • Yhteisiä käyttäjälähtöistä kehittämistyötä
    • Kirjastoviestinnän ja markkinoinnin kehittäminen yhdessä
    • Yhteistä virkistystoimintaa!
    • Yhteisiä tiedonhaun verkkokursseja

Read Full Post »

”Joko te ootte liittyneet? Ai ette vai? Kaikkihan siellä ovat jo.”
”Ai missä? ”
”No Facebookissa tietty.”

Niinpä. Alkuvuoden 2010 ehdoton trendi ja muotitermi on ollut sosiaalinen media. Facebook, twiittaaminen ja blogit alkavat olla jo osa arkikieltä, jota viljelevät niin viestinnän alan ammattilaiset kuin tavalliset valveutuneet kansalaiset. Trendien nopeasti muuttuva tahti ja median kiihkeä tapa kuluttaa pinnalla olevia ilmiöitä ovat aiheuttaneet sen, että sosiaalisen median uutuusarvo on lievästi kärsinyt ja saanut tummentumaa uutuuden hohtoiseen pintaansa. Uusia yrityksiä ja organisaatioita ilmestyy päivittäin Facebookiin taistelemaan huomiosta ja pommittamaan käyttäjiä mainoksillaan. Yht’äkkiä kaikki ovat Naamakirjassa. Viestinnän ja markkinoinnin koulutuksia tarjoavat tahot takovat tällä hetkellä suuria rahoja ihmisten tiedonjanolla ja epävarmuudella sosiaalisen median hyödyntämisestä työelämässä.

Otin osaa viime viikolla sosiaalisen median koulutukseen, jossa oli mukana eri-ikäisiä ja  työelämässä eritaustaisia ihmisiä. Siellä ilmapiiriä leimasi epätietoisuus. Ihmiset ihmettelivät, mitä sosiaaliset mediat edes ovat ja heillä oli huoli siitä, mitä heidän edustamiensa yritysten tulisi tehdä sosiaalisen median käyttöönoton kanssa. Esimiesten taholta kuulee kovaa painostusta, että viestintä tulee siirtää Facebookiin välittömästi vaikka ko. mediaa ei tunneta. Ilmassa oli epäluuloa, tietämättömyyttä, innostusta ja mahdollisuuksien näkemistä, mutta harvoin tarkkaa kuvaa sosiaalisen median tehokkaasta hyödyntämisestä yrityksen kokonaisstrategiassa.

Koulutuksen tärkein sanoma kiteytyi seuraaviin kysymyksiin:

–              Mieti mitä haluat saavuttaa sosiaalisella medialla?

–              Mikä on kohderyhmäsi ja sen luonnollinen tapa viestiä?

–              Onko sosiaalisen median käyttö luonnollinen osa viestintästrategiaa ja  tukeeko se yrityksen kokonaisstrategiaa?

Entä mikä tilanne on parin vuoden päästä? Onko Facebookia enää olemassa ja twiittaavatko ihmiset enää kuulumisiaan? Keitä kiinnostaa tulevaisuudessa enää postata, monesko päivän kahvikuppi on meneillään tai miten Farmin pito sujuu. Sosiaaliset mediat ja yhteisöllisyys eivät katoa, mutta todennäköisesti hypetyksen jälkeen tilanne muuttuu ja nykyiset palvelut muuntavat muotoaan, yhdistyvät tai katoavat kokonaan. Yritysten ei pidä liiaksi nojata viestintästrategiaansa nykyisten sosiaalisen median palveluiden varaan. Pitää olla valmis ja rohkea siirtymään uuden median pariin. Lisäksi tulee olla taito muuntaa palvelujaan siten, että ne vastaavat asiakaskunnan käyttötapoja.

Parhaimmillaan sosiaalisen median käytöllä voi saavuttaa arvaamattoman suurta menestystä. Kuitenkin tärkeämpää tavallisille yrityksille ja organisaatioille on näkyvyys asiakkaidensa keskuudessa, verkostoituminen ja vuorovaikutusmahdollisuus. ”Jos Google ei löydä sinua, et ole olemassa”, Riku Vassinen ja Antti Isokangas toteavat yrityksen brändiä käsittelevässä kirjassaan Digitaalinen jalanjälki (Talentum, 2010.) Lisäksi sosiaalisessa mediassa pitää muistaa olla aktiivinen päivittäjä ja kestää myös asiakkailta saatua kritiikkiä.

Kannattaa tutustua lisää tähän ajankohtaiseen aiheeseen. Sosiaalista mediaa käsitteleviä teoksia löydät Lauruksesta, tässä muutama esimerkki:

Antti Isokangas, Riku Vassinen: Digitaalinen jalanjälki. (Talentum, 2010)
Teemu Korpi: Älä keskeytä mua! Markkinointi sosiaalisessa mediassa. (Werkkommerz, 2010.)
Ari Haasio: Facebook-opas. (BTJ, 2009)
Maija Haavisto: Näin käytät Twitteriä. (Finn Lectura, 2009)

Read Full Post »

%d bloggers like this: